Tutkimuksen mukaan taidelaitosten tehtävä kestävyysmurroksessa ei ole miellyttää – vaan kestää ristiriitoja
4.2.2026 06:59:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Teolliseen eläintuotantoon liittyy monimutkaisia kysymyksiä yhteiskunnan kestävyysmurroksessa. Ne ravistelevat ruokailutottumuksiamme, tuotannon tapoja ja ihmisen suhdetta muihin eläimiin. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan taidelaitokset voivat toimia merkittävinä areenoina tällaisten tunteita herättävien teemojen käsittelyssä.

Museot ja taidehallit eivät ole pelkästään taiteen esittämisen paikkoja, vaan yhä selvemmin aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita. Uusi väitöstutkimus osoittaa, että taidelaitosten potentiaali piilee niiden kyvyssä toimia “ilonpilaajina”: instituutioina, jotka nostavat esiin epämukavia kysymyksiä, kestävät ristiriitoja ja auttavat yleisöjä neuvottelemaan hankalia tunteita.
– Taideinstituutioiden odotetaan usein olevan vierailijoita miellyttäviä. Yhteiskunnallinen muutos kuitenkin edellyttää myös kykyä pysyä konfliktien äärellä ja tehdä näkyväksi rakenteisiin ja normeihin liittyviä ongelmia, vaikka se herättäisi vastustusta, kulttuuripolitiikan tutkija Sanna Karimäki-Nuutinen sanoo.
Eläintuotanto paljastaa, mistä kestävyysmurroksessa kiistellään
Karimäki-Nuutisen väitöskirja tarkastelee taidelaitosten toimijuutta analysoimalla Gustafsson & Haapojan Siat-näyttelyä Seinäjoen taidehallilla vuonna 2021. Näyttely käsitteli teollista siantuotantoa nykytaiteen keinoin, herätti vastustusta ja johti laajaan julkiseen debattiin. Karimäki-Nuutinen toimi tuolloin taidehallin kuraattorina ja tutkimuksessa hän hyödyntää omaa kokemustaan näyttelykohun parissa.
Tutkittu näyttelytapaus on osoitus eläintuotannon kulttuurisesti suojatusta asemasta. Kun taide toi esiin tuotannossa elävien ja kuolevien sikojen näkökulman ja kyseenalaisti vallitsevia käytäntöjä, se rikkoi normeja siitä, kuka saa puhua maataloudesta ja millä tavalla.
– Eläintuotanto on kestävyysmurroksen solmukohta. Ilmastovaikutukset, eläinten asema, tuottajien toimeentulo ja kulutustottumukset kietoutuvat monin tavoin elämäntapamme ytimeen, ja siksi aihe herättää poikkeuksellisen voimakkaita tunteita, Karimäki-Nuutinen toteaa.
Ilonpilaajuus yhteiskunnallisena taitona
Tutkimuksen keskeinen tulos on, että taidehallin yhteiskunnallinen toimijuus rakentuu kyvystä kestää tunteita ja ristiriitoja sen sijaan, että niitä pyrittäisiin lieventämään tai ohittamaan. Karimäki-Nuutinen kutsuu tätä ilonpilaajan periksiantamattomaksi hahmoksi. Kyse on toimijuudesta, jossa instituutio suostuu “pilaamaan tunnelman” nostamalla esiin vaikeita kysymyksiä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että Siat-tapauksessa vastakkaisilta vaikuttaneet osapuolet – eläintuotantoa puolustavat ja sitä kritisoivat – puhuivat osin samoista huolenaiheista, kuten maatalouden tehostamispaineista ja suurten yritysten vallasta. Kiista kohdistui siis samoihin rakenteellisiin ongelmiin, vaikka ne tulkittiin eri tavoin.
– Ilonpilaajan tehtävä ei ole provosoida provosoinnin vuoksi, vaan auttaa suuntaamaan huomio pois yksittäisistä vastakkainasetteluista kohti monimutkaisten ongelmien rakenteellista luonnetta. Taideinstituutio voi toimia tilana, jossa ristiriidat eivät hajoa, vaan tulevat näkyviksi ja neuvoteltaviksi, Karimäki-Nuutinen sanoo.
Lisätietoa väitöksestä
Sanna Karimäki-Nuutisen kulttuuripolitiikan väitöskirjan ”Taidehallin yhteiskunnallisen toimijuuden muotoutuminen eläintuotantokriittisen näyttelyn toimijaverkostoissa: tapaus Siat Seinäjoella” tarkastustilaisuus järjestetään 14.2.2025 klo 12 Jyväskylän yliopistossa. Väitöstilaisuutta voi seurata salissa C4 tai verkkovälitteisesti. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori, dosentti Kaija Kaitavuori (Taideyliopisto) ja kustoksena yliopistonopettaja, dosentti Kaisu Kumpulainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Tutkimusta ovat rahoittaneen Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto sekä Jyväskylän yliopiston Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.
Yhteystiedot:
Sanna Karimäki-Nuutinen
p. 045 315 2530
sanna.m.karimaki-nuutinen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiSanna Karimäki-Nuutinen
Puh:045 315 2530sanna.m.karimaki-nuutinen@jyu.fiKuvat

Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Yli kaksi kolmesta opetusalan työntekijästä on kohdannut väkivaltaa työssään – tuki jää usein puutteelliseksi16.3.2026 09:57:50 EET | Tiedote
Perusopetuksessa työskentelevien arki on turvattomampaa kuin usein ajatellaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan 68 prosenttia opettajista ja koulunkäynninohjaajista on kohdannut työurallaan fyysistä väkivaltaa ja 62 prosenttia väkivallalla uhkailua. Silti lähes puolessa tapauksista tilanteesta ei tehty mitään virallista ilmoitusta.
Kultananoklustereista apua sairauksien tunnistamiseen?16.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijoiden laaja laskennallinen tutkimus ennusti, että kultananoklusterit voivat tunnistaa kiraalisia biomolekyylejä valikoivasti. Tämä ominaisuus voi auttaa havaitsemaan tiettyjä sairauksia suoraan verinäytteestä.
Aivoviikon tapahtuma Jyväskylän yliopistossa: miten oppiminen muokkaa aivojamme?13.3.2026 08:52:43 EET | Tiedote
Miten oppiminen, liike, uni ja ympäristö muovaavat aivojamme? Näihin kysymyksiin pureudutaan Jyväskylän yliopiston Aivoviikon yleisötilaisuudessa Oppivat ja muovautuvat aivot tiistaina 17.3.2026. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Viisaudella on oma muutosten ja kehityksen polkunsa – uusi Oxfordin kustantama kansainvälinen käsikirja julkaistu12.3.2026 13:14:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti Eeva K. Kallio on toiminut toisena toimittajana juuri ilmestyneessä teoksessa The International Handbook of Adult Development and Wisdom. Kallion työparina on ollut Fielding Graduate Universityn psykologian emeritaprofessori Judith Stevens-Long.
Kuukautiskierron vaikutus energia-aineenvaihduntaan on vähäinen12.3.2026 09:52:41 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuukautiskierron aikaiset muutokset energia-aineenvaihdunnassa ovat keskimäärin pieniä. Tutkimus on merkittävä, sillä liikuntatieteissä naisia on tutkittu perinteisesti miehiä vähemmän. Tutkimus tarkentaa käsityksiä kuukautiskierron aineenvaihdunnallisista vaikutuksista. LitM Ida Löfbergin väitöskirja tarkastetaan lauantaina 14.3.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme