Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan
10.2.2026 07:05:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.

Jokainen solu sisältää tumajyväsiä. Niiden tärkein tehtävä on ribosomien tuottaminen. Lisäksi ne ohjaavat ja säätelevät useita solun keskeisiä prosesseja kuten solunjakautumiseen liittyviä mekanismeja. Tumajyvästen toiminnan ja rakenteen ymmärtäminen on tärkeää, koska niiden häiriöt heijastuvat suoraan solujen kasvuun, proteiinintuotantoon, ja jopa sairauksien kehittymiseen.
Jyväskylän yliopiston tutkimusjohtaja Maija Vihinen-Rannan ja akatemiatutkija Salla Mattolan yhteisesti johtamassa tutkimusryhmässä selvitettiin, kuinka parvovirusinfektio vaikuttaa tumajyväsen rakenteeseen ja toimintaan.
- Tuloksemme osoittavat, että infektio johtaa keskeisten tumajyväsen proteiinien ja ribosomaalisen RNA:n uudelleenjakautumiseen sekä muuttaa tumajyväsen rakennetta ja siihen liittyvän kromatiinin organisaatiota, selventää tutkimusjohtaja Maija Vihinen-Ranta Jyväskylän yliopistolta.
Virusinfektio horjuttaa tumajyväsen tasapainoa
Huomionarvoista on, että infektio aiheuttaa merkittäviä muutoksia varhaisen ribosomaalisen RNA:n prosessoinnissa, mikä korostaa infektion muuttavan perusteellisesti tumajyväsen sisäistä tasapainoa ja toimintaa.
- Tutkimuksemme osoittaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, muokkaavat tumajyväsen rakennetta ja säätelevät sen toimintaa. Tutkimus tarjoaakin perustavaa laatua olevaa uutta tietoa autonomisten parvovirusten ja tumajyväsen toiminnallisista ja fysikaalisista vuorovaikutuksista, kertoo Akatemiatutkija Salla Mattola Jyväskylän yliopistosta.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nature Portfolion kuuluvassa Communications Biology -julkaisusarjassa.
Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella yhdessä usean kansallisen ja kansainvälisen yhteistyöryhmän kanssa. Hanketta rahoittivat Jane ja Aatos Erkko säätiö, Suomen akatemia, Euroopan unionin Horizon 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma, Belgian Fonds de la Recherche Scientifique -ohjelma, ja USA:n National Institute of Health.
Artikkelin tiedot:
- Huttunen M, Hakanen S, Aho V, Leclerc S, Soenmez A, Kapishnikov S, Zannotti A, Ruokolainen V, Salokas K, Varjosalo M, Latonen L, Parrish CR, Fahy K, Mattola S, Lafontaine DLJ, Vihinen-Ranta M. Canine parvovirus infection affects host cell nucleolar organization and ribosome biogenesis. Commun Biol. 2026 Jan 3;9(1):10..
- DOI numero: 10.1038/s42003-025-09385-x.
- Linkki artikkeliin: https://www.nature.com/articles/s42003-025-09385-x
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusjohtaja Maija Vihinen-Ranta, +358400248118, maija.vihinen-ranta@jyu.fi
Akatemiatutkija Salla Mattola, salla.m.mattola@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Aivoviikon tapahtuma Jyväskylän yliopistossa: miten oppiminen muokkaa aivojamme?13.3.2026 08:52:43 EET | Tiedote
Miten oppiminen, liike, uni ja ympäristö muovaavat aivojamme? Näihin kysymyksiin pureudutaan Jyväskylän yliopiston Aivoviikon yleisötilaisuudessa Oppivat ja muovautuvat aivot tiistaina 17.3.2026. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Viisaudella on oma muutosten ja kehityksen polkunsa – uusi Oxfordin kustantama kansainvälinen käsikirja julkaistu12.3.2026 13:14:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti Eeva K. Kallio on toiminut toisena toimittajana juuri ilmestyneessä teoksessa The International Handbook of Adult Development and Wisdom. Kallion työparina on ollut Fielding Graduate Universityn psykologian emeritaprofessori Judith Stevens-Long.
Kuukautiskierron vaikutus energia-aineenvaihduntaan on vähäinen12.3.2026 09:52:41 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuukautiskierron aikaiset muutokset energia-aineenvaihdunnassa ovat keskimäärin pieniä. Tutkimus on merkittävä, sillä liikuntatieteissä naisia on tutkittu perinteisesti miehiä vähemmän. Tutkimus tarkentaa käsityksiä kuukautiskierron aineenvaihdunnallisista vaikutuksista. LitM Ida Löfbergin väitöskirja tarkastetaan lauantaina 14.3.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa.
Uusi tutkimus paljastaa, miten puolijohteet mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon12.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kansainvälisessä yhteistyössä selvittäneet, miten puolijohdemateriaalit mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon (valo)sähkökemiallisesti. Uudenlaiset atomitason simulaatiot ja tarkat sähkökemialliset kokeet paljastavat reaktioiden perusmekanismeja ja tukevat uusien materiaalien kehittämistä. Tutkimus myös tunnisti uuden ilmiön: ulkoisen potentiaalin synnyttämät paikalliset varaukset voivat aktivoida reaktion TiO₂‑puolijohde-elektrodien pinnalla.
Kietoutuneet molekyylit sitovat sulfaattia – tulevaisuuden ratkaisuja vedenpuhdistukseen ja ympäristön seurantaan11.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen luokan synteettisiä molekyylejä, jotka pystyvät sitomaan ennennäkemättömän tehokkaasti vedessä esiintyvää sulfaattia, joka on laajalle levinnyt teollinen ja ympäristöllinen haitta-aine. Kietoutuneita molekyylirakenteita on pitkään pidetty lähinnä kemiallisina erikoisuuksina, mutta tutkimus osoittaa, että niitä voidaan suunnitella käytännön sovelluksiin, kuten veden puhdistukseen, kemikaalien havaitsemiseen ja ympäristön seurantaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme