Oikaisu: Työnantajalle ehdollista vankeutta Pohjois-Afrikasta telakalle rekrytoitujen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä
8.2.2026 17:15:16 EET | Lupa- ja valvontavirasto | Tiedote
Oikaisu: Uutiseen on korjattu otsikkoon "ehdollista vankeutta", 6.2. julkaisemamme uutisen otsikossa luki virheellisesti "ehdotonta vankeutta". Muuten uutinen on oikein.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 6.2.2026 työnantajan kuudeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Asiaa käsiteltiin Turun oikeustalolla joulukuussa 2025. Syyttäjä oli nostanut työnantajaa vastaan syytteet neljästä kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, mutta päätyi hylkäämään yhden syytteen, sillä asiassa jäi varteenotettava epäily.
Tapahtumat sijoittuivat vuosille 2020–2022. Työnantajayritys toimi telakalla aliurakoitsijana. Asiassa oli keskeisesti riitaa työntekijöiden tekemien työtuntien määrästä, maksamattomista palkoista sekä siitä, olivatko työntekijät joutuneet palauttamaan palkkojaan työnantajalle. Oikeus arvioi myös, oliko työntekijät asetettu ulkomaalaisuutensa perusteella huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi heidän riippuvaisuuttaan ja ymmärtämättömyyttään.
Työnantaja jätti palkkoja maksamatta ja peri maksettuja palkkoja takaisin
Työntekijät kertoivat työskennelleensä arkipäivisin 8–12 tuntia, joskus päivittäin, ja saaneensa palkkalaskelmia vain satunnaisesti. Käräjäoikeus piti työntekijöiden kertomusta ja sitä tukevia telakan kulkutapahtumatietoja luotettavina ja riittävänä näyttönä heidän työtuntiensa määrästä. Työntekijät olivat myös itse pitäneet tapahtuma-aikana omaa työaikakirjanpitoa. Oikeudessa esitettiin laskelmia, jotka perustuivat telakan kulkutapahtumiin. Kun niitä vertailtiin tilitapahtumiin, oli havaittavissa, että palkkaa oli jäänyt maksamatta.
Käräjäoikeus piti kulkutapahtumiin perustuvaa laskelmaa luotettavana arviona ansaitusta palkasta ja tilitapahtumien koontia luotettavana selvityksenä maksetuista palkoista. Työntekijöiden kertomukset työajoista sekä ylitöiden ja lomakorvausten puuttumisesta olivat yhteneväisiä ja saivat vahvaa tukea kirjallisesta näytöstä.
Työnantajan ilmoittamaa tuntikirjanpitoa ei esitetty todisteena. Kaikki työntekijät kertoivat työnantajan vaatineen heitä palauttamaan osan palkoistaan. Tätä tukivat tallenteet ja tilitapahtumien koonti. Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että työntekijät olivat joutuneet maksamaan palkkaa takaisin työnantajalle.
Työntekijät eivät osanneet kyseenalaistaa työnantajan toimintaa
Maksamattomien palkkojen ja työnantajalle palautettujen palkkojen yhteismäärä oli työntekijöittäin noin 20 000–35 000 euroa. Käräjäoikeus katsoi, että määrien suuruus, ja erityisesti työnantajan vaatimukset palauttaa maksettua palkkaa erilaisilla verukkeilla, osoittivat työntekijöiden joutuneen huomattavan epäedulliseen asemaan heidän alkuperänsä tai kansalaisuutensa perusteella ilman hyväksyttävää syytä.
Työntekijät olivat tulleet Suomeen nimenomaan tätä työtä varten ja heidän oleskelunsa maassa oli riippuvainen työpaikasta. Heillä ei ollut aiempia kontakteja Suomeen, eivätkä he osanneet suomea tai juuri englantiakaan. Oikeus arvioi, ettei heillä näissä oloissa ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia tuntea Suomen työlainsäädäntöä tai omia oikeuksiaan.
Oikeus piti todistajan kertomusta uskottavana ja yksityiskohtaisena siitä, ettei työntekijöillä aluksi ollut valmiuksia kyseenalaistaa työnantajan toimintaa, ja kun he myöhemmin ryhtyivät niin tekemään, työnantaja reagoi aggressiivisesti tai välttelevästi. Työntekijät myös asuivat työnantajan järjestämässä asunnossa, mikä lisäsi heidän riippuvuuttaan.
Kun oikeus arvioi olosuhteita kokonaisuutena, katsoi oikeus, että työnantaja oli asettanut työntekijät ilman painavaa, hyväksyttävää syytä huomattavan epäedulliseen asemaan näiden kansallisen ja etnisen alkuperän perusteella, käyttämällä hyväksi näiden riippuvaista asemaa ja ymmärtämättömyyttä. Oikeuden mukaan työnantaja oli ollut varsin tietoinen heidän heikosta asemasta ja toiminut tahallisesti.
”Ei sakolla sovitettavissa”
Kiskonnantapaisen työsyrjinnän rangaistusasteikko on sakosta kahteen vuoteen vankeutta. Käräjäoikeus katsoi, että työnantajan menettely oli työntekijöiden määrä sekä maksamatta olevien palkkojen määrä, ja erityisesti palkkojen takaisinperiminen ja niiden määrä, huomioon ottaen siinä määrin moitittavaa, että teko ei ollut sakolla sovitettavissa. Oikeus tuomitsi työnantajan kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.
”Kiskonnantapainen työsyrjintä on ilmiö, jossa työntekijän haavoittuvaa asemaa pyritään hyödyntämään asettamalla hänet selvästi muita huonompaan asemaan esimerkiksi palkkauksessa. Työnantaja hyötyy siitä melkein aina taloudellisesti – kuten tässäkin tapauksessa esimerkiksi jättämällä palkkoja maksamatta ja lisäksi vaatimalla palkkoja takaisin”, toteaa työsuojelun juristi Natalie Eklund Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastolta.
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio 6.2.2026, asianumero R 23/5523, vailla lainvoimaa.
---------
Uutisen otsikkoa on korjattu 8.2.2026. Otsikkossa luki ensin "ehdotonta vankeutta", kun siinä olisi pitänyt lukea "ehdollista vankeutta".
Yhteyshenkilöt
Juristi Natalie EklundLupa- ja valvontavirasto, työsuojeluosasto
Puh:0295 254 388etunimi.sukunimi@lvv.fiTietoja julkaisijasta
Työsuojeluviranomaisena huolehdimme siitä, että työ Suomessa on terveellistä, turvallista ja reilua. Valvomme työn tekemistä työpaikoilla. Annamme myös ohjausta ja neuvontaa sekä kannustamme työpaikkoja omaehtoiseen, ennaltaehkäisevään työsuojelutyöhön.
Yhteystietomme muuttuivat 1.1.2026
Olemme nyt Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosasto ja toimimme valtakunnallisena työsuojeluviranomaisena. Katso lisää Virastouudistus-sivulta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lupa- ja valvontavirasto
Työntekijän käsi osui sirkkelin terään – tuotantopäällikön katsottiin syyllistyneen työturvallisuusrikokseen12.3.2026 10:15:07 EET | Tiedote
Turun hovioikeus pysytti 10.3.2026 antamassaan tuomiossa Varsinais-Suomen käräjäoikeuden 28.3.2025 antaman tuomion, jossa Varsinais-Suomessa toimivan yrityksen tuotantopäällikkö tuomittiin työturvallisuusrikoksesta. Rangaistus oli 20 päiväsakkoa. Lisäksi yhtiö tuomittiin maksamaan 15 000 euron yhteisösakko.
Työntekijä vahingoittui huoltaessaan pinkkasahaa – toimitusjohtaja, kunnossapitopäällikkö sekä työnjohtaja tuomittiin puutteista työpaikan työturvallisuudessa11.3.2026 13:55:40 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen käräjäoikeus on 6.3.2026 antamassaan ratkaisussa tuominnut Varsinais-Suomessa sijaitsevan yrityksen tapahtumahetkellä toimineet toimitusjohtajan, kunnossapitopäällikön sekä työnjohtajan kunkin työturvallisuusrikoksesta sakkorangaistuksiin. Lisäksi syytteessä oli tuotantopäällikkö, jonka syyte hylättiin.
Legislation was reformed: How should asbestos work be carried out after the legislative reform?11.3.2026 12:27:22 EET | Tiedote
Asbestos legislation was reformed on 21 December 2025. The occupational safety and health authority has published updated application instructions in connection with the reform. The application instructions describe how Finnish asbestos work should be carried out in practice after the reform.
Merituulivoimahanke Ebban (Raahe, Pyhäjoki) ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) käynnistyy11.3.2026 08:49:32 EET | Tiedote
Metsähallituksen merituulivoimahanke Ebban YVA-ohjelma on nähtävillä ja siitä voi esittää mielipiteitä 9.4.2026 saakka. Hankkeen yleisötilaisuudet pidetään Pyhäjoella Pyhäjoen lukion Pauhasalissa (Koulutie 8, 86100 Pyhäjoki) keskiviikkona 18.3.2026 klo 17.00 sekä Raahessa Raahen kaupungin näyttelytilassa torstaina 19.3.2026 klo 17.00.
Itsenäisyyspäivän kunniamerkit 2026 – ehdotukset tehtävä viimeistään 24.4.10.3.2026 10:00:56 EET | Tiedote
Kuntien, hyvinvointialueiden ja koulutuskuntayhtymien ehdotukset itsenäisyyspäivänä 2026 myönnettävien Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkien saajista on toimitettava Lupa- ja valvontavirastoon viimeistään 24.4.2026. Ritarikuntien hallitus tekee lopulliset esitykset annettavista kunniamerkeistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme