Etäkokoukset yllättivät mainettaan parempina – laatu ratkaisee
13.1.2026 13:00:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Työelämää vaivaa kokousähky, mutta se ei välttämättä heikennä hyvinvointia. Ratkaisevaa on kokousten laatu. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus paljastaa, että etäkokoukset voivat olla tehokkaampia ja tuottavampia kuin lähikokoukset, kun ne on organisoitu hyvin ja vuorovaikutus toimii.

Julkaisuvapaa tiistaina 13.1. klo 13:
Tuoreen tutkimushankkeen mukaan kokous- ja työhyvinvoinnin kannalta kokousten määrää tärkeämpää on kokousten laatu. Laadulla tarkoitetaan kokousten organisointia sekä vuorovaikutusta ennen kokouksia, niiden aikana ja jälkeen.
– Tulos viittaa siihen, että on keskeisempää keskittyä kokousten hyvään organisointiin ja toimivan kokousvuorovaikutuksen tukemiseen kuin pyrkiä säätelemään kokousmäärää – vaikka sekin voi olla tarpeen hyvin kokousintensiivisessä työssä, professori Anne Mäkikangas sanoo.
Tutkimushankkeen johtajana toiminut Mäkikangas pitää hankkeen tuloksia merkittävinä.
– Hankkeemme on ensimmäinen laaja-alainen tutkimus Suomessa, joka kartoittaa kokousten vaikutuksia työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Samalla se murtaa myyttejä kokouksiin liittyvässä julkisessa keskustelussa ja antaa selkeitä eväitä työelämän kehittämiseen, hän sanoo.
Tiedot perustuvat laajaan suomalaisia työntekijöitä koskevaan monimenetelmälliseen tutkimushankkeeseen Palaverismista tuottaviin kokouksiin, joka toteutettiin Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa.
Kokouksilla on erilaisia vahvuuksia
Aiempi tutkimus on nostanut esiin etäkokouksiin liittyvää väsymystä ja työhyvinvointiongelmia, mutta tältä osin tutkimuksen tulokset yllättivät.
Vertailtaessa etäkokouksia lähikokouksiin tutkimus osoitti, että etäkokoukset koettiin ajankäytön kannalta tehokkaammiksi. Lähikokouksissa sen sijaan harhailtiin helpommin asiasta. Vuorovaikutusta koskevat tulokset olivat osin ristiriitaisia. Kyselytutkimukset osoittivat, etä- ja hybridikokousten vuorovaikutuksen koettiin toimivan hyvin, kun taas laadulliset havainnot korostivat lähikokousten vuorovaikutuksen vahvuuksia.
Kokousmuodoissa on omat vahvuutensa ja se kannattaa ottaa huomioon niiden hyödyntämisessä.
– Kokousmuoto kannattaakin valita tilanteen mukaan: ideointi ja innovointi kukoistavat lähitapaamisissa, kun taas lyhyet päätös- ja tiedotuskokoukset sujuvat tehokkaimmin etä- tai hybridimuodossa, Mäkikangas painottaa.
Taukojen ja palautumisen merkitys korostuu
Tutkimus korostaa taukojen ja palautumisen merkitystä. Pidemmät tauot ja mahdollisuus irrottautua edellisestä kokouksesta ennen seuraavaan kokoukseen tai muihin työtehtäviin siirtymistä osoittautuivat tutkimuksessa avaintekijöiksi tukemaan työssä jaksamista.
Kokouksiin oltiin tyytyväisempiä ja ne koettiin vähemmän kuormittaviksi silloin, kun kokousten väliset tauot olivat pidempiä. Lisäksi havaittiin, että kokouksia häiritsevää toimintaa ja ’multitaskausta’ esiintyi sitä vähemmän, mitä pidempiä tauot olivat.
Mäkikankaan mukaan hankkeen tulokset antavat selviä suosituksia työpaikoille.
– Tauotukseen ja palautumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota kaikissa kokousmuodoissa, mutta erityisesti etäkokouksissa, joissa multitaskaamista ja palautumisen haasteita koettiin eniten.
Kokouksia tulee kehittää
Tutkimus osoitti heikkouksia kokousten kehittämisessä. Asia ilmeni sekä kyselytutkimuksesta että esihenkilöiden ja johtajien haastatteluaineistosta. Tyypillistä oli, ettei kokouksia ollut edes tunnistettu työelämän kehittämisen kohteeksi.
– Nykypäivän monipaikkaisessa asiantuntijatyössä kokoukset voivat olla ainoa paikka, jossa kohdataan joko fyysisesti tai etänä. Siksi on kestämätöntä, jos yhteisöllisyyden heikentyessä ja työyksinäisyyden lisääntyessä kokouksien potentiaalia työhön sitoutumiselle ja työmotivaatiolle tunnisteta ja hyödynnetä, Mäkikangas painottaa.
Tutkimuksen tulokset pohjautuvat kahteen kyselyaineistoon (poikkileikkauskysely n = 1910 ja työviikon aikainen päivittäinen kysely n = 107) sekä esihenkilöiden ja johtajien haastatteluaineistoon (n = 29).
***
Hankkeessa tuotettiin käytännönläheinen KokousKompassi -työkalu sekä opas kokousten vetäjille ja osallistujille. Ne ovat vapaasti käytettävissä ja saatavilla hankkeen verkkosivulla.
Hankeen loppuraportti on saatavilla verkkosivuilla.
Hankkeen loppuwebinaari katsottavissa suorana Yle Areenasta 13.1.2026. klo 13–14 ja 30 päivää tallenteena
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Professori ja Työelämän tutkimuskeskuksen johtaja Anne Mäkikangas, Tampereen yliopisto
p. 050 437 7137, anne.makikangas@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Työterveysdata paljastaa: kun työntekijä voi vaikuttaa omaan työhönsä, toistuvat poissaolot vähenevät17.3.2026 09:20:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että työterveyshuollon perustyössä kertyvä data ennustaa sairauspoissaoloja huomattavan tarkasti. Yksittäiset masennusoireet ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet työssä kertovat kohonneesta riskistä jo etukäteen. Kiinnostava yksittäinen havainto oli, että 45–54 vuoden ikä suojaa työpaikan kielteisistä kokemuksista johtuvalta työkyvyn heikkenemiseltä.
Miten käyttää tekoälyä reilun rekrytoinnin tukena? Uusi käsikirja neuvoo12.3.2026 13:58:09 EET | Tiedote
Uusi tekoälyn käyttöä rekrytoinnissa käsittelevä maksuton verkkokäsikirja julkaistaan tiistaina 17.3.2026. Käsikirja on suunnattu käytännönläheiseksi perusoppaaksi rekrytoijille, HR-asiantuntijoille, esihenkilöille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Kuka omistaa Euroopan tiedotusvälineet? Tietokanta avaa 700 median omistussuhteet12.3.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Kansainvälisen Euromedia Ownership Monitor (EurOMo) -tutkimushankkeen tietokanta avaa laajasti median omistussuhteita Euroopassa. Uudistetun tietokannan avulla kuka tahansa voi tarkastella Euroopan mediakentän omistus- ja määräysvaltasuhteita aiempaa läpinäkyvämmin.
Persoonallisuusarviointi on neuvottelua tiedosta, vallasta ja luottamuksesta11.3.2026 15:00:33 EET | Tiedote
Rekrytointiprosessit ovat nykyisin monivaiheisia, ja niihin sisältyy yhä useammin psykologinen henkilöarviointi. YTM Teija Ahopelto pureutuu väitöstutkimuksessaan vuorovaikutuksen ytimeen analysoimalla, mitä tapahtuu, kun yksilön persoonallisuus alistetaan mittaamiselle ja ammattilaisen arviolle. Tutkimuksen mukaan persoonallisuustestit jäsentävät vuorovaikutusta ja ohjaavat sitä, mihin kiinnitetään huomiota. Persoonallisuusarviointi on pohjimmiltaan neuvottelua siitä, kenellä on oikeus tulkita ja määritellä työnhakijan persoonallisuutta.
Tampereen yliopistosta valmistuu 116 uutta lääkäriä11.3.2026 12:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuvat lääketieteen lisensiaatit vannovat lääkärinvalansa perjantaina 13.3.2026. Nyt valmistuvat mukaan lukien Tampereen yliopistosta on valmistunut kaikkiaan 4554 lääketieteen lisensiaattia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

