Taysissa on tehty jo 1000 lisämunuaislaskimokatetrisaatiota – vaativa toimenpide auttaa selvittämään suolahormonin liikaerityksen syyn

Primaari aldosteronismi eroaa tavallisesta verenpainetaudista siten, että se lisää merkittävästi enemmän riskiä vakaviin sairauksiin, kuten sydänkohtaukseen, aivohalvaukseen, sydämen vajaatoimintaan ja munuaisten toiminnan heikkenemiseen. Syynä ovat lisämunuaiset, jotka tuottavat liikaa aldosteroni-nimistä hormonia, eli suolahormonia. Tämä nostaa verenpainetta ja voi vaikeissa tautimuodoissa laskea veren kaliumtasoa. 

–  Lääkärin pitäisi epäillä sairautta erityisesti silloin, jos alle 40-vuotiaalla potilaalla on korkea verenpaine, verenpaine on vaikeahoitoinen tai verenpainetautiin liittyy matala kaliumpitoisuus, kertoo osastonylilääkäri Pasi Nevalainen Taysin sisätautien ja endokrinologian poliklinikalta.  

– Varmimmin diagnoosi voidaan saada, jos seulontakokeet, aldosteroni ja reniini, määritetään ennen verenpainetta alentavien lääkkeiden aloitusta, sillä lääkkeet haittaavat aina diagnoosin tekoa. 

Ensisijaisesti sairautta hoidetaan kohdennetulla lääkityksellä. Jos verikokeiden tulokset viittaavat toispuoliseen tautiin, voidaan lisämunuaislaskimokatetrisaatiolla selvittää taudin alatyyppi eli tuottavatko molemmat vai vain toinen lisämunuainen liikaa aldosteronia. Jos syynä on vain toinen lisämunuainen, voidaan se poistaa leikkauksella. 

–  Lisämunuaislaskimokatetrisaatio on paras tunnettu keino selvittää, johtuuko aldosteronihormonin liikaeritys joko oikeasta tai vasemmasta lisämunuaisesta vai molemmista yhdessä, Nevalainen kertoo. 

Primaarin aldosteronismin tunnistaminen ja hoito on tärkeää, koska sairaus on luultua yleisempi ja vaarallisempi kuin tavallinen verenpainetauti.  

Toimenpide vaatii ammattitaitoa 

Lisämunuaislaskimokatetrisaatioita tehdään Suomessa vain Taysissa, jonne potilaita lähetetään kaikista muista Suomen sairaaloista. Tutkimuksen toteuttaminen vaatii erikoisosaamista. Tutkimuksessa toimenpideradiologi vie ohuen katetrin nivuslaskimon kautta verisuonia pitkin lisämunuaisten laskimoihin, joista otetaan verinäytteet ja vertaillaan aldosteronipitoisuuksia. 

–  Aloitimme keskustelun lisämunuaislaskimokatetrisaation tuomisesta Suomeen koulutusmatkalla Portugalissa. Sovimme suomalaisten kollegoiden kanssa, että Tays ottaa vastuun toimenpiteen käynnistämisestä. Se vaati tarkkaa suunnittelua ja oppia käytiin hakemassa maailmalta, ja lopulta vuoden 2011 lopulla toiminta saatiin käyntiin, Nevalainen muistelee.  

Toteutus on haastavaa ja onnistuneen näytteen saaminen vaatii ammattitaitoa, sillä lisämunuaislaskimoiden anatomiset erot voivat olla suuria.  

–  Vasen lisämunuaislaskimo löytyy yleensä helposti, mutta oikean löytäminen ja siitä luotettavan näytteen saaminen on haastavampaa. Lisämunuaislaskimot ovat todella pieniä verisuonia, oikeanpuoleinen usein yhden millimetrin paksuinen ja kolme millimetriä pitkä. Löytämisen helpottamiseksi potilaista tarvitaan hyvälaatuiset tietokonetomografiakuvat ennen tutkimusta, Nevalainen kertoo. 

Taysissa lisämunuaislaskimokatetrisaatioita tekevät kokeneet ja asiaan perehtyneet toimenpideradiologit. Toimenpiteen onnistumisprosentti on Taysissa kansainväliselläkin tasolla huippuluokkaa ja komplikaatiot ovat hyvin harvinaisia ja lieviä.