Menneisyyden suomalaiset suunnistivat vesillä kalliomaalausten avulla
9.12.2025 06:41:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Muinaisia rantaviivoja ja vesireittejä mallintamalla voidaan nähdä, miten ihmiset ovat tuhansia vuosia sitten liikkuneet Järvi-Suomen vesistöissä. Kalliomaalauksia on sijoitettu niin, että ne toimivat opasteina vesillä liikkuville.

Yliopisto-opettaja Karen Niskanen havaitsi Oulun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan, että veneaiheiset maalaukset osoittivat turvalliset kulkureitit muuttuvissa vesistöissä ja kertoivat vesireittien varrella sijaitsevista merkittävistä paikoista.
Tutkimuksessa on hyödynnetty ensimmäistä kertaa uutta maankohoamisen mallintamisen menetelmää, jonka Niskanen on ideoinut yhdessä tutkijatohtori Aki Hakosen kanssa. Hakosen toteuttamalla GLARE-mallilla voidaan havainnollistaa karttakuvana, miltä jääkauden jälkeinen maisema on näyttänyt maankohoamisen eri vaiheissa.
Nykyisiä karttoja katsomalla on vaikea nähdä mennyttä, joten GLARE-malli on merkittävä apu menneisyyden tutkimukseen.
“Mallin avulla muutokset nähdään todella selvästi. Luomistamme kartoista voidaan havaita, miten turvalliset reitit ovat katkenneet tai muuttuneet vaarallisiksi, kun maa on kohonnut ja maisema muuttunut. Ihmisten on täytynyt siirtyä käyttämään uusia reittejä. Uskon, että kalliotaidetta on sijoitettu reiteille, joita pitkin on ollut turvallista kulkea”, Niskanen kertoo.
Niskanen yhdisti tutkimuksessaan veneitä esittävät kalliomaalaukset ja havaitsi, että ne sijoittuvat kahden merkittävän kalliomaalauspaikan Saraakallion ja Astuvansalmen välille, joiden välillä tutkimuksen mukaan kulkivat turvalliset reitit.
Tutkimuksessa kalliotaidetta lähestytään osana muuttuvaa maisemaa yksittäisten kuvien sijaan. Se kertoo arkeologian alalla poikkeavalla tavalla siitä, miten ihmiset ovat ymmärtäneet ympäristöään. Maankohoamisen seurauksena nousevat kalliot ovat säilyttäneet ihmisten muistoja ja kertovat siitä, millainen ihmisen suhde luontoon on ollut aikojen saatossa.
“Emme ole tienneet kauheasti siitä, mitä ihmiset ovat ajatelleet ympäristöstään. Tutkimukseni perusteella voidaan nähdä, miten ihmiset ovat sopeutuneet muuttuvaan luontoon ja esimerkiksi muuttaneet tapaansa liikkua vesistöissä reittien muuttuessa.”
Suhteesta luontoon kertovat myös tarinat kallioihin kätkeytyvästä voimasta ja niiden elävästä luonteesta. Ihmiset ovat voineet pyytää kallioista voimaa raaputtamalla kivenmurusia kallion märistä kohdista, joita kutsuttiin itkeviksi kallioiksi. Kalliomaalauksilla on voitu antaa tällaisille merkittäville paikoille lisää toimijuutta ja korostaa luonnon aktiivista roolia.
Tutkimuksessa kehitettyjen entistä tarkempien mallien avulla voidaan paremmin suojella kalliomaalauksia ja esitellä niitä yleisölle. Tuloksia voidaan hyödyntää samanlaisten ympäristöjen tutkimiseen globaalisti.
Karen Niskasen arkeologian alan väitöskirja Kalliot liikkuvat. Kalliot muistavat. Kalliot itkevät. Liikkuminen, muistaminen ja animismi Suomen kalliomaalauksissa tarkastettiin Oulun yliopistossa 2. joulukuuta.
Tutustu väitöskirjaan
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopisto-opettaja Karen Niskanen, p. 050 5378070, karen.niskanen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on yli 18 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Väitös: Työttömyys ja muut nykyajan kriisit heikentävät selvästi mielenterveyttä – Suomessa oireilevat etenkin keski-ikäiset miehet9.9.2026 05:53:00 EEST | Tiedote
Mielenterveyden häiriöt eivät läheskään aina johdu ihmisen biologisista ominaisuuksista vaan yhteiskunnallisista ja rakenteellisista kriiseistä, osoittaa Oulun yliopiston väitöstutkimus. Työttömyys heikentää merkittävästi etenkin työikäisten miesten mielenterveyttä.
Oulun yliopiston uusi tieteidenvälinen instituutti vastaa aikamme suuriin haasteisiin: "Eivät noudata tieteenalojen rajoja"8.9.2026 15:45:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston uusi instituutti, Integra, pyrkii vauhdittamaan tieteiden välistä vuoropuhelua.
Kuljetuskustannukset ja taloudellinen eriarvoisuus vaikuttavat ruoan globaaliin saavutettavuuteen7.9.2026 09:40:35 EEST | Tiedote
Maailmanlaajuinen ruokaturva ei riipu pelkästään siitä, kuinka paljon ruokaa tuotetaan, vaan myös siitä, kuinka hyvin liikenneverkosto mahdollistaa ruoan kuljettamisen kysynnän ja tarjonnan välillä. Tuore tutkimus osoittaa, että kuljetusverkostoilla ja taloudellisella eriarvoisuudella on keskeinen merkitys ruoan saavutettavuudelle eri puolilla maailmaa. Oulun yliopiston johtama tutkimusryhmä kehitti yhdessä Aalto-yliopiston ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkijoiden kanssa uuden paikkatietopohjaisen saavutettavuusanalyysin. Menetelmän avulla tutkijat yhdistivät maailmanlaajuisia aineistoja ruoantuotannosta, kysynnästä, liikenneinfrastruktuurista ja kuljetuskustannuksista arvioidakseen, kuinka tehokkaasti kuljetusjärjestelmät yhdistävät ruoan kysynnän ja tarjonnan erilaisissa skenaarioissa.
Kiusaaminen ei ala kiusaamisena – tutkija kertoo varhaiset merkit, jotka jäävät aikuisilta usein huomaamatta7.9.2026 06:22:00 EEST | Tiedote
Lasten ja nuorten keskinäinen kiusaaminen rakentuu vähitellen jo kauan ennen kuin tilanne näyttää ulospäin kiusaamiselta, häirinnältä tai väkivallalta. Tutkija korostaa aikuisten roolia varhaisessa tunnistamisessa.
Uusi tutkimus lupaa keinoja ennenaikaisten synnytysten ehkäisyyn3.9.2026 06:15:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat vahvistaneet laajassa geneettisessä aineistossa yhteyden alfa-1-antitrypsiinin ja ennenaikaisten synnytysten välillä. Alfa-1-antitrypsiini hillitsee tulehdusta ja suojaa kudoksia vaurioilta. Yli 200 000 äidin geneettisiä tietoja kattaneessa analyysissä tietty alfa-1-antitrypsiinin geenimuoto liittyi lyhyempään raskauteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme