Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Keskustelu- ja päätöksentekoilmapiirillä suuri merkitys kunnan menestykselle

17.12.2025 09:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Valtaosa kuntien luottamushenkilöistä ja johtavista viranhaltijoista näkee, että keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiri vaikuttaa melko tai erittäin paljon oman kunnan toimintaedellytyksiin. Tämä ilmenee syksyllä toteutetusta Kuntapäättäjäkyselystä, johon vastasi yli 2500 valtuutettua ja keskeistä viranhaltijaa.

Keskustelu- ja päätöksentekoilmapiirillä suuri merkitys kunnan menestykselle
Valtaosa kuntien luottamushenkilöistä ja johtavista viranhaltijoista näkee, että keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiri vaikuttaa melko tai erittäin paljon oman kunnan toimintaedellytyksiin. Tämä ilmenee syksyllä toteutetusta Kuntapäättäjäkyselystä, johon vastasi yli 2500 valtuutettua ja keskeistä viranhaltijaa.

Ilmapiirin merkitys on kasvanut selvästi. Vuosi sitten runsas puolet (56 %) arvioi sen vaikuttavan melko tai erittäin paljon kunnan toimintaedellytyksiin.

Viranhaltijat, nuoret ja naiset näkevät keskustelu- ja päätöksentekoilmapiirin vaikutuksen erityisen merkittävänä

Johtavat viranhaltijat näkevät ilmapiirin vaikutuksen suurempana kuin luottamushenkilöt. Alle 30-vuotiaat korostavat merkitystä enemmän kuin vanhemmat ikäluokat, naiset enemmän kuin miehet ja suomenkieliset enemmän kuin ruotsinkieliset. 

Luottamushenkilöistä sekä vasta-alkajat että konkarit pitävät ilmapiirin vaikutusta suurempana kuin ne, joilla on 1–5 valtuustokautta kokemusta.

Selvä enemmistö kaikissa puolueissa ja ryhmittymissä pitää ilmapiirin vaikutusta merkittävänä, mutta erot ovat suuria. RKP:n edustajista 61 % ja Vihreistä sekä valitsijayhdistyksistä 84 % korostaa sen merkitystä.

Hyvä keskusteluilmapiiri on välttämätöntä, jos kaupunki tai kunta haluaa pärjätä

– Hyvän keskustelu- ja päätöksentekoilmapiirin edistäminen on paitsi mahdollista, myös välttämätöntä kuntien elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Hyvin toimiva päätöksentekokulttuuri ja avoin, rakentava keskustelu luovat perustan, jossa päättäjät voivat paremmin palvella kuntalaisia ja vastata yhteisiin haasteisiin.

– Kunnan keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri vaikuttaa myös ihmisten halukkuuteen asettua kuntavaaliehdokkaaksi – joillakin ehkä myös äänestyshalukkuuteen. Kyse on siis myös kuntademokratian toimivuuden turvaamisesta. 

Kuntaliiton suosituksissa hyvän keskustelu- ja päätöksentekokulttuurin rakentamiseksi korostetaan muun muassa kuntastrategioiden ja arvojen merkitystä, eettisten pelisääntöjen käyttöönottoa sekä koulutusten järjestämistä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille.

Huoli jaetaan kaikenkokoisissa kunnissa

Kaikenkokoisissa kunnissa arvioidaan keskustelu- ja päätöksentekoilmapiirin vaikuttavan melko tai erittäin paljon oman kunnan toimintaedellytyksiin. Pienemmissä kunnissa asia nähdään kuitenkin vielä merkittävämpänä (minimissään 73 % yli 100 000 as. ja maksimissaan 82 % alle 10 000 as.).

Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta kuntapäättäjästä arvioi ilmapiirin vaikuttavan melko tai erittäin paljon kuluvalla valtuustokaudella. Maakuntien välillä erot ovat suuria: Etelä-Savossa 86 %, Pohjanmaalla 61 %.

Tietoa Kuntapäättäjäkyselystä

Kuntaliitto, Keva ja MDI toteuttivat tänä syksynä ensimmäistä kertaa yhteistyössä Kuntapäättäjäkyselyn. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikkien Manner-Suomen kuntien valtuustojen jäsenet sekä johtavat viranhaltijat.  Kyselyyn tuli yhteensä 2567 vastausta, ja vastauksia saatiin jokaisesta Manner-Suomen kunnasta.

Lisätietoja

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande

Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye