Krista Mikkonen: Taiteen valtionpalkintojen jakamatta jättäminen kertoo karua kieltä hallituksen arvoista

Näin vuoden lopussa on tapana palkita eri alojen ammattilaisia heidän saavutuksistaan. Tänä vuonna Taiteen edistämiskeskus jätti kuitenkin jakamatta taiteen valtionpalkinnot.

– Taiteen valtionpalkintoja on jaettu 160 vuotta. On melkoisen tietoinen päätös tehdä politiikkaa, joka johtaa tällaisen perinteen katkeamiseen. Viime vuosina palkintojen summa yhteensä on ollut alle 400 000 euron luokkaa. Se on pikkiriikkinen summa verrattuna vaikkapa hallituksen suurituloisille jakamiin yli 300 miljoonan euron veronkevennyksiin tai 100 miljoonan euron bensaveron alennukseen. Tämä jos mikä paljastaa surullisella tavalla hallituksen prioriteetteja, Vihreiden kansanedustaja ja entinen ministeri Krista Mikkonen toteaa.

Taiteen valtionpalkintoja on sen historian aikana jaettu esimerkiksi Aleksis Kivelle, Tove Janssonille ja Vesa-Matti Loirille. Tänä vuonna ei palkita ketään.

– Taiteen valtionpalkinto on merkittävä tunnustus suomalaiselle taiteelle ja kulttuurille. Sitä ei ole jaettu pelkästään mittavan uran tehneille ja meritoituneille taiteilijoille, vaan myös lupaaville nuorille tekijöille. Nyt kun palkintoja ei jaeta, eivät taiteilijat saa kiitosta eivätkä kannustusta, Mikkonen sanoo.

Mikkonen nostaa esiin, että taiteen valtionpalkintoja on jaettu jopa sota-aikana.

– Sota-aikanakin ajateltiin, että poikkeuksellisista ajoista huolimatta taiteella ja kulttuurilla oli merkitystä kansakunnan koossa pitävänä voimana. Näinä epävarmoina aikoina sitä kummallisemmalle näyttää, että Petteri Orpon hallitus katsoi, ettei tänä vuonna yksikään taiteilija ansainnut palkintoa, Mikkonen kummastelee. 

Taide, kulttuuri ja luovat alat pyörivät pienellä rahoituksella.

– Koska taiteen, kulttuurin ja luovan alan rahoitus on lähtökohtaisestikin niin niukkaa, jokainen hallituksen leikkaus tuottaa vielä kokoaan suurempaa vahinkoa. On suomalaisten käsissä pitää huolta suomalaisen kulttuurikentän ja taiteen säilymisestä, päättää Mikkonen.