Ensimmäisen luokan opettajat hyötyivät kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun digitaalisesta arviointipalautteesta

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa (2021–2024) osa 2016 ja 2017 syntyneistä lapsista osallistui kahden vuoden ajan esiopetukseen. Verrokkiryhmien lapset osallistuivat esiopetukseen totuttuun tapaan yhden vuoden ajan. Kokeilun tavoitteena oli muun muassa selvittää kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksia lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin.

Kokeilun vaikutusten arviointi toteutettiin lasten siirryttyä ensimmäiselle luokalle kouluun. Arviointi koostui oppilaiden digitaalisesti ViLLE-oppimisalustalla suorittamista tehtävistä ja opettajien tekemistä oppilaskohtaisista arvioista. Tästä kokonaisuudesta toimitettiin opettajille ja rehtoreille digitaalinen palaute, joka sisälsi tietoa muun muassa oppilaiden luku- ja laskutaidosta oppilas- ja luokkatasoisesti sekä suhteessa koko ikäluokkaan. Arviointikokonaisuus sisälsi myös oppilaiden itsensä tekemiä arviointitehtäviä itsetunnon osa-alueista, sekä opettajan arvioita oppilaiden sosioemotionaalisista taidoista.

Yli 60 000 oppilaskohtaista palautetta

Tyypillisesti opettajat tai rehtorit eivät saa palautetta tutkimuksista, joihin osallistuvat. Arviointipalaute oli ainutlaatuista myös mittaluokassaan – tutkimuksessa annettiin yli 60 000 oppilaskohtaista palautetta. Turun yliopiston Oppimisanalytiikan tutkimusinstituutissa kehitetyn ViLLE-järjestelmän kautta tämä voitiin tehdä tehokkaasti.

- Palautetta annettiin nopealla syklillä sekä oppilaista että luokista suhteutettuna koko kerättyyn aineistoon. Tieto oli ajantasaista, ja sitä voitiin hyödyntää heti opetuksen kehittämisessä. Olisikin tärkeää, että tulevaisuudessa toimintatapa olisi systemaattisemmin käytössä muissakin tutkimuksissa, sanoo professori Mikko-Jussi Laakso Turun yliopiston Oppimisanalytiikan tutkimusinstituutista.

Palaute vahvisti jo olemassa olevia käsityksiä oppilaiden osaamisesta ja tuen tarpeesta

Tutkimuksessa opettajilta ja rehtoreilta kerättiin tietoa saadun sähköisen oppilaspalautteen hyödynnettävyydestä. Kyselyihin vastasi kaikkiaan 617 opettajaa ja 329 rehtoria. Lisäksi haastateltiin 12 opettajaa ja yhdeksän rehtoria.

Opettajien mukaan palaute vahvisti heidän käsityksiään oppilaittensa suoriutumisesta paljon tai erittäin paljon. Mitä vähemmän opettajalla oli kokemusvuosia ensimmäisen luokan opettajana, sitä enemmän palaute muutti hänen käsitystään oppilaiden yleisestä suoriutumisesta.

Haastatteluissa opettajat kuvasivat hyödyntäneensä palautteesta saamaansa tietoa opetuksensa hienosäätämiseen, ja joissakin tapauksissa palautteesta saatu tieto oli johtanut konkreettisiin muutoksiin opetusjärjestelyissä suhteessa monialaiseen yhteistyöhön. Osa haastatelluista opettajista kuvasi palautteen antaneen lisätietoa esimerkiksi tuen tarpeista.

Projektitutkija Kaisa Harju Turun yliopiston oppimisanalytiikan tutkimusinstituutista ja Jyväskylän yliopistosta uskoo, että digitaalinen arviointipalaute olisi toimiva lisä opettajien arviointimenetelmävalikoimaan, sillä se tarjoaa yksityiskohtaista reflektiotukea heidän tekemilleen havainnoille ja arvioinneille.

- Digitaalista arviointipalautetta voitaisiin hyödyntää jo opettajankoulutuksen vaiheessa opiskelijoiden arviointiosaamisen kehittymistä tukemaan, Harju sanoo.

Tiedolla johtaminen kehityskohteena

Myös rehtorit arvioivat palautteen vahvistaneen jonkin verran tai paljon heidän käsityksiään oppimisen haasteiden arvioinnissa, taitojen kehityksen seurannassa sekä tukitoimien ja koulun sisäisten resurssien jakautumisen arvioinnissa. Mitä kokemattomampia rehtorit olivat, sitä enemmän hekin arvioivat palautteen vaikuttaneen oppilaiden oppimisen haasteiden arviointiin.

Rehtoreiden kyselyssä kartoitettiin myös yleisesti koostetiedon käyttöä koulujen tietojohtamisessa. Se osoittautui vaihtelevaksi, vaikka tietoa olisi saatavillakin.

- Täydennyskoulutukselle aiheesta voisi olla tarvetta, sillä koostetiedon käyttäminen koulujen tietojohtamisessa vaikuttaisi olevan vielä jossain määrin jäsentymätöntä sekä rehtoreiden käsitys tietojohtamisesta kapeahko, raportissa todetaan.

Jyväskylän yliopiston julkaisema raportti Oppilasarvioinnin palaute ja sen hyödyntäminen: Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun ensimmäisen luokan oppilasarviointien palaute opettajille ja rehtoreille on kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun osatutkimus. Se on myös osa Suomen Akatemian rahoittamaa, Jyväskylän yliopiston johtamaa EDUCA Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee loppuraportin kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta toimenpidesuosituksineen alkuvuodesta 2026.

Raportti kokonaisuudessaan:

Harju, K., Sandberg, R., Lerkkanen , M., & Laakso, M. (2025). Oppilasarvioinnin palaute ja sen hyödyntäminen: Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun ensimmäisen luokan oppilasarviointien palaute opettajille ja rehtoreille. Jyväskylän yliopisto.

 

Lisätietoja:

Professori Mikko-Jussi Laakso, Turun yliopisto
milaak@utu.fi
p. 040 5133519

Projektitutkija Kaisa Harju, Jyväskylän yliopisto
kaisa.m.harju@jyu.fi
p. 050 3100355