EK:n selvitys: Ruotsin ja Tanskan keinot käyttöön Suomen kasvukäänteeseen
10.2.2026 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
EK:n selvityshanke nostaa esille verrokkimaiden kiinnostavia kasvutoimia, joilla Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet vauhdittamaan yritystensä uudistumista ja talouden menestystä. Niistä on syytä ottaa oppia, kun meillä pohditaan lähivuosien kasvukeinoja ja elinkeinopolitiikkaa.
Suomen talous ja elintaso ovat polkeneet paikallaan lähes kaksi vuosikymmentä. Samassa ajassa keskeisimmät verrokkimaat Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Ne ovat läpivieneet rohkeita uudistuksia, jotka ovat vauhdittaneet yritysten kansainvälistä menestystä niin teollisuudessa kuin palveluissa.
Ruotsin vahvuuksissa korostuu yksi Euroopan toimivimmista pääomamarkkinoista, joka edistää kasvuyritysrahoituksen saatavuutta. Tanska taas erottuu vahvalla pk-yrityssektorillaan ja kyvyllä kasvattaa yrityksiä kohti isompaa mittelstand-kokoluokkaa. Molemmat panostavat uusien kasvualojen synnyttämiseen, innovaatioiden kaupallistamiseen ja määrätietoisiin vienninedistämistoimiin. Ruotsin kasvukeinoissa korostuu lisäksi investointiympäristön poikkeuksellinen vetovoima, joka houkuttelee ulkomaista osaamista ja kumuloi pääomaa.
Suomen vienti suhteessa bruttokansantuotteeseen on 42 prosenttia, Ruotsin 55 prosenttia ja Tanskan 68 prosenttia. Suomella on kaikki edellytykset saavuttaa Ruotsin taso tulevina vuosina. Tämä edellyttää kuitenkin Suomelta rytminvaihdosta, jonka myötä kasvupolitiikkaa tehdään entistä tavoitteellisemmin ja johdonmukaisemmin.
Kasvupolitiikkaa uudistettaessa keskeinen kysymys kuuluu: mitä verrokkimaissa tehdään paremmin? Vastauksia on haettu EK:n tekemässä Suomi-Ruotsi-Tanska-vertailussa. Tulokset tarjoavat uusia tehokkaampia keinoja myös Suomen kasvutoimiin, niin yrittäjyyden edistämiseen kuin laajemmin elinkeinopolitiikkaan.
EK:n 6 johtopäätöstä yrittäjyyden edistämiseen, elinkeinopolitiikkaan ja muihin kasvutoimiin
Suomi tarvitsee pk-sektorin kasvuaallon
Tanskassa on peräti 40 prosenttia enemmän 10–249 hengen pk-yrityksiä kuin Suomessa. Meillä pk-yritykset jäävät usein mikroyrityksiksi ja kasvavat hitaammin. Suomen kannattaa ottaa oppia Tanskan Yrittäjyysohjelman konkreettisesta otteesta ja päättäväisestä toimeenpanosta, mukaan lukien budjettisitoumukset.
Kasvurahoituksen vahvistaminen investointien vauhdittajaksi
Kasvurahoituksen heikentynyt saatavuus vaikeuttaa yritysten investointeja. Rahoituksen markkinapuutteiden paikkaamiseen löytyy kuitenkin keinoja. Myös Ruotsin mallin mukainen lahja- ja perintöveron poistaminen vapauttaisi pääomia kasvuinvestointeihin.
Lisää huomiota tuotekehityksen kaupallistamisvaiheeseen
Suomen T&K-panokset ovat kansainvälisesti korkeat, mutta niitä ei ole saatu käännettyä tuottavuudeksi ja talouskasvuksi Ruotsin ja Tanskan tavoin. Kasvun aikaansaamiseksi myös meillä on alettava panostaa tuotekehitystulosten kaupallistamiseen niin osaamisen kuin rahoituksen muodossa.
Aineettomasta arvonluonnista tulee saada enemmän irti
Opitaan Tanskan ja Ruotsin tavoista lisätä tuottavuutta ja luoda korkean jalostusarvon kasvualoja: lisätään aineettomia investointeja, jotka kohdistuvat osaamiseen, teknologiaan, brändiin ja kasvuhakuiseen yrityskulttuuriin.
Yritysten kansainvälistyminen Pohjoismaiden tasolle
Tanskan ja Ruotsin kansantaloudet ovat meitä merkittävästi vientivetoisempia. Myös Suomi voi olla uuden vientiaallon äärellä, kun 7 000 kotimarkkinayritystä harkitsee kansainvälistymistä. Luku on kaksinkertaistunut vuoden aikana. Nyt on oikea aika ottaa pohjoismaisten verrokkien parhaat vienninedistämistyökalut käyttöön Team Finland -uudistuksessa.
Pohjoismaisia keinoja investointien houkutteluun
Suomi on takamatkalla, kun pohjoismainen kilpailu investoinneista kiihtyy. Ulkomaisten investointien osuus BKT:sta on Suomessa 30 prosenttia mutta Ruotsissa jo 70 prosenttia. Ruotsin uusi ulkomaankauppastrategia on kiinnostava työkalupakki siihen, kuinka vahvistetaan rinnakkain investointivetovoimaa, vientiä ja talouden kilpailukykyä ja vientiä.
TT-säätiö on tukenut hanketta rahoituksellaan.
Tutustu raporttiin:Pohjoismaiset kasvukeinot – mitä Ruotsissa ja Tanskassa tehdään paremmin?
Lisätiedot:
pk-yrittäjyydestä vastaava johtaja Petri Vuorio, puh. 050 323 2979
asiantuntija Alex Tuominen, puh. 050 414 6867
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Ukraina, jälleenrakentaminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Ydinenergialain uudistus antaisi vauhtia investoinneille ja tukisi talouden kasvua13.3.2026 09:39:14 EET | Tiedote
EK pitää ydinenergialakiin esitettyä kokonaisuudistusta tervetulleena. Lupamenettelyiden selkiyttäminen ja sääntelyn modernisointi parantaisi Suomen investointivetovoimaa ja nopeuttaisi hankkeiden käytännön toteuttamista. Samalla avattaisiin tietä myös pienydinvoimaloille, joiden kehittämisessä Suomi on Euroopan eturintamassa. Vuonna 2019 käynnistetty ydinenergialain kokonaisuudistus on edennyt eduskunnan käsittelyyn huolellisen ja laajan valmistelun myötä. Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan uudistus parantaisi edellytyksiä sekä nykyisten ydinvoimaloiden hyödyntämiselle että tuleville investoinneille, joita Suomen puhdas sähköjärjestelmä ja teollisuuden kasvavat tarpeet edellyttävät. “Hallituksen esityksessä on useita tärkeitä uudistuksia, jotka sujuvoittavat ydinvoimahankkeita koskevaa päätöksentekoa sekä tunnistavat sarjavalmisteisten ja pienten ydinenergialaitosten merkityksen ja selkeyttävät niitä koskevaa luvitusta. Myös ydinenergia-alan osaamisen palveluviennille avautuis
EU ajaa etusijaa eurooppalaiselle tuotannolle – EK panostaisi sisämarkkinoihin3.3.2026 12:00:00 EET | Tiedote
EK:n mielestä komissio on oikealla asialla, kun se hakee keinoja vahvistaa eurooppalaisten yritysten pärjäämistä globaalissa markkinassa ja vauhdittaa puhtaiden ratkaisujen kysyntää. Paikallisen tuotannon suosiminen julkisissa hankinnoissa ei kuitenkaan ole paras tapa vahvistaa Euroopan kilpailukykyä. Paljon suuremmat hyödyt saataisiin, jos Eurooppa ottaisi kaikki tehot irti sisämarkkinoistaan. Jäsenmaille tarvitaan lisää painetta sisämarkkinaesteiden poistamiseksi. Eurooppa hakee keinoja pitää paremmin puoliaan, kun kauppasuhteiden epävarmuudet kasvavat ja protektionismi maailmalla etenee. Komission odotetaan julkistavan Industrial Accelerator Act -esityksen maaliskuussa, mahdollisesti jo 4.3. Talouden kannalta tärkeä seurattava kysymys koskee sitä, millaista etusijaisuutta komissio tulee esittämään eurooppalaisille tuotteille ja ratkaisuille (European Preference, Buy European). Komission harkinnassa on lainsäädäntöä, jolla esimerkiksi julkisiin hankintoihin voitaisiin liittää euroopp
EK:n visio: Vuonna 2035 Suomi on kasvun, uusien palveluiden ja teknologian kärkimaa3.3.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkaissut visionsa Suomelle vuoteen 2035. Vision tavoitteena on kääntää katse velkakeskustelusta ja lyhyen aikavälin haasteista kohti positiivista, kunnianhimoista tulevaisuuskuvaa.
EK käynnistää Resilience Center Finlandin: huoltovarmuudesta kasvuala Suomen viennille2.3.2026 14:30:00 EET | Tiedote
Maailman maat hakevat Suomesta mallia ja osaamista, kun ne kasvattavat panostuksiaan kriisivarautumiseen. Nyt on Suomen hetki yhdistää voimat ja rakentaa resilienssistä uusi viennin kasvuala. Sitä tukemaan EK käynnistää Resilience Center Finland -palvelun, jota se toteuttaa tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja keskeisten ministeriöiden kanssa. Mukaan lähtee eri toimialojen keskeisiä kärkiyrityksiä. Suomella on käsissään ainutlaatuinen aikaikkuna, jolloin kriisinkestävyyttä koskeva osaaminen voidaan kääntää laajamittaiseksi vientitoiminnaksi, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Ukrainan sodan myötä Suomesta on tullut entistä seuratumpi suunnannäyttäjä huoltovarmuudessa. Samaan aikaan maailman maat – sekä valtiot että yritykset – kasvattavat panostuksiaan resilienssiin. Suomen ainutlaatuinen kokonaisturvallisuuden malli houkuttaa potentiaalisia asiakkaita, mutta kaupallinen tarjooma on usein hajallaan. Siksi käynnistämme Resilience Center Finla
Kutsu: EK:n visio Suomelle 2035 -julkistamiswebinaari tiistaina 3. maaliskuuta klo 8.30–1027.2.2026 12:06:32 EET | Kutsu
Millainen Suomi on vuonna 2035, jos emme tyydy vain hallitsemaan niukkuutta vaan päätämme itse rakentaa kasvumme?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme