Korkein hallinto-oikeus

KHO:n ennakkopäätös, joka koskee ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (Koivusaari, Helsinki)

22.12.2025 09:38:38 EET | Korkein hallinto-oikeus | Päätös

Jaa

Lupaviranomainen oli myöntänyt kaupungille luvan vesirakentamishankkeeseen, jonka tarkoituksena oli uuden kaupunginosan esirakentamistöiden toteuttaminen. Hankkeeseen sisältyi muun muassa merialueen ruoppausta ja täyttöä, joka osin toteutettaisiin hyödyntämällä jätemateriaaleja. Hankkeeseen liittyi myös samalla hankealueella toteutettava pilaantuneiden ruoppausmassojen stabilointi (kierrätyskenttä), johon oli erikseen myönnetty ympäristölupa.

Hallinto-oikeus kumosi lupapäätöksen ja palautti asian lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi, koska hankkeeseen oli tullut soveltaa YVA-lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua yksittäistapauksellista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hallinto-oikeus totesi, että tarkasteltaessa hanketta kokonaisuutena, sen ominaisuuksia, sijaintia ja vaikutusten luonnetta, ottaen huomioon lieventämistoimet, hankkeesta ja sen yhteisvaikutuksista todennäköisesti aiheutui laajuudeltaan ja laadultaan YVA-lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, kun erityisesti otettiin huomioon hankkeen sijoittuminen rannikkoalueelle ja meriympäristöön, ympäröivien vesimuodostumien tila ja vesienhoidolle asetetut tavoitteet sekä tiheän asutuksen läheisyys.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli kaupungin valituksesta ratkaistavana, edellyttikö hanke edellä tarkoitettua ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että YVA-menettelyn tarkoitus oli tuottaa tietoa, jolla tunnistetaan hankkeiden merkittäviä ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti ja luotettavin menetelmin. Keskeistä oli myös tuottaa tietoa erilaisista hankkeiden vaihtoehdoista. Tavoite oli antaa tietoa hankesuunnittelun perusteista ja taata vaikuttamismahdollisuuksia eri osapuolille. Hankkeiden varsinainen päätöksenteko tapahtui muun lainsäädännön perusteella. YVA-menettelyn tarvetta ei sinänsä poistanut se, että hanke perustui asemakaavaan. Kaavoitusmenettelyssä selvitettyjen eri vaihtoehtojen arvioinnit voitiin toisaalta ottaa huomioon arvioitaessa arviointimenettelyn soveltamista YVA-lain 3 §:n 2 momentin nojalla.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että hankkeen erilaisia vaikutuksia oli arvioitu paitsi lupahakemuksessa myös alueen yleiskaavaa ja asemakaavaa valmisteltaessa. YVA-yhteysviranomainen ei ollut katsonut tarpeelliseksi tehdä asiassa YVA-lain 11 §:n mukaista arviointia ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta.

YVA-menettelyn tarvetta harkittaessa kysymys oli keskeisiltä osin vesirakentamishankkeesta, jonka yhteydessä ei ollut perusteltua arvioida laajemmalti tulevaa asemakaavan mahdollistamaa rakentamista. Hanke oli luonteeltaan esirakennushanke, joka vasta mahdollisti asemakaavan mukaisen rakentamisen, eikä hanke vastannut sellaisenaan mitään YVA-direktiivin liitteen I tai II hanketyyppiä. Hanke ei ollut myöskään rinnastettavissa niihin YVA-laissa tarkoitettuihin hanketyyppeihin, joita oli käsitelty tarkemmin hallinto-oikeuden päätöksessä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi kokonaisuutena arvioituna, että hankkeesta saatu selvitys huomioon ottaen siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset eivät olleet siten merkittäviä, että hankkeeseen olisi tullut soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä yksittäistapauksessa. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös oli kumottava. Asia palautettiin hallinto-oikeudelle niiden muiden valitusperusteiden ja vaatimusten käsittelemiseksi ja ratkaisemiseksi, joihin hallinto-oikeus ei ollut ottanut kantaa ratkaistessaan pääasian edellä tarkoitetulla perusteella.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla.

KHO 2025:85

Kort referat på svenska

HFD 2025:85

Yhteyshenkilöt

Korkein hallinto-oikeus (KHO) käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa. www.kho.fi - http://www.kho.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Korkein hallinto-oikeus

KHO:n muu päätös, joka koskee poikkeamista rakentamisessa (80 veneen pienvenesatama huolto- ja varastorakennuksineen sekä kaksi laituria ja uusi lomamökki, Parainen)10.9.2026 09:05:34 EEST | Päätös

Korkein hallinto-oikeus myönsi poikkeamista rakentamisessa koskevassa asiassa valitusluvan ja tutki asian. KHO kumosi Turun hallinto-oikeuden sekä Paraisten kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan ja kaavoituspäällikön päätökset sekä hylkäsi poikkeamishakemuksen. Paraisten kaupungin kaavoituspäällikkö oli myöntänyt B:lle ja C:lle luvan poiketa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaisesta rantojen suunnittelutarpeesta johtuvasta rakentamisrajoituksesta pienvenesataman, varastorakennuksen, veneiden huoltorakennuksen ja uuden majoitusmökin rakentamiseksi kiinteistölle Paraisten Sydmossa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 10.9.2026 T 2285

KHO:n ennakkopäätös, joka koskee vankeinhoitoasiaa9.9.2026 09:03:58 EEST | Päätös

A oli ollut tutkintavankina häneen kohdistettujen rikosepäilyjen ja sittemmin syytteiden vuoksi rikosasioissa, joiden käsitteleminen tuomioistuimessa oli erotettu kahteen eri oikeudenkäyntiin. Hovioikeus oli ensin käsitellyn asian osalta 13.4.2023 antamassaan tuomiossa tuominnut A:n 1 vuoden ja 2 kuukauden vankeusrangaistukseen ja katsonut rikoslain 6 luvun 13 §:n 1 momentin nojalla A:n vapaudenmenetysajan 16.7.2019–18.5.2020 ja 8.4.2021–3.11.2022 sanotun vankeusrangaistuksen täydeksi suoritukseksi. Koska A oli ollut rikoslain 2 c luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu ensikertalainen, hän ei sanotun säännöksen nojalla olisi suorittanut vankeusrangaistuksesta vankilassa vuotta ja kahta kuukautta vaan vain seitsemän kuukautta.

KHO:n ennakkopäätös, joka koskee ennakkoperintää7.9.2026 09:03:02 EEST | Päätös

B Oy oli A Oy:n tytäryhtiö. A Oy:n tarkoituksena oli luovuttaa 1 000 kappaletta B Oy:n osaketta toimitusjohtajansa E:n kokonaan omistamalle holdingyhtiölle. Osakkeiden luovutushinnaksi oli suunniteltu yksi euro osakkeelta. Osakkeista maksettava kauppahinta perustui substanssiarvolaskelmaan, jossa B Oy:n A Oy:ltä saama 2 000 000 euron määräinen, osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävä pääomalaina oli luettu yhtiön velaksi ja jonka mukaan B Oy:n substanssiarvo oli negatiivinen. Verohallinto oli antamassaan ennakkoratkaisussa katsonut, että pääomalaina oli luettava B Oy:n varoihin. Tällöin B Oy:n yhden osakkeen arvoksi saatiin 64,13 euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye