Metsästäjäliitto: Eduskunta kuuli kansalaisten äänen

Eduskunta päätti maa- ja metsätalousvaliokunnan esityksen mukaisesti ulottaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen suden, karhun ja ilveksen kiintiömetsästykseen koko maassa. Päätös tehtiin eduskunnassa hyvin merkittävällä 135-35 äänten enemmistöllä yli hallitus-oppositio -rajojen.

— Eduskunnan päätöksen myötä saadaan kaikkien suurpetojen maltillinen ja vastuullinen kannanhoito liikkeelle, mitä Metsästäjäliitto on esittänyt jo vuosien ajan. Metsästäjäliiton kyselyssä vuosi sitten kaksi kolmasosaa suomalaisista kannatti ja vain 14 prosenttia vastusti suurpetojen metsästystä. Eduskunnan suuren enemmistön tuki laille heijastaa kansalaisten tuntoja, kiittää Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Kiintiömetsästys on luontodirektiivissä mainittu keino

Eduskunta edellytti hyväksymänsä mietinnön lausumassa, että ”maa- ja metsätalousministeriö valmistelee viipymättä asetukset, joita tarvitaan karhun ja ilveksen rauhoituksesta poikkeamiseen alueelliseen kiintiöön perustuvalla metsästyksellä.”

Luontodirektiivissä mainitaan kantojen hallinnassa metsästyksen keinoina lupajärjestelmä tai kiintiöt.

— Karhun kiintiömetsästys on jatkunut maassamme poronhoitoalueella ja myös sen ulkopuolella Itä-Suomessa vuodesta 1993 alkaen. Sen jälkeen Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995. Suomen liittymissopimuksessa ei ole rajaavaa mainintaa karhun kiintiömetsästyksestä vain poronhoitoalueelle eikä EU komissio ole vastustanut kiintiömetsästystä. Kiintiömetsästys on siten maassamme luontodirektiivin mukainen ja vakiintunut menettely suurpetokantojen hallintaan, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Kaikkien suurpetojen kannanhoidollista metsästystä tarvitaan niiden ihmisarkuuden ylläpitämiseksi. Metsästäjäliitto kiirehtii eduskunnan edellyttämien karhun ja ilveksen kiintiömetsästyksen asetusten valmistelua heti vuodenvaihteen jälkeen. Karhun alueellisista kannoista, kannan tavoitetasosta ja metsästyskiintiöistä on käytävä avoimet ja paikalliset keskustelut ennen asetusten lyömistä lukkoon. Ilveskannan suotuisan suojelun tasosta on päätettävä ja sen jälkeen valmisteltava karhua vastaavalla tavalla ilvesasetukset.

Suurpetokannat ovat historiallisen suuret

Kaikkia suurpetoja on Suomessa nyt ennätysmäärät. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan susia oli marraskuussa noin 570. Ilveksiä on arvion mukaan 3500 ja karhuja 2500. Metsästyksen vastuullisuudesta kertoo se, että ilveksen ja karhun kannat ovat tällä vuosikymmenellä kaksinkertaistuneet kannanhoidollisesta metsästyksestä huolimatta.

Eduskunnan hyväksymä laki mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen 1.1.2026 alkaen. Metsästys kestää niin kauan kuin alueellinen kiintiö on käytössä, enintään kuitenkin 10. helmikuuta asti. Karhun metsästysaika Suomessa on tyypillisesti 20. elokuuta – 31. lokakuuta. Ilvestä metsästetään tammi-helmikuussa.

Suurpetojen kanta-arvioiden kehittämiseksi Metsästäjäliitto kannustaa jäseniään ilmoittamaan suurpetohavainnot Tassu-järjestelmään, maksaa palkkion suden DNA-näytteistä ja järjestää ilvespentueiden havainnointikampanjan tänä talvena.