Kreatella vaativien sillanrakennustöiden vuosi: Poikkeuksellinen tunkkaus Tampereella ja useita sillansiirtoja eri puolilla Suomea

Tampereen rautatieaseman vieressä sijaitseva Ratapihankadun silta tunkattiin 1,12 metriä alaspäin lopulliseen sijaintiinsa. Työvaiheesta tekee poikkeuksellisen se, että yleensä siltaa lasketaan tunkkaamalla muutamista senteistä kymmeniin sentteihin.

Sillan alittavan ratikan suojarakenteiden vuoksi sillan muotti jouduttiin rakentamaan yli metrin lopullista sijaintia korkeammalle. Valettu silta laskettiin kahdeksasta tunkkauspisteestä onnistuneesti maatukien ja pilaireiden päällä olevien laakereiden varaan.

– Näin isoja paikan päällä suoritettavia tunkkauksia ei ihan joka vuosi tule vastaan. Seurasimme kannen liikettä reaaliajassa monitorointilaitteistolla ja silta laskeutui suunnitellusti lopulliseen korkeuteensa, kuvailee työnjohtaja Jere Vesanen Kreatelta.

Tunkattu silta on 62 metriä pitkä, 15 metriä leveä ja paksuutta sillä on lähes 1,5 metriä. Sillan kokonaispaino on hieman yli 3 000 tonnia. Tiivis kaupunkiympäristö tuo oman haasteensa Ratapihankadun sillan työvaiheisiin, jotka etenevät vilkas ratikka- ja autoliikenne huomioiden.

Tampereen henkilöratapiha -hankkeeseen kuuluva Ratapihankadun silta on ensimmäinen viidestä Itsenäisyydenkadun alikulun ylittävästä uusittavasta sillasta. Se mahdollistaa osaltaan uuden matkaterminaalin rakentamisen rautatieaseman yhteyteen.

Lehmisuon silta Oulussa on yksi Suomen suurimmista siirtokohteista

Massiivisin tänä vuonna Kreaten siirtotekniikalla uusimista silloista on Lehmisuon alikulkusilta Oulun Haukiputaalla.

Siirtomenetelmällä rakennettavat sillat rakennetaan vanhan sillan viereen, minkä jälkeen rataliikennekatkon aikana vanha silta puretaan ja uusi silta siirretään paikoilleen. Haukiputaalla tämä vaakasuuntainen siirto toteutettiin tunkkaamalla ja liu’uttamalla silta siirtoratoja pitkin valtatien 4 ylle Oulun ja Laurilan välisellä rataosalla.

Uusi kaukalopalkkisilta on 97,5 metriä pitkä ja painaa noin 3 600 tonnia, mikä tekee siitä yhden suurimmista tunkkaamalla siirretyistä silloista Suomessa.

– Haastavuutta lisäsivät sähköistetyn ratasillan vinottainen ylitys vilkasliikenteisen valtatien päällä sekä maaperän haasteet. Uutta siltaa rakennettaessa varauduttiin myös valtatien laajentamiseen nelikaistaiseksi, kertoo rakennuspäällikkö Ari Välimaa Kreatelta.

Lehmisuon alikulkusillan uusiminen on osa Oulu–Laurila-​suunnitteluhanketta, joka kuuluu Euroopan laajuiseen Euroopan unionin määrittelemään liikenteen ydinverkkoon eli TEN-​T-​verkkoon.

Siirretyt sillat parantavat tasoristeysturvallisuutta ja radan toimintavarmuutta

Perinteiseen paikan päällä tehtävään sillanrakentamiseen verrattuna siirtomenetelmällä liikennehaitat jäävät pienemmiksi. Tämän vuoksi sitä suositaan erityisesti rautateillä, jossa sijaitsevat myös Mäntyniemen alikulkusilta ja Lohitien alikulkukäytävä.

Ylivieskalaissiltojen rakentaminen eteni samanaikaisesti työmailla ja varsinaiset siirrot toteutettiin elo–syyskuussa kumpikin oman 24 tunnin rataliikennekatkon aikana.

Sillat kuuluvat osaksi Väyläviraston Ylivieska–Iisalmi-​rataosan tasoristeysturvallisuutta parantavaa hanketta.

Kreaten tämän rakentamiskauden ensimmäinen siirtotekniikalla toteutettu silta löytyy puolestaan Helsinki-Riihimäki-ratahankkeelta Järvenpäästä, jossa siirrettiin Ainolan aseman lännen puoleinen alikulku.

– Siirtoradat ja niiden mallit suunniteltiin oman talon sisällä, mikä nopeutti työvaiheita ja paransi toteutuksen tarkkuutta. Mallinnuksesta saatu hyöty näkyi konkreettisesti siirtoon liittyvissä työvaiheissa Suomen vilkkaimmalla rataosuudella, iloitsee työmaapäällikkö Hannu Helenius Kreatelta.

24 metriä pitkä, 19 metriä leveä ja noin 900 tonnia painava silta siirrettiin onnistuneesti pitkin siirtoratoja, joista osa perustettiin paalujen varaan ja osa urakassa rakennetun porapaaluseinän varaan. samanaikaisesti

Kreate urakoi Helsinki–Riihimäki-hankkeella useassa urakassa parantaen pääradan toimintavarmuutta ja mahdollistaen henkilöliikenteen lisäämisen.  

Siltojen erikoisosaamisella ja innovatiivisilla ratkaisuilla vuoteen 2026

Siirtomenetelmällä ja tunkkauksella toteutettavat sillat ovat teknisesti haastavia projekteja, joissa onnistuminen edellyttää huolellista ennakkosuunnittelua, tarkkaa aikataulutusta ja tehokasta erikoiskalustoa.

– Olemme kehittäneet prosessejamme ja kouluttaneet henkilöstöämme määrätietoisesti, mikä näkyy työmailla. Osaavan henkilöstön ja monipuolisen kaluston ansiosta meillä on kyky toteuttaa useita vaativia siirtoja ja tunkkauksia saman rakentamiskauden aikana. Nämä osaltaan vaikuttavat siihen, että olemme sillanrakentamisen edelläkävijä Suomessa, toteaa sillanrakentamisen ja -korjaamisen johtaja Antti Kokkonen Kreatelta.

Myös tuleva vuosi 2026 tuo yhtiölle monella tapaa teknisesti haastavia siltaprojekteja.

Esimerkiksi Helsingissä Junatien metrosillan uusimisessa korostuvat innovatiiviset ratkaisut ja kehitysideat meneillään olevasta kehitysvaiheesta lähtien. Tarkkaa suunnittelua ja erikoisosaamista vaatii myös Kreaten marraskuussa voittama Kurkela–Kuusisto-hanke, jossa Kaarinan ja Turunmaan saariston tieyhteyksien lisäksi rakennetaan tai uusitaan yhteensä yhdeksän siltaa. Niistä suurin on Kuusistonsalmen ylle rakennettava uusi lähes 400 metriä pitkä Auvaisbergin silta.