Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Hyvinvointia tukeva henkilöstö on vakiintunut osa ammatillista koulutusta – 80 prosenttia ennakoi tarpeen kasvavan

Jaa

Kuntaliiton syksyllä 2025 tekemän selvityksen mukaan hyvinvointia tukeva henkilöstö on jo kiinteä osa ammatillisten oppilaitosten arkea.

Peräti 80 prosenttia koulutuksen järjestäjistä arvioi hyvinvointihenkilöstön tarpeen kasvavan, ja loput 20 prosenttia uskoo sen pysyvän nykyisellään. Yksikään vastaaja ei ennakoi tarpeen vähenevän. 

Tarpeen kasvua selittävät muun muassa oppimisen tuen laajeneminen, oppivelvollisuusiän pidentyminen sekä ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostuminen.

Samalla yhteistyön tiivistäminen hyvinvointialueiden kanssa nousee keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Kuntouttavan opetuksen kehittäminen edellyttäisi entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ammatillisen koulutuksen välillä.

Kaksi nuorta selät vastakkain.
Oppilaitokset toivovat, että palveluja ei siirrettäisi pois oppilaitosympäristöistä, ja että opiskelijat saisivat tukea mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

Kysely lähetettiin kaikille Areena-verkostoon kuuluville ammatillisen koulutuksen järjestäjille, ja siihen vastasi 25 järjestäjää. Kaikki vastaajat kertoivat, että heidän palveluksessaan työskentelee hyvinvointia tukevaa henkilöstöä. Sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat hyvinvointialueuudistuksen myötä siirtyneet hyvinvointialueille, mutta oppilaitoksilla on edelleen myös omaa hyvinvointihenkilöstöä.

Henkilöstön nimikkeiden kirjo on poikkeuksellisen laaja

Hyvinvoinnin tukemisessa työskentelevän henkilöstön nimikkeet vaihtelevat suuresti. Eniten tehtävissä toimii erilaisin nimikkein ohjaajia, valmentajia, hanketyöntekijöitä ja nuorisotyöntekijöitä. Lisäksi tehtäviä hoitavat muun muassa koordinaattorit, opinto-ohjaajat ja opettajat. Nimikkeiden moninaisuus kuvastaa työn laaja-alaisuutta ja vahvaa kytkeytymistä oppilaitosten arkeen.

Työtä tehdään pääosin osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, mutta yli kolme neljästä vastaajasta kertoo, että hyvinvointia tuetaan myös yksilöllisessä työssä. Osassa oppilaitoksia on henkilöitä, jotka keskittyvät nimenomaan yksilölliseen hyvinvoinnin tukemiseen.

Rahoitus pääosin koulutuksen järjestäjien vastuulla

Hyvinvointia tukevan henkilöstön palkkakustannukset rahoitetaan pääosin koulutuksen järjestäjien omasta rahoituksesta joko kokonaan tai yhdistettynä hankerahoitukseen. Osa rahoituksesta toteutuu myös yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten seurakuntien, kanssa.

Tarve kasvaa – yksikään ei ennakoi vähenemistä

Selvityksen keskeisin viesti on selvä: 80 prosenttia vastaajista arvioi hyvinvointia tukevan henkilöstön tarpeen ammatillisessa koulutuksessa kasvavan, ja loput 20 prosenttia uskoo sen pysyvän ennallaan. Yksikään koulutuksen järjestäjä ei arvioi tarpeen vähenevän.

Tarpeen kasvua voivat selittävät muun muassa oppimisen tuen laajeneminen, oppivelvollisuusiän pidentyminen sekä ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostuminen.

Resurssit huolestuttavat, vaikka yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa koetaan hyväksi

Yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa koetaan pääosin hyväksi tai erittäin hyväksi (80 %). Samalla avoimissa vastauksissa nousee vahvasti esiin huoli hyvinvointialueiden riittämättömistä resursseista ja palveluihin liittyvistä viiveistä. Oppilaitokset toivovat, että palveluja ei siirrettäisi pois oppilaitosympäristöistä, ja että opiskelijat saisivat tukea mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin tarve vahvistaa soten ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä. Tiedonsiirtoa tulee kehittää, erityisesti ennakoivassa työssä (esim. päihde- ja terveyshaasteet). Palveluohjausta ja palvelujen muotoilua tulisi kehittää yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.

Kuntouttava opetus vaatii vahvempaa soten ja koulutuksen yhteistyötä

Avoimissa vastauksissa korostui myös kuntouttavan opetuksen merkityksen kasvu

Useat vastaajat arvioivat, että kuntouttavan opetuksen kehittäminen edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ammatillisen koulutuksen välillä. Tämä voi vaatia myös lainsäädännön ja rahoituspohjan tarkastelua sekä ministeriöiden välisen yhteistyön vahvistamista.

Areena-verkosto ja Kuntaliitto ovat ehdottaneet kuntouttavan opetuksen mallia, jossa yhdistettäisiin hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä ammatillista koulutusta. 

”Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen vuonna 2021 on tuonut näkyväksi, että kaikilla nuorilla ei ole riittäviä valmiuksia suoriutua toisen asteen opinnoista heti peruskoulun jälkeen. Kasautuvat tuen tarpeet, erityisesti psyykkiset ja sosiaaliset haasteet, ovat lisääntyneet, eikä nykyjärjestelmä riittävästi huomioi opiskelijoita, joille tutkinnon suorittaminen ei ole realistista ainakaan väliaikaisesti”, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilkka Eronen.

Areena-verkosto ja Kuntaliitto pitävät tärkeänä, että kuntouttavan opetuksen mallin tarve pysyy esillä. Lisäksi olisi hyödyllistä selvittää koulutuksen järjestäjien, työpajojen ja hyvinvointialueiden yhteistyötä eri alueilla. Selvityksen pohjalta voisi löytyä malleja, joista voisi yhdistellä valtakunnalliseksi skaalattavissa olevia yhteistyön muotoja ja käytäntöjä. Alueelliset kokeilut ja pilottien näkyväksi tekeminen ovat nyt keskeisiä, ja tällaisia onkin jo toteutuksessa. 

”Kyse on laajasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, ei vain ammatillisen koulutuksen tai edes koulutusjärjestelmän ongelmasta. Panostuksia tarvitaan koulutuspolun kaikkiin vaiheisiin, mutta ilmiön ja huonon kehityksen kierteen pysäyttäminen vaatii laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja kehittämistä. On hyvä kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä”, Eronen korostaa.

Johtopäätös: roolien selkeyttä ja matalan kynnyksen tukea tarvitaan lisää

Selvityksen perusteella hyvinvointia tukeva työ on vakiintunut osaksi ammatillista koulutusta, mutta sen asemaa ja resursseja tulee edelleen vahvistaa. Tämä kehittäminen vaatii yhteistyötä - hyvinvointialueen tehtävien ei tule valua kuntien tai koulutuksen järjestäjien vastuulle. Toisaalta elämänhallinnan ja hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että opiskelija pysyy kiinni opiskelussa vaikka olisikin välillä sote-palvelujen piirissä.

Keskeisimmät huomiot liittyvät:

  • hyvinvointialueiden ja koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön tiivistämiseen
  • tiedonsiirron parantamiseen
  • matalan kynnyksen palvelujen saatavuuteen oppilaitoksissa
  • riittävien resurssien turvaamiseen pitkäjänteisesti
  • kuntouttavan opetuksen toimintamallien kehittämiseen

Lainsäädännön muutostarpeita ei nähty laajasti, mutta roolien selkeyttämistä ja hyvinvointia tukevan henkilöstön aseman vahvistamista pidetään tärkeänä.


Lisätiedot ja haastattelut

Ilkka Eronen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto
ilkka.eronen@kuntaliitto.fi
puh. 045 138 7389

Faktaa aiemmista selvityksistä:
Kuntaliitto selvitti syksyllä 2025 hyvinvointihenkilökunnan määrää myös varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa ja lukioissa. Perusopetuksen ja lukioiden osalta peräti 85 prosenttia kunnista ilmoitti, että niissä työskentelee hyvinvointia tukevaa henkilöstöä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande

Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.

Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä14.1.2026 11:36:55 EET | Tiedote

Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye