Geopoliittiset myrskyt ohjasivat sijoituksia Eurooppaan – Suomalaisiin rahastoihin tammikuussa yli miljardi euroa
10.2.2026 07:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 1,1 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi yli 205 miljardiin euroon, kun se joulukuun 2025 lopussa oli 202 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin tammikuussa kaikkiin päärahastoluokkiin vaihtoehtoisia rahastoja lukuun ottamatta. Osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 151 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 137 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 643 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin 194 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 30 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2026 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.01.2026 |
|
Osakerahastot |
151 |
151 |
89 252 |
|
Yhdistelmärahastot |
137 |
137 |
42 593 |
|
Pitkän koron rahastot |
643 |
643 |
42 710 |
|
Lyhyen koron rahastot |
194 |
194 |
21 219 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-30 |
-30 |
9 604 |
|
YHTEENSÄ |
1 095 |
1 095 |
205 378 |
Tammikuussa globaalit pääosakeindeksit kehittyivät vaihtelevasti, pääasiassa nousten. Kuukauden alussa Yhdysvaltojen toimeenpanema sotilaallinen vallanvaihto Venezuelassa yllätti osakemarkkinat ja aiheutti kursseihin lyhytaikaisen notkahduksen. Sen jälkeen presidentti Donald Trumpin puheet Grönlannista ja siihen liittyvät tulliuhkaukset useille Euroopan maille hermostuttivat osakemarkkinat uudelleen. Kun tilanne lopulta rauhoittui, markkinat toipuivat nopeasti.
Vaikka geopolitiikassa tapahtui yllättäviä asioita, Euroopassa ja Yhdysvalloissa myönteiset talousennusteet ja yritysten tulosnäkymät tukivat osakemarkkinoiden nousua. Osakerahastojen tuottoihin vaikuttivat myös valuuttakurssien muutokset.
Korkomarkkinat reagoivat yllättäviin geopoliittisiin tapahtumiin samaan tapaan kuin osakemarkkinat. Eurooppaan sijoittaneille korkorahastoille tammikuu oli suhteellisen tuottoisa, kun. korot laskivat. Yhdysvalloissa valtion 10 vuoden joukkovelkakirjalainan korko sitä vastoin nousi. Yrityslainojen riskilisät pysyivät kapeina suhteessa aiempien vuosien tasoihin, mikä korosti yleisen korkotason muutosten merkitystä tuottojen muodostumisessa.
”Tammikuussa sijoittajat pelästyivät Trumpin puheita: pääomia lunastettiin Pohjois-Amerikasta, ja uusia pääomia sijoitettiin laajasti Eurooppaan ja korkorahastoihin. Geopoliittisista tapahtumista ja valtavasta uutiskohinasta huolimatta sijoittajan kannattaa huomioida, että talouden mittarit antavat nyt myötätuulta osakemarkkinoille sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa. Suomessa monien yritysten tulosnäkymät ovat edellisiä vuosia positiivisempia ja vienti on jo lähtenyt piristymään. Nyt myös Suomeen sijoittavat osakerahastot kiinnostivat sijoittajia”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin tammikuussa pääasiassa Eurooppaan, Pohjoismaihin, Suomeen ja kehittyville markkinoille yhteensä 673 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin Pohjois-Amerikkaan, globaalisti ja Japaniin sijoittavista rahastoista, yhteensä 572 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,17). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2026 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.01.2026 |
Tuotto |
|
Suomi |
169 |
169 |
7 333 |
19 % |
|
Pohjoismaat |
163 |
163 |
11 050 |
10 % |
|
Eurooppa |
206 |
206 |
8 733 |
12 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-377 |
-377 |
11 766 |
-3 % |
|
Japani |
-8 |
-8 |
437 |
13 % |
|
Tyynenmeren alue |
20 |
20 |
1 269 |
17 % |
|
Kehittyvät markkinat |
135 |
135 |
6 516 |
19 % |
|
Maailma |
-187 |
-187 |
40 738 |
4 % |
|
Toimialarahastot |
32 |
32 |
1 409 |
23 % |
|
YHTEENSÄ |
151 |
151 |
89 252 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin tammikuussa pääasiassa globaalisti ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sekä euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 595 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 12 miljoonaa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 4,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sharpen mittarilla mitattuna euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,01).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät tammikuu 2026 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.01.2026 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
127 |
127 |
10 192 |
2,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
219 |
219 |
15 016 |
3,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
43 |
43 |
5 508 |
4,5 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
0 |
370 |
-2,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
249 |
249 |
7 862 |
0,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
17 |
17 |
1 407 |
-1,0 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-12 |
-12 |
2 354 |
4,6 % |
|
YHTEENSÄ |
643 |
643 |
42 710 |
|
Tutustu lukuihin
”Säästösuunnitelmaa kannattaa muuttaa vain, kun sijoitustavoitteet muuttuvat”
Lähes kaikki sijoituslajit kehittyivät tammikuussa myönteisesti, ja Aktia Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Anna Vaissi arvioi, että suurin osa rahastosijoittajista sai lentävän lähdön vuoteen 2026.
”Rahastosijoittajalla on usein jo lähtökohtaisesti hyvin hajautettu sijoitussalkku. Sijoittaja pääsee siis hyötymään rahaston kohdemarkkinan vahvasta kehityksestä ilman riskiä siitä, että yksittäisen sijoituskohteen heikko kehitys tuhoaa koko salkun kehityksen.”
Vaissi muistuttaa, että yleinen uutisointi maailmantilanteesta tai geopolitiikasta saattaa alkaa ahdistaa. Tuolloin tunteet voivat ottaa vallan ja houkutus tehdä epärationaalisia sijoituspäätöksiä kasvaa.
”Pidä pää kylmänä ja pysy säästösuunnitelmassasi. Siihen kannattaa tehdä muutoksia yleensä vain silloin, kun sijoitustavoitteet muuttuvat, ei silloin kun markkinat liikkuvat”, Vaissi kiteyttää.
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatuottaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
"Pankkisääntelyn lopputulos vakaa, mutta tarpeettoman monimutkainen" – Olli Rehn ja Arno Ahosniemi yhtä mieltä yksinkertaistamisesta, eri mieltä pääomavaatimuksista28.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa pankkisääntelyn ja -valvonnan yksinkertaistamista mutta korostaa samalla vahvojen pääomapuskurien merkitystä finanssivakaudelle. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kannattaa vahvasti sääntelyn ja valvonnan yksinkertaistamista. Hän tukee myös Rehnin näkemystä valvonnan oikeusperustan selkeyttämisestä ja oikeudellisesta ennakoitavuudesta. Ahosniemi korostaa, että pääomavaatimusten kokonaistasoa on arvioitava uudelleen, koska ne vaikuttavat siihen, missä määrin pankeilla on luotonantokapasiteettia ja mitä kohteita ne rahoittavat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme