Suomen ympäristökeskusSuomen ympäristökeskus

Hyydetulvia harvinaisen laajalti eri puolilla maata – rakennuksia paikoin kastunut

8.1.2026 08:39:44 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Jaa

Hyyteen eli vedessä virtaavien jääkiteiden kasautuminen on nostanut jokien vedenpintaa eri puolilla maata. Tulviva vesi on vaurioittanut rantarakenteita ja kastellut paikoin mökkejä ja ulkorakennuksia. Useita rakennuksia on ollut veden saartamana. Vastaavassa laajuudessa hyydetulvia on harvoin. Hyydetulvat ovat myös loppuviikolla mahdollisia sulana virtaavilla jokiosuuksilla, mikäli pakkaset jatkuvat.

Kymijoki talvella 2014.
Kymijoki talvella 2014. Kuva: L. Ahopelto

“Näin laajalti ei ole hyydetulvia ollut kuin vuosien 2014 ja 2016 tammikuussa. Tämä ilmiö on yleistynyt ilmastonmuutoksen myötä. 1900-luvulla ei näin laajoja hyydetulvia ole esiintynyt”, kertoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Harvinaisen laaja-alaisen hyydetulvatilanteen kehittymiseen on vaikuttanut lauha ja sateinen joulukuu, jonka jäljiltä vesistöt olivat sulia ja virtaamat suuria. Kova pakkasjakso voi tällöin synnyttää virta- ja koskipaikoille hyydettä eli jääkiteitä, jotka voivat kasaantua ja muodostaa patoja.

Mikä on hyydetulva ja miten sitä torjuntaan?

Hyydetulva on talvinen ilmiö, jossa joessa virtaavaan veteen muodostuu pakkasella hyydettä eli jääkiteitä, jotka kasaantuessaan tukkivat uoman aiheuttaen paikallisen nopeastikin kehittyvän tulvan. Tämä tapahtuu usein alkutalvella, kun joessa on suuri virtaus eikä hyyteen muodostumiselta suojaavaa jääkantta vielä ole.

Hyydetulvia voidaan torjua säännöstelyllä ja juoksutusten hallinnalla suurten vesistöjen laskujoissa kuten Kokemäenjoki ja Kymijoki. Mikäli hyydepatoja pääsee muodostumaan, niitä voidaan purkaa kaivinkoneilla, räjäyttämällä tai lapioimalla olosuhteiden mukaan.

Vahinkoja on torjuttu eri puolilla Suomea

Elinvoimakeskukset ja pelastuslaitokset ovat purkaneet hyydepatoja rakennuksien suojaamiseksi muun muassa Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla.

Pohjois-Pohjanmaalla Kiiminkijoen ja Sanginjoen varrella on edelleen vapaa-ajan rakennuksia ja Utajärvellä myös asuinrakennus tulvaveden saartamina. Pudasjärvellä vesi on nousussa ja uhkaa vapaa-ajan rakennuksia.  Talousrakennuksia on jo kastunut.

Pohjois-Savossa hyydetulva on uhannut vapaa-ajan rakennuksia mm. Sonkajärvellä, Pielavedellä, Vieremällä ja Kiuruvedellä, ja hyydepatoja on purettu jopa räjäyttämällä.

Pohjalaismaakunnissa hyyde on nostanut jokien vedenpintaa mm. Lapuanjoella ja Ähtävänjoella. Hyydepatoja on purettu kaivinkoneella Ähtävänjoella Pedersöressä ja Kruunupyynjoella Kruunupyyssä. Lapuanjoen vesistöalueella pinta on parhaillaan nousussa Nurmonjoen latvavesillä Kuorasluomassa.

Kokemäenjoen ja Kymijoen hyydetulvien torjunta on onnistunut hyvin. Merkittävälle osalle jokiuomista on saatu muodostumaan hyydetulvia ehkäisevä jääpeite pienentämällä järvien juoksutuksia.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072media@syke.fi

Linkit

Tulvakeskus - Ennusteita, varoituksia ja varautumista

Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön elinvoimakeskusten ja pelastuslaitosten kanssa. 
Lisää: vesi.fi/tulvakeskus

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Finland behöver utan dröjsmål en strategi för biologisk mångfald10.3.2026 01:00:00 EET | Pressmeddelande

Att trygga den biologiska mångfalden kräver långsiktigt och konsekvent beslutsfattande. Därför förutsätter naturvårdslagen att en strategi för biologisk mångfald utarbetas. Trots detta har Finland sedan år 2020 saknat en gällande strategi. Strategin och det handlingsprogram som ska styra dess genomförande måste färdigställas utan dröjsmål för att målmedvetet kunna avancera arbetet med att stoppa naturförlusten och förbättra naturens tillstånd, konstaterar en grupp bestående av medlemmar i den nationella IPBES-arbetsgruppen i sitt uttalande.

Suomi tarvitsee viipymättä luonnon monimuotoisuusstrategian10.3.2026 01:00:00 EET | Tiedote

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii pitkäjänteistä ja johdonmukaista päätöksentekoa. Tästä syystä luonnonsuojelulaki edellyttää luonnon monimuotoisuusstrategian laatimista. Silti Suomi on jo vuodesta 2020 ollut ilman voimassa olevaa strategiaa. Strategia ja sen toimeenpanoa ohjaava toimintaohjelma on saatettava viipymättä valmiiksi, jotta työtä luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon tilan parantamiseksi voidaan määrätietoisesti edistää, esittää kansallisen IPBES-työryhmän jäsenistä koostuva ryhmä kannanotossaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye