Lauhtuneen sään myötä hyydetulvien vaara Itä- ja Keski-Suomessa on hellittänyt

Yhteistiedote: Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus ja tulvakeskus

Lämmin ja sateinen joulukuu pohjusti hyyteen muodostumiselle ihanteelliset olosuhteet. Vesistöjen virtaamat nousivat voimakkaasti ja leuto talvisää hidasti jääpeitteen muodostumista. Kun pakkanen kiristyi reilusti, olivat virtavedet vielä ilman suojaavaa jääpeitettä ja hyydettä alkoi muodostua nopeasti. Hyydetulvia on esiintynyt tammikuussa harvinaisen laajasti. Niitä muodostui myös sellaisiin paikkoihin, missä niitä ei tavallisesti ole havaittu.

Hyydön tukkimia jokia jouduttiin vahinkojen estämiseksi avaamaan räjäyttämällä, kaivinkoneella ja pintapelastajien lapiotyönä. Hyydetulvien torjuntatyössä pelastuslaitokset ja elinvoimakeskus tekivät yhteistyötä. Torjuntatoimia tehtiin niissä kohteissa, missä asuinrakennus, tieyhteys tai loma-asunto oli vaarassa.

Pohjois-Savon alueella esiintynyt harvinaisen runsaasti hyydetulvia  

Ensimmäiset hyydepadot ilmaantuivat kuluvan vuoden alussa ja kriittisimmässä vaiheessa eli loppiaisen jälkeen, hyytöihin liittyviä ilmoituksia ja tehtäviä oli Pohjois-Savon alueella kaikkiaan 15:ssä paikassa. 

Hyydepadoista aiheutuneen tulvimisen vuoksi torjuntatoimia tarvittiin Sonkajärven Nurmijoella, missä Saarikoskeen syntynyttä hyydepatoa avattiin räjäyttämällä. Nurmijoen tulvimista rajoitettiin myös pienentämällä virtaamaa Savon Voiman säännöstelypadolla. Kiuruvedellä Luupujoessa hyydepatoa avattiin kaivinkoneella kesäasunnon suojaamiseksi. Kiurujoessa hyydepato räjäytettiin asuinrakennuksen suojaamiseksi. 

Hyydepatoihin liittyviä tehtäviä oli lisäksi muun muassa Pielavedellä Koivujoessa ja Lampaanjoessa, Sonkajärvellä Raudanjoella sekä Vieremällä Pärekoskella. Nurmijoen Saarikoskella jouduttiin vielä keskiviikkoiltana 14.1. räjäyttämään hyydepato. 

Hyydetulvia torjuttiin myös muualla Itä- ja Keski-Suomessa

Keski-Suomen alueella hyydetulvia tavattiin Uuraisilla Isojoessa, Saarijärvellä Moksinjoessa, Jyväskylässä Saajoella ja Viitasaarella Suvannonjoessa. Näissä kohteissa hyydepadon nostama vesi uhkasi sillan liikennettä. 

Pohjois-Karjalassa hyydetulva uhkasi kolmea rakennusta Kontiolahden Venejoella ja Haarapurossa. Etelä-Savon alueella hyydepatoja jouduttiin purkamaan kaivinkoneella Mikkelissä Rokkalanjoella ja Korpijoella loppiaisen aattona. Loppiaisviikon perjantaina 9.1. Rantasalmen Kohisevanjoella hyydetulva uhkasi vielä loma-asuntoa kastumisella.

Lisätietoja:

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus:

• vesitalousasiantuntija Jussi Härkönen (Pohjois-Savo), p. 0295 026 202
• vesitalousasiantuntija Ilkka Maksimainen (Pohjois-Savo), p. 0295 026 823
• vesitalousasiantuntija Teppo Linjama (Pohjois-Karjala) p. 0295 026 199
• yksikön päällikkö Varpu Rajala, itäinen vesistöyksikkö, p. 0295 024 224  

Tulvakeskus / Suomen ympäristökeskus:

• Hydrologi Panu Juntunen, puh. 0295 251 805