Sijoittajien kiinnostus rahastoihin jatkui vahvana marraskuussa – uusia sijoituksia lähes miljardi euroa
9.12.2025 07:30:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin marraskuussa yhteensä 973 miljoonaa euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaan vaikutti kielteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa kuitenkin lähes 200 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin päärahastoluokkiin. Osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 482 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 129 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 314 miljoonaa, lyhyen koron rahastoihin 33 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 16 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2025 |
|
Osakerahastot |
482 |
-379 |
86 412 |
|
Yhdistelmärahastot |
129 |
737 |
41 526 |
|
Pitkän koron rahastot |
314 |
2 511 |
41 463 |
|
Lyhyen koron rahastot |
33 |
1 531 |
20 802 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
16 |
-57 |
9 748 |
|
YHTEENSÄ |
973 |
4 342 |
199 951 |
Marraskuussa globaalit pääosakeindeksit tekivät korjausliikkeen alaspäin, kun epäilyt isojen yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden investointien kannattavuudesta kasvoivat. Epävarmuus lisääntyi ja painoi globaalisti osakekursseja alaspäin. Yhdysvalloissa osakemarkkinat lähtivät nopeasti toipumaan, kun markkina-arvoltaan suurin teknologiayhtiö Nvidia julkaisi kolmannen vuosineljänneksen tuloksensa, joka ylitti analyytikoiden ennusteet. Nvidian tulosjulkistus vähensi markkinoiden huolia tekoälybuumista ja sen puhkeamisesta.
Kuun lopussa globaalien osakemarkkinoiden elpyminen hidastui, kun Japanin hallitus hyväksyi suuren tukipaketin, jonka arvioitiin kiihdyttävän maan inflaatiota. Japanin pitkät korot nousivat merkittävästi. Japanin velka on yli 230 % maan bruttokansantuotteesta, joten merkittävä nousu koroissa nostaisi valtion lainanhoitokuluja. Japanilla on ollut pitkään intressi pitää korot lähellä nollaa ja maan valuutta vakaana. Maailmanlaajuisesti spekulatiiviset sijoittajat ovat ottaneet tilanteesta hyödyn irti: he ovat ottaneet lainaa jeneissä ja sijoittaneet ne tuottavampiin kohteisiin muualle (ns. carry trade).
Korkosijoittajalle marraskuu oli vaihteleva. Epävarmuudet osakemarkkinoilla heijastuivat korkomarkkinoille laskevina korkoina, mikä vaikutti positiivisesti korkosijoituksiin keskittyvien rahastojen arvostuksiin. Kuun lopussa uutiset Japanin elvytyspaketista ja odotukset keskuspankin kiristyvästä rahapolitiikasta nostivat Japanin pitkiä korkoja, mikä kavensi korkoeroa mm. Yhdysvaltoihin nähden. Korkoeron pienentymisen myötä ja jenin vahvistumisen pelossa carry trade -strategiaan luottaneet sijoittajat myivät Japanin ulkopuolisia sijoituksiaan kotiuttaakseen varoja. Pitkien valtionlainojen korot nousivat tämän seurauksena muun muassa Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
”Kasvaneen epävarmuuden seurauksena sijoittajat hajauttivat marraskuussa sijoituksia kaikkiin päärahastoluokkiin. Osake- ja korkorahastojen lisäksi yhdistelmärahastot kiinnostivat sijoittajia. Osakerahastoissa pääomia hajautettiin eniten globaalisti ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin. Saksassa kuluvana vuotena päätetyt isot talouden tukipaketit astuvat voimaan vasta ensi vuonna, joiden arvioidaan vaikuttavan myönteisesti koko Euroopan talouteen”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
”Nettomerkinnät Suomeen sijoittavaan osakerahastoluokkaan ovat jääneet kuluvana vuotena kumulatiivisesti miinukselle, vaikka sen 12 kuukauden tuotto on osakerahastoluokista paras. Todennäköisesti sijoittajat tekivät kuluvana vuonna suoria osakepoimintoja Helsingin pörssistä vielä korkeampien tuottojen toivossa”, Somerla jatkaa.
Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin Suomeen, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, Japaniin, Tyynenmeren alueelle, kehittyville markkinoille ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 649 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin Pohjoismaihin ja toimialoille sijoittavista rahastoista yhteensä 168 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,18). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2025 |
Tuotto |
|
Suomi |
19 |
-179 |
6 694 |
20 % |
|
Pohjoismaat |
-164 |
-116 |
10 357 |
9 % |
|
Eurooppa |
216 |
1 424 |
7 948 |
12 % |
|
Pohjois-Amerikka |
105 |
-291 |
12 282 |
-1 % |
|
Japani |
4 |
79 |
439 |
14 % |
|
Tyynenmeren alue |
6 |
-85 |
1 116 |
12 % |
|
Kehittyvät markkinat |
81 |
372 |
5 941 |
14 % |
|
Maailma |
218 |
-1 487 |
40 236 |
4 % |
|
Toimialarahastot |
-4 |
-95 |
1 397 |
14 % |
|
YHTEENSÄ |
482 |
-379 |
86 412 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 352 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin kehittyville markkinoille, globaalisti valtioriskiin ja euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 52 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 4,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sharpen mittarilla mitattuna euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 0,92).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2025 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
105 |
538 |
9 915 |
0,3 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
6 |
1 085 |
14 499 |
3,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-10 |
235 |
5 391 |
4,6 % |
|
Valtioriski maailma |
-4 |
-6 |
361 |
-1,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
247 |
555 |
7 262 |
0,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
7 |
153 |
1 373 |
0,6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-38 |
-48 |
2 661 |
4,5 % |
|
YHTEENSÄ |
314 |
2 511 |
41 463 |
|
Lue lisää
Luottamus sijoitusmarkkinoiden kehitykseen ei horju
Sp-rahastoyhtiön toimitusjohtaja Petteri Vaarnanen huomauttaa, että tapahtumarikas marraskuu osoitti pitkäjänteisyyden merkityksen sijoittamisessa. Kuukausi oli kahtiajakoinen erityisesti Yhdysvalloissa, jossa teknologiaosakkeiden osakekurssit laskivat voimakkaasti ja vetivät osakeindeksejä alaspäin.
Kuukauden loppupuolella markkinat elpyivät ja kokonaisuutena kuukaudesta muodostui tuottojen näkökulmasta aika tavanomainen.
”Tarkasteltaessa kuukausittaisia nettomerkintöjä voidaan nähdä, että suomalaisten luottamus sijoitusmarkkinoiden kehitykseen ei horjunut ja sijoitusrahastoihin tehtiin nettomerkintöjä lähes miljardin euron arvosta. Säästöpankkirahastojen osalta yhdistelmärahastojen kysyntä jatkui vahvana. Kokonaisuutena nettomerkinnät olivat positiiviset, vaikkakin kasvu oli aikaisempia kuukausia jonkin verran hitaampaa”, Vaarnanen toteaa.
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatuottaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Rajoittamaton määrä yritystilejä lisää rahanpesun ja veronkierron uhkaa – pankkien velvollisuus tilien avaamiseen on rajattava yhteen per asiakas12.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Asiakkaiden palveleminen myös tiliasioissa on pankkien keskeistä liiketoimintaa. Vapaaehtoisesti tilejä avataan jatkossakin tarpeen mukaan. Pankkien lakiin perustuva velvollisuus avata yritysasiakkaille perusmaksutilejä tulee kuitenkin rajata yhteen tiliin. Ehdoton velvoite avata asiakkaille useampia tilejä edesauttaa pankkijärjestelmän käyttöä rikollisiin tarkoituksiin. Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti alkuvuodesta, että oikeus peruspankkipalveluihin laajenisi koskemaan yksityishenkilöiden ohella yrityksiä ja muita yhteisöjä. Työryhmän mietintö on menossa eduskunnan käsittelyyn lähiviikkoina.
Pankinjohtajien odotukset ylittyivät – sekä kotitalouksien että yritysten luotonkysyntä piristyi kesällä selvästi11.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Kotitalouksien luotonkysyntä piristyi kesän aikana selvästi, ilmenee Finanssiala ry:n tuoreesta Pankkibarometrista. Kotitalouksien kysyntä ylitti pankinjohtajien odotukset ja sen odotetaan kasvavan edelleen. Myös yritykset ovat loppukesän aikana kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna. Kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan. Vastaajien mukaan asuntokaupan vauhdittamisessa keskeisessä roolissa olisivat kotitalouksien luottamuksen parantaminen, työllisyyden kasvu ja korkotason aleneminen. FA kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Vastaajina on muun muassa pankin- ja konttorinjohtajia, konttorien esihenkilöitä ja luottopäälliköitä. Barometrikysely lähetetään seuraaville pankeille: Nordea, OP Pohjola, Danske Bank, Aktia Pankki, Säästöpankkiryhmä, POP Pankki -ryhmä, Ålandsbanken, Oma Säästöpankki, Hypo, SEB ja S-Pankki.
Todellisia säästöjä eläkejärjestelmästä olisi saatavissa yrittäjäeläkkeistä työeläkeyhtiöiden yhdistämisen sijaan10.9.2026 13:04:55 EEST | Tiedote
Suomen yksityisiin työeläkeyhtiöihin perustuva eläkejärjestelmä on varteenotettavien tutkimusten perusteella kansainvälisen vertailun kestävä ja tehokkaasti hallinnoitu. Eläkemaksussa ei Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien perusteella ole tulevaisuudessa korotuspainetta – päinvastoin. Koko eläkejärjestelmän tasolla valtion kustannussäästöjä olisi saatavilla helpoiten yrittäjien eläkejärjestelmästä. Tuleva YEL-uudistus lisää yrittäjäeläkejärjestelmän kustannuksia valtiolle. Suomen Yrittäjät on ehdottanut työeläkeyhtiöiden yhdistämistä tuoreen selvityksensä nojalla.
Maailma-rahastot keräsivät kesällä uusia omistajia – sijoittajat hakivat hajautusta9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Maailma-osakerahastot saivat lähes 34 000 uutta omistajaa kesän aikana. Osakerahastojen omistajamäärä kasvoi kesällä lähes kaikissa rahastoluokissa. Elokuun tuottokärjessä porskuttaneiden Suomi-rahastojen nettomerkinnät kääntyivät miinusmerkkisiksi, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat nousivat elokuussa yli 226 miljardiin euroon. Uuteen ennätystasoon pääomat siivitti markkinoiden hyvä kehitys sekä nettomerkinnät.
Komission hyvä tavoite virtaviivaistaa pankkisääntelyä ei saa törmätä kiireeseen ja liialliseen kunnianhimoon8.9.2026 12:32:15 EEST | Tiedote
EU-komissio on tunnustanut pankkisääntelyn menneen liian pitkälle, kirjoittaa kolumnissaan Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi. Monimutkainen sääntely haittaa jo talouskasvua. Komissio julkaisi heinäkuussa tiedonannon, joka ottaa kantaa valtavaan määrään pankkisääntelyä. Sen pohjalta ehdotetaan uutta sääntelyä jo ensi vuoden puolella. Komissio saattaa olla haukkaamassa liian suurta palaa kerralla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme