Kutsu: Pinnan alta uuteen nousuun? Yritysrahoitus ja muut kasvuloikan edellytykset
29.1.2026 10:00:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Kutsu
Miksi Suomen talouskasvu on ollut niin olematonta finanssikriisin jälkeen ja millä edellytyksillä voimme päästä uuteen nousuun ja kestävään kasvuun?

Kansantalouden tasolla Suomi näyttäisi olleen pysähdyksissä pian jo kaksi vuosikymmentä. Kuva kuitenkin tarkentuu, kun sukellamme syvemmälle. Pinnan alla on samaan aikaan tapahtunut myös kehitystä, jonka perusteella Suomella olisi edellytyksiä huomattavaankin kasvuloikkaan.
Aineettoman pääoman merkitys talouskasvulle on jo kasvanut nopeammin kuin aineellisen pääoman. Menossa on rakennemuutos, jonka myötä talouskasvu nojautuu jatkossa tuottavuuden kasvuun, innovaatioihin ja aineettomaan pääomaan.
Yrityksillä on tässä pinnanalaisessa prosessissa keskeinen rooli. Suomen yrityssektori näyttäytyy monilla mittareilla dynaamisena: markkinoille tulleet yritykset kasvavat keskimäärin nopeasti ja korkean tuottavuuden yritykset kasvattavat markkinaosuuksiaan luovan tuhon kautta. Jos vielä omistajat ja rahoittajat osaavat ja haluavat skaalata yritysjoukon liiketoiminnan parhaimmiston, emme voi kuin onnistua kansantalouden tuottavuusloikassa.
Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ovat yhdessä selvittäneet yritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen saatavuuden merkitystä tuottavuuskehitykselle ja pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Kaksivuotista tutkimushanketta on rahoittanut Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiö.
Tervetuloa kuulemaan tutkimuksen tuloksia hankkeen päättävässä loppuseminaarissa!
Aika: Perjantaina 6.2.2026 klo 9.30–11.00
Paikka: Pörssitalon Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki TAI livestriimi
Seminaarin alustava ohjelma
09:00 Aamiaistarjoilu, Linnanpiha, Pörssitalo
09:30 Tervetuloa Pörssisaliin / viestintäjohtaja Tytti Sulander, Etla
09:35 Suomen yritysten innovointiperusta antaa aihetta rationaaliselle optimismille / johtaja Mika Maliranta, Labore ja professori, Turun kauppakorkeakoulu
09:50 Eturintamatalouden yritysrahoituksessa painottuu omistajuuden laatu / tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen, Etla
10:05 Yleisökysymyksiä
10:15 Paneelikeskustelu / moderoijana työelämäprofessori Matti Apunen, Tampereen yliopisto
- hallituksen pj. Riku Asikainen, Pääomasijoittajat ry. ja managing partner, Evli
- johtokunnan neuvonantaja Essi Eerola, Suomen Pankki
- osastopäällikkö Mikko Spolander, valtiovarainministeriön kansantalousosasto
- CFO, Johan Haataja, RELEX Solutions
10:50 Kysymyksiä & keskustelua
11:00 Seminaari päättyy
Ilmoittautumiset paikan päälle tilaisuuteen ilmoittautumislomakkeella viimeistään perjantaina 30.1. klo 12. Striimiin voi ilmoittautua perjantaihin 6.2. mennessä.
Lämpimästi tervetuloa!
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiEssi LindbergviestintäpäällikköLabore / viestintä ja tukipalvelut
Puh:040 940 2835essi.lindberg@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kun otos ei riitä13.11.2026 06:30:00 EET | Blogi
Suomessa oppimistuloksia seurataan pääosin otoksiin perustuvilla arvioinneilla. Ne kertovat hyvin koko maan keskimääräisestä osaamiskehityksestä, mutta Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen osoittaa uudessa blogikirjoituksessaan, miksi otokset eivät riitä koulutusuudistusten vaikutusten arviointiin. Samalla hän pohtii, voiko tämä olla yksi syy siihen, miksi tiedämme Suomessa niin vähän siitä, mitkä toimenpiteet todella parantavat oppimistuloksia.
Suomella on edellytykset hyötyä tekoälystä – osaamisen ylläpito ja työmarkkinoiden dynamiikka ratkaisevat kasvuvaikutukset, OSA I12.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tekoälyä käytetään Suomessa selvästi EU:n keskiarvoa yleisemmin, ja yritysten digitaaliset valmiudet sekä työvoiman osaaminen ovat Euroopan kärkeä. Yritysten panostukset kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen ovat kuitenkin vertailumaita pienemmät, ja joka viides työllinen kokee osaamisensa riittämättömäksi. Tekoälyn kasvuvaikutukset riippuvat siitä, uudistuuko osaaminen työuran aikana ja siirtyykö työvoima tuottavampiin yrityksiin, todetaan Laboren tänään julkaistussa analyysissä.
Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän11.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Alkuvuodesta syntyneet naiset ostavat aikuisiässä vähemmän masennuslääkkeitä ja joutuvat harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden lopussa syntyneet ikätoverinsa. Tämä selviää Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen. Vaikutukset alkavat näkyä 23 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat selvimmät naisilla, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Tulokset osoittavat, että koulunaloitusiän erot voivat näkyä mielenterveydessä pitkälle aikuisuuteen.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kyse ei ole kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelusta3.11.2026 18:07:01 EET | Blogi
Kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelu johtaa suomalaista koulutuskeskustelua harhaan, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Hänen mukaansa todellinen kiista koskee sitä, millaista tutkimusnäyttöä tarvitaan, kun halutaan arvioida koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia – ja millä perusteella väitteitä siitä, mikä toimii, voidaan pitää uskottavina.
Kehittävän arvioinnin hyödyistä tarvitaan tutkimusta – vastaus Karville28.10.2026 06:30:00 EET | Blogi
Mistä tiedämme, parantaako kehittävä arviointi koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen vastaa Karvin Mira Huuskon blogikirjoitukseen ja tarkentaa, miksi arvioinnin vaikutuksista tarvitaan tutkimusta. Arvioinnin pitkä historia ja osallistujien myönteiset kokemukset eivät vielä kerro, miten se vaikuttaa koulutuksen tuloksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme