Kymenlaakson keskussairaalan synnytys- ja naistenpalveluissa panostetaan yksilölliseen hoitoon

Kymenlaakson keskussairaalan synnytys- ja naistenpalveluissa yhteistyö sujuu mutkattomasti eri ammattilaisten välillä. Kaiken keskiössä on lasta odottava perhe. Yksiköissä on tehty pitkäjänteistä työtä perhe- ja vauvamyönteisyyden sekä positiivisen synnytyskokemuksen eteen. Tavoitteena on onnistunut synnytyskokemus jokaiselle synnyttäjälle.

– Henkilöstömme on kokenutta ja kouluttautunut muun muassa imetysohjaukseen, ja käyttöön on otettu uusi tapa käsitellä synnytyskokemusta ja sen jälkihoitoa. Erikoislääkärimme on tehnyt synnytyskokemuksesta myös väitöskirjatutkimusta, kertoo synnytysyksikön ja äitiyspoliklinikan palveluesihenkilö Kati Kääpä.

Myös yhteistyö lastensairaalan kanssa on tiivistynyt. Tilat sijaitsevat lapsivuodeosaston kanssa samassa rakennuksessa päällekkäisissä kerroksissa. Tämä mahdollistaa perheiden yhdessäolon myös silloin, jos vauva tarvitsee hoitoa vastasyntyneiden teho- ja valvontaosastolla. 

Vauva- ja perhemyönteisyys on kaiken perusta

Vauvan ja vanhemman läheisyyttä edistetään heti syntymästä alkaen, esimerkiksi ihokontaktilla. Lisäksi vuonna 2025 synnytysyksikössä on kehitetty perheheräämötoimintaa sektiolla synnyttäneiden perheiden tarpeisiin.  

– Tämän vuoden aikana suunnitellusti sektiolla synnyttäneitä perheitä on hoidettu perheheräämössä, jolloin äitiä ja vastasyntynyttä ei eroteta toisistaan leikkauksen jälkeen ja koko perhe siirtyy leikkauksen jälkeiseen heräämöseurantaan synnytysyksikköön. Perheheräämötoimintaa kehitetään edelleen, kertoo Kääpä.

Perheen niin toivoessa yhdessäolo pyritään mahdollistamaan perhehuoneessa jo synnytyksen käynnistämisestä alkaen, jatkuen synnytyksen jälkeiseen aikaan. Lisäksi perheelle tarjotaan tukea ja ohjausta vauvan hoitoon, imetykseen sekä vanhemmuuteen.

– Perhekeskeisiä toimintatapoja noudatetaan myös esimerkiksi lastenlääkärin tarkastuksissa, sillä ne tehdään synnyttäjän omassa potilashuoneessa vanhempien vierellä. Erillisiä lastenhoitohuoneita ei enää käytetä, vaan mittaukset, punnitukset ja muu vauvan hoito tapahtuu omassa potilashuoneessa vauvantahtisesti, kertoo naisten ja synnytysten osaston sekä naistenpoliklinikan palveluesihenkilö Päivi Piesanen.

Synnyttäjistä 25 prosenttia ulkopaikkakuntalaisia

Vuoden 2025 aikana keskussairaalassa on syntynyt jo 1005 lasta. Synnyttäjiä tulee myös enemmän Kymenlaakson ulkopuolelta, noin 25 % synnyttäjistä on ulkopaikkakuntalaisia. Eniten synnyttäjiä tulee Itä-Uudeltamaalta.   

– Jokainen alueellamme tapahtuva synnytys on tärkeä, jotta saavutamme lainsäädännön edellyttämän noin 1000 synnytyksen rajan.  Synnytykset ovat sairaalan elinvoimaisuuden kannalta keskeisiä. Mahdollisuus synnyttää Kymenlaaksossa lisää alueen elinvoimaa, kertoo johtajaylilääkäri Tuula Rajaniemi.

Tuplasti onnea

Kouvolalaiseen Jenna Seppäsen ja Matti Saukon perheeseen syntyneet kaksoset ylittivät tuhannen synnytyksen rajapyykin.  

– Kun tulimme synnytyksen käynnistykseen, vitsailimme puolison kanssa, että olisikohan meidän vauvamme 999. ja 1000., naurahtaa äiti Jenna Seppänen.  

– Lopulta vauvat olivat 1000. ja 1002. Pojallamme ei ollut mikään kiire syntyä siskonsa perässä ja joku kerkesi väliin, Seppänen jatkaa.  

Seppänen kiittelee keskussairaalan osaavaa ja empaattista henkilökuntaa sekä kiireetöntä ilmapiiriä.  

– Kaikki ammattilaiset ovat sydämellisiä ja heillä on aikaa kohdata niin synnyttäjä kuin perhekin. Ihan jo sieltä raskauden seurannasta tänne synnytykseen ja kotiutumiseen asti, kertoo Seppänen.  

– Olimme toivoneet perhehuonetta ja sen saimme. Erityisen hienoa oli, että meille järjestyi lapsivuodenosastolla olon jälkeen vielä erikseen perhehuone vastasyntyneiden teho- ja valvontaosaston vierestä. Saamme olla lähellä, kun toinen vauvoista hakee hieman vauhtia vauvateholta, kiittelee Seppänen.