Yrittäjät: Palkka-avoimuuteen ei tarvita Suomi-lisää ja ylisääntelyä

Lausuntokierros hallituksen esitysluonnoksesta naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamiseksi päättyi eilen maanantaina 9. helmikuuta. Esitysluonnoksen tavoitteena on panna täytäntöön EU:n palkka-avoimuusdirektiivi. Yrittäjien mukaan esitys 

Lausuntokierros hallituksen esitysluonnoksesta naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamiseksi päättyi eilen maanantaina 9. helmikuuta. Esitysluonnoksen tavoitteena on panna täytäntöön EU:n palkka-avoimuusdirektiivi. Yrittäjien mukaan esitys on osittain tulkinnanvarainen ja lisäisi työnantajien hallinnollista taakkaa. 

Esitysluonnoksessa ehdotetaan sääntelyä työnantajan palkkarakenteista ja uusista vähimmäiskriteereistä, joilla arvioidaan, tekevätkö työntekijät samaa tai samanarvoista työtä. 

Luonnoksen mukaan, jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on sovittu työn vaativuuteen perustuvista, objektiivisista ja sukupuolineutraaleista arviointikriteereistä, työn samanarvoisuutta voidaan arvioida näiden perusteella. 

"On erittäin tärkeää todeta laissa yksiselitteisesti, että työnantaja menettelee lainmukaisesti soveltaessaan syrjimättömiä, työehtosopimuksiin perustuvia palkkausjärjestelmiä. Lakiin ei pidä asettaa lisäedellytyksiä, kuten vaatimusta tiettyjen nimenomaisten kriteerien käytöstä", Rytkönen-Sandberg sanoo. 

"Erityisesti pienille yrityksille on olennaista, että jos työnantaja on velvollinen noudattamaan yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä, se voi luottaa siihen, että työehtosopimuksen mukainen järjestelmä täyttää lain vaatimukset."

Muutokset lisäisivät työnantajien byrokratiaa – vaikutusarviointi puutteellinen 

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan uutta sääntelyä palkkaraportoinnista ja työnantajan tiedonantovelvoitteista. Osa velvoitteista olisi päällekkäisiä jo voimassa olevan sääntelyn kanssa. 

"Esitykseen sisältyy ristiriitaisuuksia ja tulkinnanvaraisuuksia. Lisäksi muutokset menevät osin pidemmälle kuin mitä palkka-avoimuusdirektiivi edellyttää. Hallitusohjelma ei edellytä nyt esitettyjä lisäyksiä", Rytkönen-Sandberg toteaa. 

Yrittäjien mukaan sääntelyn vaikutuksia on arvioitu suppeasti, yksipuolisesti ja osin puutteellisesti. Esitysluonnoksessa ehdotetaan useita työnantajiin kohdistuvia velvoitteita, joista osalla voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. 

"On selvää, että esitetty sääntely lisäisi työnantajien hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Tämä on erikoista, sillä sekä Suomessa että EU:ssa pyritään vähentämään yritysten byrokratiaa", Rytkönen-Sandberg sanoo.