Mahdollisuus hoivan täydentämiseen ei saa jäädä vain varakkaiden yksinoikeudeksi
8.12.2025 09:55:22 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Vanhushoivan nykytilanne on kestämätön. Suomessa väki vähenee ja harmaantuu. Meillä on yhä vähemmän työikäisiä, jotka rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntaa ja toisaalta vanhushoivaa tarvitsevien määrä kasvaa. Samaan aikaan julkisen sektorin kustannukset ovat kasvussa ja jotkut hyvinvointialueet suoranaisen kriisin partaalla. Hoivan piiriin voi olla vaikea päästä, ja hoivapalveluiden määrä ja taso vaihtelevat hyvinvointialueittain. Myös vaatimalla on mahdollista saada enemmän ja parempaa hoivaa kuin naapurinsa. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kolumnissaan.

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Tällä hetkellä julkista hoivaa on mahdollista täydentää – tai vaikka hankkia jopa kokonaan yksityiseltä sektorilta – jos taskut ovat riittävän syvät. Yksityistä varallisuutta on hyvä käyttää nykyistä enemmän julkisen rahoituksen rinnalla hyvinvoinnin ja hoivan turvaajana. Mutta hoivan täydentäminen ei saa jäädä vain varakkaiden yksinoikeudeksi.
Jotta yhä useamman olisi mahdollista käyttää omaisuuttaan hoivansa täydentäjänä, pitäisi siihen pystyä varautumaan jo työuransa aikana. Varautumiseen kannustaisi, jos vanhushoivaan – ja oikeastaan koko sote-sektorille – määriteltäisiin julkinen palvelulupaus. Se tarkoittaa, että kansallisella tasolla määritettäisiin, mitkä hoidot ja palvelut kuuluvat verovaroin kustannettavaan julkisen hoivaan ja millä korvaustasolla. Ja toisaalta myös sen, mitkä asiat jäävät yksilön omalle vastuulle.
Nykyisessä mallissa esimerkiksi ympärivuorokautisen laitoshoidon kustannuksia katetaan asujan omista nettotuloista 85 prosenttiin asti. Jäljelle jäävällä 15 prosentilla ja omalla säästetyllä varallisuudellaan voisi täydentää julkisen puolen palveluita haluamallaan tavalla. Täydentämisen ei tarvitse olla suurieleistä: yksittäiset fysioterapiakäynnit, vapaa-ajan aktiviteetit, suuremmat asuinneliöt hoivayksikössä, oman itsen hemmottelu – siinä esimerkkejä pienemmistä tai isommista hoivan täydentämismahdollisuuksista. Kyse voi olla pienistä arjen iloista, ei vain rikkaiden huveista.
Kun julkisen hoivan taso tiedetään, voisi jokainen jo etukäteen pohtia, riittääkö se vai kaipaako jotain lisää sen päälle. Jos verovaroin kustannettava hoiva ei yksilölle riitä, voisi jo työuran aikana varautua täydentämään julkista hoivaa omilla varoillaan. Tähän ei huipputuloja tai suurta perintöä tarvita.
Lisäpalveluiden ostaminen on mahdollista jo nyt, mutta kovin monella ei ole käsitystä siitä, mitä julkinen hoiva pitää sisällään. Ajatus on epämääräinen: ajatellaan, että julkinen hoiva kattaa jotakuinkin kaiken. Jokainen ihminen on kuitenkin yksilö, jolla on erilaiset toiveet ja tarpeet. Se, mikä on yhdelle yhdentekevää, on toiselle erittäin tärkeää. Julkinen hoiva ei voi koskaan täysin vastata kaikkien toiveisiin, eikä sellainen ole realististakaan. Siksi olisi rehellistä kertoa, mitä tuleman pitää ja mistä hyvinvointiyhteiskunta huolehtii. Sen jälkeen voisi itse vetää johtopäätökset.
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku: vanhushoivan rahoitus on massiivisen kokoluokan ongelma. Toivomme muidenkin, erityisesti päättäjien, ottavan osaa keskusteluun ja ratkaisujen etsimiseen. Jos hoivan rahoittamiseksi ei olla valmiita avaamaan valtion piikkiä, tarvitaan julkisen rahoituksen rinnalle yksityistä rahaa. Yksityisen varallisuuden kerryttämiseen esimerkiksi hoivaa varten voivat finanssiyhtiöt tarjota välineitä. Mitä vauraampia suomalaiset ovat, sitä paremmin meillä menee tässäkin asiassa.
FA jatkaa aiheen esillä pitämistä ja yhteiskunnallista keskustelua tästä ja muistakin tärkeistä asioista. Olemme ennenkin ottaneet kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten työperäisen maahanmuuton ehtoihin sekä yritysvastuusääntelyn välttämättömyyteen. Hyvinvoiva ja kukoistava Suomi on paras paikka harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa nyt ja tulevaisuudessa – siksi mekin pysymme äänessä. Se on vastuullista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiPauliina Kaaresvirta-HuhtaYhteyspäällikkö
Puh:020 793 4275pauliina.kaaresvirta-huhta@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Geopoliittiset myrskyt ohjasivat sijoituksia Eurooppaan – Suomalaisiin rahastoihin tammikuussa yli miljardi euroa10.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 1,1 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi yli 205 miljardiin euroon, kun se joulukuun 2025 lopussa oli 202 miljardia euroa.
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme