Tutkijat selvittävät suomalaisten asenteita vieraslajeja kohtaan – vastaa kyselyyn
28.1.2026 09:30:00 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Turun yliopiston tutkijat selvittävät, millaisia ajatuksia, mielikuvia ja asenteita suomalaisilla on haitallisia vieraslajeja kohtaan. Kun ihmisten asenteita ymmärretään paremmin, voidaan suunnitella tehokkaampia keinoja vieraslajien torjuntaan.

Haitalliset vieraslajit ovat eläimiä, kasveja tai muita eliöitä, jotka ihminen on siirtänyt – joko tarkoituksella tai tahattomasti – luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle. Vieraslajit aiheuttavat haittaa luonnon monimuotoisuudelle, ekosysteemipalveluille, taloudelle tai ihmisten hyvinvoinnille.
– Suomessa esiintyy tällä hetkellä yli sata lajia, jotka on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi joko kansallisesti tai Euroopan Unionin toimesta, kertoo Turun yliopiston biologian laitoksen väitöskirjatutkija Akanksha Ingale.
Haitalliset vieraslajit ovat ongelmallisia, koska ne leviävät nopeasti, kilpailevat alkuperäisten lajien kanssa ja voivat muuttaa elinympäristöjä. Tämä johtaa usein luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ekosysteemien toiminnan muutoksiin. Lisäksi vieraslajit voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia haittoja, jotka näkyvät satotappioina tai vaikuttavat ihmisten terveyteen.
Ihmisten asenteilla on merkittävä rooli siinä, miten vieraslajeihin puututaan
Suomessa haitalliset vieraslajit ovat yhä yleisempiä arkisissa ympäristöissä, kuten puutarhoissa, puistoissa ja kaupunkien viheralueilla. Ihmisten tietoisuus ja asenteet niitä kohtaan vaihtelevat kuitenkin suuresti. Yleisillä käsityksillä on tutkijoiden mukaan merkittävä rooli siinä, miten haitallisiin vieraslajeihin käytännössä puututaan.
– Vieraslajeista keskustellaan usein tieteellisissä ja poliittisissa yhteyksissä, mutta torjuntatoimet ovat myös riippuvaisia siitä, miten ihmiset yleisesti ottaen suhtautuvat asiaan. Tutkimukseni tavoitteena on tuoda esiin arjen näkökulmia ja kokemuksia, Ingale sanoo.
Ihmisten vieraslajiasenteita tutkijat kartoittavat verkkokyselyllä, joka on avoin kaikille riippumatta siitä, ovatko vieraslajit vastaajalle tuttu vai tuntemattomampi ilmiö. Kysely keskittyy mielipiteisiin ja käsityksiin, ei tieteelliseen asiantuntemukseen.



Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Akanksha IngaleVäitöskirjatutkijaBiologian laitos, Turun yliopisto
Yhteydenotot englanniksi.
Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Nopea varhainen kasvu ja aikainen murrosikä ennustavat aikuisiän terveysriskejä11.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
LL Saga Nummelan väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten vauvaiän ja lapsuuden kasvu sekä murrosiän ajoittuminen ovat yhteydessä myöhempään terveyteen.
Pitkäaikaistutkimus valottaa Suomen merikotkan menestystarinaa10.11.2026 13:05:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että Itämeren rannikon ja arktisen Lapin merikotkapopulaatiot Suomessa elpyvät samanlaista tahtia. Kehityksen taustalla on kuitenkin merkittäviä eroja siinä, miten populaatioiden eri ikäryhmät ovat vaikuttaneet elpymiseen. Tutkimustulokset tukevat suurten petolintujen tulevaa seurantaa ja hoitoa sekä tarjoavat hyödyllistä tietoa muiden pitkäikäisten lajien suojeluun.
Ilmastonmuutos uhkaa perinteistä saamelaista kulttuuria – tutkijat tarkastelevat muutoksen vaikutuksia ja etsivät ratkaisuja10.11.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Turun yliopiston tutkimuksessa selvitetään, miten ilmastonmuutos vaikuttaa jokisaamelaiseen kulttuuriin ja kuinka muutokseen sopeutumista voisi hallita. Ratkaisuja etsitään saamelaisten yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävässä yhteisökokouksessa.
Väitös: Hoivakodin ympäristö voi tukea omatoimista ja itsenäistä arkea10.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan hoivakodin fyysinen ympäristö voi toimia ikääntyneen ihmisen omatoimisuuden ja itsenäisyyden tukena. Hoiva-asumisen yksiköiden arvioinnissa niissä näkyi vahvuuksia, mutta fyysisen ympäristön tarjoamaa potentiaalia voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin.
Miten mindfulness muuttaa johtajuutta? Väitöstutkimus avaa pitkäaikaisen harjoittelun vaikutuksia6.11.2026 10:05:05 EET | Tiedote
Mindfulness-meditaation kokeileminen on yleistynyt viime vuosina, mutta vain harva jatkaa harjoittelua pitkäjänteisesti osana arkeaan. KTM Sari Laine tarkasteli väitöstutkimuksessaan, millaisia merkityksiä johtajat antoivat pitkäaikaiselle mindfulness-meditaation harjoittamiselle ja miten he kokivat sen tukeneen heidän kehitystään johtajina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme