Kuntoutuspsykoterapian saajamäärä kasvoi edelleen vuonna 2025, mutta uusien kuntoutujien määrän kasvu on taittunut
12.2.2026 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Yhteensä 67 000 suomalaista sai Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa vuonna 2025. Heistä 78 prosenttia oli naisia. Saajamäärän kasvu on taittumassa.
Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian saajamäärä kasvoi jälleen vuonna 2025. Saajia oli yhteensä yli 67 000, mikä on noin 1 060 enemmän kuin edellisvuonna. Kela korvasi kuntoutuspsykoterapian kustannuksia 108 miljoonalla eurolla vuonna 2025. Kustannukset nousivat hiukan edellisvuodesta, kun inflaatio otetaan huomioon.
Kuntoutuspsykoterapian saajamäärä oli viime vuonna suurempi kuin koskaan, vaikka vuoden aikana mediassa uutisoitiin myös siitä, että psykoterapeuttien asiakasmäärä on laskenut.
– Väestötasolla tarkasteltuna asiakasmäärän laskusta ei voida puhua. Kelan data osoittaa, että kuntoutuspsykoterapian saajamäärä oli viime vuonna ennätyksellinen, sanoo tutkimuspäällikkö Miika Vuori.
Vuonna 2025 kuntoutuspsykoterapiassa aloitti 20 384 uutta asiakasta. Uusien kuntoutujien määrä on 2020‑luvulla pysynyt varsin vakaana, ollen vuosittain noin 19 000–20 600 henkilöä.
– Kuntoutuspsykoterapian aloittavien uusien asiakkaiden määrä kasvoi pitkään vuosittain. 2020-luvulla kasvu on kuitenkin taittunut, ja tämän seurauksena kokonaissaajamäärän kasvu on hidastunut selvästi. Kelan korvaama ja yksityisten palveluntuottajien toteuttama kuntoutuspsykoterapia muodostaa nykyisin merkittävän julkista terveydenhuoltoa täydentävän palvelukokonaisuuden, Vuori toteaa.

Eniten kuntoutuspsykoterapiaa käyttävät nuoret naiset
Naiset hakeutuvat kuntoutuspsykoterapiaan selvästi miehiä yleisemmin. Saajista 52 000 eli 78 prosenttia oli naisia vuonna 2025. Miehiä saajien joukossa oli reilu 14 000. Kuntoutuspsykoterapian saajien sukupuolijakauma on pysynyt suunnilleen samana viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Eniten kuntoutuspsykoterapiaa käyttävät nuoret naiset. Vuosien 2011–2025 aikana kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden osuus 25–34 vuotiaista naisista on noussut yhdestä prosentista 5,7 prosenttiin. Saman ikäryhmän miesten osuus on kasvanut vastaavasti 0,3 prosentista 1,4 prosenttiin.
Yleisimmät päädiagnoosit kuntoutuspsykoterapian saajilla ovat masennustilat ja ahdistuneisuushäiriöt. Kun tarkastellaan nuorten aikuisten masennuslääkkeiden käyttöä, sukupuolten välinen ero lääkkeiden käytössä on pienempi kuin kuntoutuspsykoterapian kohdalla, vaikkakin myös masennuslääkitys on naisilla miehiä yleisempää.
– Naiset käyttävät psykoterapiapalveluja miehiä todennäköisemmin. Alustava tutkimusnäyttö viittaa siihen, että toiminnallinen ja vahvuusperustainen työote saattaa madaltaa miesten kynnystä hakeutua terapiaan. Tämä ei kuitenkaan ole sukupuolikisa. Olennaista lienee se, että psykoterapia sovitetaan yksilöllisesti ja toteutusmuoto valitaan asiakkaan tarpeiden mukaan, Vuori arvioi.
Lisätietoa
Nuorten ADHD-, masennus- ja psykoosilääkkeiden käytön tilannekuva
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miika VuoriTutkimuspäällikköKela
Puh:0206341790etunimi.sukunimi@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Kutsu: Aamu Kelassa 18.3.2026: Kallisarvoiset vauvat – saisiko rahalla Suomeen lisää lapsia?12.3.2026 10:15:00 EET | Tiedote
Aamu Kelassa -keskustelutilaisuudessa kysytään, millaisilla yhteiskunnallisilla toimilla ihmisiä voidaan auttaa pääsemään toivomaansa lapsilukuun. Entä millainen rooli sosiaaliturvalla on? Ilmoittaudu mukaan viimeistään 16.3.!
Antalet mottagare av hemvårdsstöd har halverats under de senaste tio åren12.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2025 hade antalet mottagare av stöd för hemvård av barn sjunkit till 60 000 personer, varav åtta procent var män. Den främsta orsaken till att antalet mottagare sjunkit och kostnaderna minskat är att det föds färre barn, men också att familjerna tar ut hemvårdsstöd i mindre utsträckning än tidigare. Det finns tydliga skillnader mellan de olika regionerna beträffande hur mycket hemvårdsstöd familjerna tar ut.
Kotihoidon tuen saajamäärä on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa12.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kotihoidon tuen saajia oli enää alle 60 000 vuonna 2025, ja heistä kahdeksan prosenttia oli miehiä. Saajamäärä ja kulut vähenevät pääosin siksi, että lapsia syntyy vähemmän, mutta perheet käyttävät myös tukea aiempaa vähemmän. Alueiden välillä löytyy tuen käytössä selkeitä eroja.
Nu är det lättare att ansöka om reseersättning för en närstående i MittFPA11.3.2026 09:33:28 EET | Pressmeddelande
Uppdateringen av MittFPA gör det smidigare att ansöka om reseersättning för en närstående. När ansökningar och bilagor skickas i e-tjänsten snabbas handläggningen upp.
Matkakorvausten hakeminen läheisen puolesta helpottui OmaKelassa11.3.2026 09:33:28 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). OmaKelan uudistus sujuvoittaa matkakorvausten hakemista toisen puolesta. Hakemuksen ja liitteiden lähettäminen verkossa nopeuttaa käsittelyä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme