Finanssiala ry

FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi

11.12.2025 18:29:13 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
  • Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä.
  • Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa.
  • Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita.
  • EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallinnollista taakkaa lisääviä ja pankkien kilpailukykyä heikentäviä monimutkaisia rakenteita ja käytäntöjä.

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa.

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu, mutta huomauttaa, että moni asia odottaa vielä täsmentymistään.

”Suositukset jäävät toistaiseksi melko yleiselle tasolle, mutta on hyvä, että esimerkiksi EU:n pääomavaateiden liiallinen määrä ja päällekkäisyys on viimein tunnustettu myös viranomaistasolla. Pääomavaatimukset ovat paisuneet jo kohtuuttomasti ja ne vaikeuttavat pankkien kykyä antaa ulos lainoja sekä rahoittaa talouskasvua”, Ahosniemi kiteyttää.

Pankkien pääomavaateilla varmistetaan, että pankilla on tarpeeksi varoja selviytyäkseen vaikeista ajoista ja maksaakseen velkansa myös kriiseissä. Kaikille pankeille kuuluvien vakavaraisuusvaatimusten lisäksi osalle pankeista on voitu asettaa harkinnanvaraisia lisäpääomavaateita. Esimerkiksi Euroopan 15 suurimmalle pankille, joihin kuuluu muun muassa Nordea, nämä lisävaatimukset ovat yhteensä jopa 273 miljardia euroa.

”Kun näiden pankkien pääomiin sidotaan niin suuria varoja, niiden mahdollisuudet myöntää lainoja vähenevät jopa 3 000 miljardilla eurolla verrattuna tilanteeseen, jossa lisäpääomavaatimuksia ei olisi”, Ahosniemi muistuttaa.

Ahosniemen mukaan on välttämätöntä, että pääomapuskurien päällekkäisyydestä päästään eroon: riskejä, jotka katetaan jo yhdellä vaateella, ei tule kattaa enää toisella vaateella. Ahosniemi huomauttaa, että tilanne ei tosiasiallisesti muutu, mikäli pääomavaateiden tasot eivät kokonaisuutena samalla laske.

”Korjaus uhkaa jäädä näennäiseksi, mikäli pääomavaateiden varsinaisiin ongelmiin ei puututa. Pankkien tosiasiallisesti kohtaamilla riskeillä ja viranomaisten asettamilla pääomavaateilla ei ehdotusten toteuttamisen jälkeenkään mahdollisesti olisi selkeästi havaittavaa yhteyttä keskenään. Tällöin pankit ja markkinat joutuvat edelleen pohtimaan silmät ymmyrkäisinä, miksi pääomavaateita asetetaan ja miksi ne asetetaan kyseisen suuruisina”, Ahosniemi toteaa.

Suunta on oikea, mutta on vielä aikaista sanoa, mihin asti vauhti riittää

EKP:n suosituksissa ehdotetaan myös säädösten antamista kokonaisuudessaan EU-asetusten muodossa direktiivien sijaan. Ahosniemi huomauttaa, että direktiiveissä säädetään usein asioista, jotka on jo käsitelty kansallisessa lainsäädännössä.

”Direktiivin implementointi antaa siten mahdollisuuden sovittaa yhteen kansallinen ja EU:sta tuleva lainsäädäntö, mitä EU-asetus ei taas mahdollista, eli tämän ehdotuksen hyötyjä ja haittoja tulee miettiä tarkoin."

Ahosniemi pitää myönteisenä sitä, että suosituksissa ehdotetaan viranomaisraportoinnin vähentämistä ja järkiperäistämistä muun muassa siten, että pankit raportoisivat vain kerran ja viranomaiset hyödyntäisivät yhdessä pankkien raportoimaa tietoa.

Ahosniemen mukaan saadut ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita.

”Raportin vaikutus tulevaan lainsäädäntöön riippuu osaltaan siitä, pääsevätkö pankit perusteellisesti kommentoimaan ja tuomaan esiin käytännön ongelmia, joihin tulisi puuttua. Suunta on oikea, mutta on vielä aikaista sanoa, mihin asti vauhti lopulta riittää”, Ahosniemi päättää.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Finvoice-laskujen katselu selaimessa muuttuu 17.11.2026 - muutos voi vaatia yritykseltäsi toimenpiteitä13.11.2026 12:55:34 EET | Tiedote

Finvoice-verkkolaskujen katseluun selaimella on tulossa merkittävä muutos. Muutoksen myötä vastaanotettu Finvoice-lasku ei välttämättä enää näy verkkoselaimessa helposti luettavassa muodossa. Laskun sisältö tai välitys ei kuitenkaan muutu. Muutos voi vaatia Finvoicen sivuilta ohjelman käyttöä. Jos yritys käyttää laskujen käsittelyyn taloushallinto- tai muuta valmisohjelmistoa, kannattaa muutoksen vaikutukset varmistaa ohjelmiston toimittajalta. Uudistus koskee yrityksiä, jotka katselevat vastaanottamiaan Finvoice-laskuja verkkoselaimessa. Kuluttajilta tai laskuja lähettäviltä yrityksiltä uudistus ei vaadi toimenpiteitä. FA:n Finvoice-sivulta saa ladattua ohjelman, jonka avulla Finvoice-laskut voidaan näyttää luettavassa muodossa muutoksen jälkeen. Muutos tulee voimaan 17.11.2026. Finvoice on Suomessa yleisesti käytetty verkkolaskuformaatti, jonka avulla laskun tiedot siirtyvät sähköisesti järjestelmästä toiseen. Se tekee laskujen lähettämisestä ja vastaanottamisesta sujuvampaa ja vähen

OP Pohjola yhteisöverokärjessä – finanssialan verokädenjäljellä rakentaisi kaksi päiväkotia Suomen joka kuntaan, lisäverot uhkaisivat kasvua12.11.2026 09:48:27 EET | Tiedote

Finanssiala oli taas toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2025. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,86 miljardia euroa. Verokädenjälki kasvoi viime vuodesta noin 208 miljoonaa euroa. Toimialan veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,19 miljardia euroa. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärkikolmikon muodostavat OP Pohjola 338,6 miljoonalla eurolla, Supercell 216,4 miljoonalla ja Nordea 200,1 miljoonalla. 25 suurimman veronmaksajan joukkoon mahtuvat finanssiyhtiöistä Danske Bank sijalla 10, Sampo (11.), LähiTapiola (13.), Mandatum (20.) ja SEB (24.). Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.

Parannukset ASP-lainan ehtoihin lisäävät sen houkuttelevuutta ja helpottavat ensiasunnon ostajien pääsyä omaan kotiin6.11.2026 10:31:14 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) tervehtii ilolla hallituksen esittämiä parannuksia ASP-järjestelmään. Esityksessä omarahoitusosuus alenee 10 prosentista 5 prosenttiin asunnon hankintahinnasta. Asunnon ostaja tarvitsee siis aiempaa vähemmän omia säästöjä saadakseen ASP-lainan. Hallitus esittää myös enimmäislaina-ajan pidentämistä 25 vuodesta 40 vuoteen. Uudistukset tekisivät ASP-lainasta kilpailukykyisemmän verrattuna tavallisiin asuntolainoihin. ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on pankkien ja valtion yhteinen ponnistus, jolla tuetaan nuorten ensimmäisen asunnon hankintaa. Järjestely on osoittanut toimivuutensa niin lamassa kuin nousukaudenkin aikana. ASP-järjestelmän kehittäminen nopeuttaa pääsyä omaan kotiin ja tekee järjestelmästä tasa-arvoisemman.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye