Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla

Uusia pääomia sijoitettiin helmikuussa kaikkiin päärahastoluokkiin. Osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 475 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 192 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 824 miljoonaa, lyhyen koron rahastoihin 269 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 3 miljoonaa euroa.

milj. EUR	Nettomerkinnät helmikuu 2026	Nettomerkinnät vuoden alusta	Pääoma 28.02.2026
Osakerahastot	475	626	91 864
Yhdistelmärahastot	192	329	43 443
Pitkän koron rahastot	824	1 271	43 313
Lyhyen koron rahastot	269	463	21 655
Vaihtoehtoiset rahastot	3	-24	9 652
YHTEENSÄ	1 763	2 665	209 927

Helmikuussa Yhdysvaltain korkein oikeus linjasi, että presidentti Trumpin viime vuonna asettamat tullit olivat laittomia. Päätöksen jälkeen Trump ilmoitti 10 prosentin globaaleista tulleista 150 päivän ajaksi, ja niiden jatkosta voi päättää vain kongressi. Epävarmuus tullien jatkumisesta tulkittiin osakemarkkinoilla myönteisesti, ja kurssit nousivat laajasti Euroopassa sekä kehittyvissä maissa.

Yhdysvalloissa osakemarkkinat sen sijaan laskivat lisääntyneen kauppapoliittisen epävarmuuden takia. Monet yhdysvaltalaisyritykset kertoivat hakevansa laittomista tulleista palautuksia, joiden kokonaisarvoksi arvioidaan 175 miljardia dollaria. Yritysten globaaleihin toimitusketjuihin liittyy paljon herkkyyksiä, ja korkeimman oikeuden päätös teki Yhdysvaltojen kauppapolitiikasta aiempaa vaikeammin ennakoitavaa. Lisäksi helmikuussa alkanut maan hallinnon sulkutila varjosti talousnäkymiä, ja sen odotetaan vaikuttavan ainakin jonkin verran talouteen.

Japanin pääosakeindeksit nousivat helmikuussa. Japanissa pidetyt vaalit toivat pääministeri Sanae Takaichin puolueelle historiallisen suuren voiton, mikä innosti sijoittajia. Takaichin taloutta elvyttävä ja puolustukseen satsaava talouslinja on herättänyt sijoittajissa luottamusta pidemmälle tulevaisuuteen. Lisäksi heikko jeni on lisännyt japanilaisten yritysten kilpailukykyä ja voittoja.

Helmikuu oli korkosijoittajalle suhteellisen tuottoisa. Korot laskivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Yrityslainojen riskilisät pysyivät kapeina suhteessa aiempien vuosien tasoihin, mikä korosti yleisen korkotason muutosten merkitystä tuottojen muodostumisessa.

”Vaikka helmikuu oli rahastosijoittajalle tuottoisa, kuun lopussa kiristynyt Lähi-idän geopoliittinen tilanne lisäsi hermostuneisuutta markkinoilla. Lähi-idässä tilanne muuttuu nyt nopeasti, ja arviot sen vaikutuksista maailmantalouteen muuttuvat yhtä nopeasti. Sijoittajan ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä vaan pitää kiinni sijoitussuunnitelmastaan. Kuukausittain rahastoihin sijoittavalle helmi-maaliskuu on lyhyt ajanjakso usean vuoden sijoitushorisontissa”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).

Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin helmikuussa pääasiassa kehittyville markkinoille, Eurooppaan ja Pohjoismaihin yhteensä 457 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin toimialarahastoista sekä globaalisti ja Suomeen sijoittavista rahastoista, yhteensä 160 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Tyynenmeren alueelle sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,25). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR	Nettomerkinnät helmikuu 2026	Nettomerkinnät vuoden alusta	Pääoma 28.02.2026	Tuotto 12 kk (ka.)
Suomi	-133	36	7 416	20 %
Pohjoismaat	146	308	11 319	8 %
Eurooppa	133	339	9 160	13 %
Pohjois-Amerikka	76	-301	11 804	0 %
Japani	43	35	527	27 %
Tyynenmeren alue	59	79	1 444	24 %
Kehittyvät markkinat	178	313	7 032	23 %
Maailma	-4	-191	41 700	8 %
Toimialarahastot	-23	9	1 463	33 %
YHTEENSÄ	475	626	91 864

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin helmikuussa pääasiassa kehittyville markkinoille, euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sekä euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 715 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin ja globaalisti valtioriskiin sijoittavista rahastoista yhteensä 49 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 5,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sharpen mittarilla mitattuna sama rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 0,82).

milj. EUR	Nettomerkinnät helmikuu 2026	Nettomerkinnät vuoden alusta	Pääoma 28.02.2026	Tuotto 12 kk (ka.)
Valtioriski EUR	164	291	10 569	2,6 %
Luokitellut yrityslainat EUR	402	621	15 538	3,6 %
Korkeariskiset yrityslainat EUR	88	132	5 617	3,8 %
Valtioriski maailma	-3	-3	374	-2,0 %
Luokitellut yrityslainat maailma	70	123	7 311	0,4 %
Korkeariskiset yrityslainat maailma	-46	-29	1 362	-0,1 %
Kehittyvät markkinat	149	137	2 542	5,5 %
YHTEENSÄ	824	1 271	43 313

Lue lisää

• Rahastoraportti, helmikuu 2026
• Markkinakatsaus, helmikuu 2026

 

Rahastosijoittamisen kolme perusasiaa

”Rahastosijoittaminen on erittäin yksinkertaista ja helppoa kunhan muistaa kolme perusasiaa: ajallinen hajautus, omaisuusluokkien välinen hajautus sekä oman sijoitussuunnitelman tärkeys markkinoiden kehityksestä huolimatta”, kiteyttää Danske Invest Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Janne Hirvonen.

Hirvosen mukaan kotitaloudet ovat helmikuussa pysyneet varsin rauhallisina ja kasvattaneet rahastosijoituksiaan, vaikka epävakaudet geopoliittisessa tilanteessa ovatkin jatkuneet. Kotitalouksien sijoitusaktiivisuuteen ovat oletettavasti myötävaikuttaneet positiiviset uutisoinnit yleisestä talouskasvusta.

”Pitää muistaa, että kuukausi on kovin lyhyt tarkasteluaika sijoittamisen näkökulmasta”, Hirvonen muistuttaa.

Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.

1,67 miljoonalla rahastosijoituksia

Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.