Kävelyvaikeudet eivät estä liikkumista - myös hidas kävely voi rasittaa iäkästä henkilöä
16.12.2025 13:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että hidas kävely voi tuntua raskaalta iäkkäille henkilöille, vaikka se ei näy aktiivisuusmittareissa. Kävelyvaikeudet vaikuttavat ennen kaikkea kävelynopeuteen, mutta eivät välttämättä lyhennä kävelyn kestoa. Tutkija kannustaa jatkamaan kävelyä omaan tahtiin.

Kävelykyky ja sen ylläpitäminen on tärkeää itsenäisen elämän kannalta. Kävelyn mukauttaminen, esimerkiksi vauhtia hidastamalla tai apuvälineillä, voi ennakoida toimintakyvyn heikkenemistä, mutta se myös tukee itsenäistä arkea.
Pitkäkestoisen kävelyn rasittavuutta iäkkäillä henkilöillä on kuitenkin tutkittu vain vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten iäkkäiden henkilöiden kokemat kävelyvaikeudet ja kävelyn mukauttaminen ovat yhteydessä kävelyn kestoon ja nopeuteen.
Hitaampikin kävely voi kuormittaa
Tutkimuksessa havaittiin, että kävelyvaikeudet ja kävelyn mukauttaminen eivät vaikuttaneet kävelyn kestoon ja kävelyn aiheuttamaan rasitustuntemukseen.
Tutkimukseen osallistuvat kävelivät sellaista vauhtia, joka tuntui heille hieman rasittavalta. Kävelyn jatkuessa rasitustuntemus ja syke nousivat kaikilla riippumatta kävelynopeudesta.
“Tämä viittaa siihen, että myös hitaampi pitkäkestoinen kävely voi tuntua kuormittavalta”, sanoo väitöskirjatutkija Heli Peltomaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Iäkkäät henkilöt, jotka mukauttivat kävelyään, kävelivät yhtä nopeasti ja pitkään kuin he, jotka eivät kokeneet vaikeuksia kävelyssä.
– Havainto oli yllättävä, sillä kävelynopeuden hidastaminen tai kävelyn keston lyhentäminen ovat tyypillisiä kävelyn mukauttamisen keinoja, väitöskirjatutkija Heli Peltomaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta toteaa.
Kävelyn intensiteettiä tulisi arvioida yksilöllisesti
Peltomaa korostaa, että liikunnan intensiteettiä tulisi arvioida suhteessa yksilön kuntoon ja toimintakykyyn – erityisesti silloin, kun kyseessä ovat iäkkäät henkilöt, joiden kävelykyky on heikentynyt.
“Iäkkäälle henkilölle kävely voi tuntua raskaalta, vaikka se olisi hidasta. Jos liikunnan intensiteettiä arvioidaan kaikille samalla tavalla, saatetaan aliarvioida iäkkään henkilön todellista ponnistusta. Hidas kävely ei välttämättä rekisteröidy aktiivisuudeksi liikemittarissa, vaikka se tuntuisi rasittavalta.”
Tarve mukauttaa kävelyä tai kävelyvaikeudet eivät tarkoita liikkumisen lopettamista.
“Iäkkäiden henkilöiden kannattaa jatkaa kävelyä – omaan tahtiin ja omilla ehdoillaan, Peltomaa muistuttaa.
Tutkimus kuuluu Europan tutkimusneuvoston ja Suomen Akatemian rahoittamaan AGNES-hankkeeseen. Laboratoriossa suoritettuun 30 minuutin kävelytestiin osallistui noin sata 78–90-vuotiasta miestä ja naista. Kävelyn aikana mitattiin muun muassa sykettä ja askeltiheyttä puettavilla sensoreilla sekä seurattiin koettua rasitustuntemusta. Tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään henkilöiden itse raportoimien kävelyvaikeuksien, kävelyn mukauttamisen ja ei kävelyvaikeuksia perusteella.
Tutkimusartikkeli:
Peltomaa, H., Rantakokko, M., Matikainen-Tervola, E., Aittokoski, T., Rantanen, T., & Karavirta, L. (2025). Differences in prolonged walking intensity and duration between older people reporting difficulty, modifications or no difficulty in walking. Experimental Gerontology, 211, 112914. https://doi.org/10.1016/j.exger.2025.112914
Lisätietoja:
Heli Peltomaa, väitöskirjatutkija
Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta
0504761170, heli.m.peltomaa@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme