Hyvät sosiaaliset suhteet metsästäjien kesken edistävät kestävää riistanhoitoa
Uusi tutkimus paljastaa, että metsästysryhmien sisäinen sosiaalinen dynamiikka vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin metsästyssuosituksia noudatetaan Suomessa. Laajaan kyselyaineistoon perustuvat tulokset paljastavat, että toimiva päätöksenteko, vahva luottamus ja hyvä yhteistyö ryhmän sisällä lisäävät merkittävästi suositusten mukaisia metsästyspäätöksiä.

Kestävän hirvikannan ylläpito perustuu huolellisesti suunniteltuun, monitasoiseen ja joustavaan hallintajärjestelmään. Suunnitelmien toteutuminen edellyttää kuitenkin vahvaa tukea ruohonjuuritasolta eli metsästäjiltä. Tutkimus oli osa Laura Tuomisen Turun yliopistossa tehtyä väitöskirjaa, jossa tarkasteltiin hirvenmetsästysseurojen päätöksentekoa ja yhteistyötä sekä niiden vaikutusta metsästyssuositusten noudattamiseen. Tutkijat toteuttivat valtakunnallisen kyselytutkimuksen, johon osallistui yhteensä 4 729 metsästäjää eri puolilta Suomea.
- Tuloksemme osoittavat, että korkea sosiaalinen pääoma ei ole vain mukava lisä metsästysseuran toimintaan. Se on keskeinen osa kestävää hirvikannan hoitoa, sanoo tutkija Laura Tuominen Jyväskylän yliopistolta. Kun seurassa keskustellaan avoimesti ja päätökset koetaan oikeudenmukaisiksi, metsästäjät sitoutuvat herkemmin yhteisiin tavoitteisiin, jatkaa Tuominen.
Myös Suomen riistakeskuksessa tulokset nähdään tärkeinä.
- Hirvikannan hoito perustuu vahvasti paikallistuntemukseen ja metsästäjien omaan sitoutumiseen. Tutkimus korostaa, että yhteistyön laatu vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin metsästysseurat noudattavat suositeltuja käytäntöjä, sanoo Mikael Wikström Suomen riistakeskuksesta. Tämä on arvokasta tietoa, kun kehitämme uusia toimintamalleja ja koulutusta metsästysseuroille, jatkaa Wikström.
Metsästäjien verkostot ja luottamus avainasemassa hirvikannan hallinnassa
Hirvikannan hoito hyötyy toimenpiteistä, jotka tukevat metsästysseurojen sisäistä vuorovaikutusta, avointa neuvottelua ja yhteistä päätöksentekoa. Hyvin toimivat sosiaaliset suhteet voivat parantaa sekä suositusten noudattamista että seurojen toimintakykyä pitkällä aikavälillä.
- Tulokset myös viittaavat siihen, että jonkinlainen tasapaino uusien jäsenten sekä metsästysseurassa pitkään olleiden jäsenten välillä edesauttaa sen toimintaa, selventää Tuominen. Tämä voi liittyä uusien jäsenten innostukseen ja erilaisiin toimintatapoihin ja toisaalta taas pitkäaikaisten jäsenten siirtämään paikallistietoon ja -taitoon.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sosiaalinen pääoma, kuten luottamus ja konfliktien ratkaisukyky, vaikuttavat kestävään hirvikannan hoitoon kaikilla tasoilla: metsästysseurojen sisällä, niiden välillä sekä metsästäjien ja päätöksentekijöiden välillä.
Artikkelin tiedot:
- Tuominen, L. S., M. Wikström, H. Helanterä, P. Karell, L. Rapeli, T. Vuorisalo, and J. E. Brommer. 2025. Positive social relationships in hunting groups are related to compliance with the higher-level moose management. Ecology and Society 30(4):36.
- DOI numero: https://doi.org/10.5751/ES-16249-300436
- Linkki tiedotteeseen: https://www.ecologyandsociety.org/vol30/iss4/art36
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Asiantuntija Laura Tuominen, laura.s.tuominen@jyu.fi, +358458616911
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto kehittää uudenlaista kaksikielistä varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta14.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 300 000 euron rahoituksen toiminnallisesti kaksikielisen varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelman kehittämiseen.
Jyväskylän yliopisto sai 240 000 euron rahoituksen SOTE-palveluiden toiminnan tehostamiseen – hanke selvittää tekoälyn käyttöä palveluiden laadun ja johtamisen parantamisessa13.1.2026 16:00:35 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai Suomen Akatemialta 240 000 euron rahoituksen tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen tukemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Hanketta johtaa Pohjois-Savon hyvinvointialue ja siinä on mukana kaikkiaan viisi toimijaa.
Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia lisää tarvetta opettajien digipedagogiselle osaamiselle13.1.2026 10:29:49 EET | Tiedote
Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt yleistyvät kouluissa paikoin nopeammin, kuin opettajille on tarjolla tukea niiden pedagogiseen käyttöön. Vaikka suomalaisten opettajien digitaidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, etenee opetuksen digitalisaatio kouluissa edelleen epätasaisesti. Ilman riittävää täydennyskoulutusta uudet teknologiat voivat lisätä opettajien kuormitusta ja heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta.
Väitös: Tutkimus tarjoaa keinoja purojen ja lähteiden tehokkaampaan suojeluun (Saari)12.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen metsissä sijaitsevat purot ja lähteet ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä, mutta niiden suojelu on monin paikoin puutteellista. Tuore Jyväskylän yliopiston väitöskirja tarkastelee, miten Suomen metsälain muutokset, kartoituskäytännöt ja metsänkäsittely vaikuttavat näiden pienvesien tunnistamiseen, suojeluun ja ekologiseen tilaan.
Väitös: Tunteet muovaavat oppimista hoitotyön simulaatio-opetuksessa (Salo)9.1.2026 14:35:14 EET | Tiedote
Hoitotyön simulaatio-opetus herättää sairaanhoitajaopiskelijoissa voimakkaita tunteita, jotka vaikuttavat siihen, miten opiskelijat oppivat toimimaan yhdessä sekä valmistautuvat tulevaan työelämään. KM, TtM Virpi Salon väitöskirjatutkimus tuo esiin tunteiden merkityksen yhteisöllisessä oppimisessa hoitotyön simulaatio-opetuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme