Teknologiatrendit 2026 -raportti: Ajatuksen voimalla toimivia robottiraajoja ja zettatavu-luokan datamääriä

DNA:n tänään jo yhdeksättä kertaa julkaistava teknologiatrendiraportti kuvaa teknologia-alan nousevia kehitysaskelia. Raportti avaa myös sitä, millaisella vauhdilla tekoäly sulautuu parhaillaan kaikkeen teknologiaan: raportin kiinnostavimmat nousevat trendit ovat tekoälyn mahdollistamia. 

”Tekoäly ei ole enää erillinen teknologian osa-alue, vaan viitekehys ja työkalu, joka muovaa kaikkea kehitystä. Se on läsnä kaikissa nousevissa teknologioissa, ja suomalaistenkin yritysten on syytä tämä tiedostaa. Tekoälyn mahdollisuuksista on nähty vasta jäävuoren huippu, jos edes sitä”, tiivistää Anna-Mari Ylihurula, DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja.  

Viestintää ajatuksen voimalla – tarvitaanko sanoja enää? 

Aivoimpulsseja tulkitsevat järjestelmät muodostavat suoran viestintäväylän ihmisaivojen ja koneen välille. Rajapinnat tulkitsevat aivojen toimintaa ja muokkaavat niiden komennot koneluettavaan muotoon. Tekoäly edistää impulssien analysointia ja vauhdittaa alan kehitystä.

Tämä nopeasti kehittyvä teknologia on mullistamassa muun muassa neurologian kenttää. Sen avulla voidaan esimerkiksi palauttaa halvaantuneen potilaan puhe- tai liikekyky asentamalla tälle ajatuksen voimalla toimiva robottiraaja. 

Raportin mukaan aivojen sähköimpulsseja tulkitsevat järjestelmät voivat tulevaisuudessa myös luoda täysin uusia kommunikaatiotapoja. 

”Kehitys näyttää, että emme ole enää järin kaukana tulevaisuudesta, jossa voimme kommunikoida kirjaimellisesti ajatuksen voimalla”, Ylihurula sanoo. 

Datamäärät kasvavat zettatavu-mittaluokkaan – miten infra kestää? 

Globaali digitaalisen tiedon määrä ylitti biljoonan gigatavun eli yhden zettatavun vuonna 2012. Datamäärä on kasvanut viime vuosina noin 20–25 prosentin vuosivauhdilla. Nyt määrä on ylittänyt jo 175 zettatavua. Geenitutkimus, tekoäly, pilvipalvelut, kryptovaluutat ja kvanttitietokoneet kehittyvät niin vauhdikkaasti, että datamäärän kasvun odotetaan jatkavan kiihtymistä. Kasvava datankulutus luo haasteita myös ekologisen kestävyyden näkökulmasta.

Kehitys aiheuttaa valtavia vaatimuksia digitaaliselle infrastruktuurille ja datansiirron kapasiteetille.  

”Meidän on Suomessa huolehdittava reilusti etukäteen siitä, miten varmistamme vakaan, luotettavan ja riittävän datan säilytys- ja siirtokapasiteetin silloinkin, kun datan ja tietoliikenteen määrä moninkertaistuu nykyisestä. Datakeskukset ja tietoliikenneyhteydet ovat modernin yhteiskunnan verisuonisto, jonka kunto vaikuttaa sekä suomalaisyritysten toimintaedellytyksiin että jokaisen kansalaisen arkeen”, Ylihurula huomauttaa.

Nyt vaaditaan ennakoivaa kyberturvaa ja työn ekosysteemin uudistamista  

Teknologian kehitys on ollut kautta vuosikymmenten merkittävin tuottavuuden ajuri. Raportti nostaa esiin kehitysaskelia, jotka pakottavat suomalaiset yritykset ja yksityishenkilöt miettimään työnteon ja liiketoiminnan lainalaisuuksia täysin uusin tavoin.  

Kyberuhat kasvavat ja monimuotoistuvat. Kiristyshaittaohjelmiin liittyvien hyökkäysten uhka on korkeampi kuin koskaan aikaisemmin ja niiden kaupalliset riskit mitataan miljardeissa. Koneelliset identiteetit, kuten IoT-laitteet, robotit ja tekoälyagentit, voivat ylittää järjestelmien ihmiskäyttäjien määrän jopa monikymmenkertaisesti, ja niistä povataankin seuraavaa suurta digitaalista taistelukenttää. Myös biometrisen datan hallinnointiin tarvitaan uusia suojausmekanismeja.

Samanaikaisesti nousee superagency-ajattelu, jossa inhimillisiä kyvykkyyksiä tehostetaan tekoälyn avulla. Tämä vaatii koko työn ekosysteemin uusimista siten, että roolit, välineet ja prosessit asetellaan aivan uuteen järjestykseen.

”Yritysten on ponnisteltava ennakoivan tietoturvan ja kyberresilienssin eteen. Samalla niiden on pystyttävä keikauttamaan oma toimintansa uuteen, tekoälyavusteiseen asentoon. Todellinen arvo luodaan siellä, missä tekoälykokeiluista siirrytään skaalautuviin, kasvua tukeviin ratkaisuihin. Tämä on paitsi haastavaa, myös erittäin innostavaa”, Ylihurula arvioi.

DNA:n teknologiatrendiraportti on osunut ennustuksissaan usein oikeaan. Esimerkiksi tekoälyn läpimurtoa ennakoitiin raportissa vuonna 2022 – ja alle vuoden päästä OpenAI lanseerasi ChatGPT:n. Myös vuonna 2019 ennustettu digitaalisten kaksosten nousu osui hämmästyttävän tarkkaan oikeaan. Trendi kuvasi jo silloin sitä, mitä teollisuudessa pidetään nykypäivänä yhtenä strategisimmista teknologioista.

Tutustu tarkemmin vuoden 2026 Teknologiatrendeihin.

Lisätietoja medialle:

Yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula, DNA Oyj, puh. 044 044 7755, anna-mari.ylihurula@dna.fi

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi