STTK: Keski- ja pienipalkkaisten ostovoimaa tuettava keventämällä palkkaverotusta
17.3.2026 06:00:00 EET | STTK ry. | Tiedote
Keskipalkkaisten ostovoima on edelleen heikko, vaikka reaalipalkat kasvavat tänä vuonna. STTK:n tuoreiden laskelmien mukaan keski- ja pienipalkkaisten palkkaverotusta on kevennettävä maltillisesti, jotta kotimainen kysyntä ja talouskasvu saadaan vauhtiin.
Keskipalkkaisten taloudellinen tilanne on edelleen tiukka, vaikka reaalipalkat kääntyvät nousuun. STTK:n tuoreen ostovoimakatsauksen mukaan keski- ja pienipalkkaisten ostovoimaa tulee yhä tukea keventämällä palkkaverotusta maltillisesti. Tämä vahvistaisi kotimaista kysyntää ja tukisi talouskasvua ilman, että julkinen talous heikkenee.
Reaalipalkat palaavat elinkustannuskriisiä edeltäneelle vuoden 2021 tasolle vasta vuoden 2026 aikana. Vuosien 2022–2025 aikana syntynyt ostovoiman menetys jää kuitenkin pysyväksi.
– Keskipalkkaiset käyttävät lähes kaikki käytettävissä olevat tulonsa kulutukseen. Kun asumisen, ruoan ja liikkumisen kustannukset ovat nousseet voimakkaasti ja verovähennyksiä on karsittu, taloudelliset puskurit ovat monilla hyvin ohuet, STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen toteaa.
Verovähennysten karsiminen on kiristänyt arkea
Keskipalkkaisten taloutta ovat viime vuosina kiristäneet muun muassa työmatkakulujen omavastuun korotus, asuntolainojen korkovähennyksen poistaminen, työhuonevähennyksen poistaminen sekä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen. Lisäksi kiinteistöverojen korotukset ja nousseet lainanhoitokulut ovat kasvattaneet asumismenoja.
Keskipalkkaisten ostovoima on herkkä hinta- ja veromuutoksille, sillä yllättävät menot voivat nopeasti horjuttaa taloutta. Epävarmuus on heikentänyt luottamusta tulevaisuuteen ja hillinnyt kulutusta, mikä näkyy Suomen taloudessa.
Verotuksen painopiste vinoutunut suurituloisiin
Viimeisimmät tuloverokevennykset ovat kohdistuneet huomattavalta osin suurituloisille. Yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevien verotus keveni vuoden 2026 alusta noin 400 miljoonalla eurolla. STTK:n mukaan tämä ei tue kulutuskysyntää yhtä tehokkaasti kuin keski- ja pienituloisille kohdennetut kevennykset.
– Kulutuskysynnän puute on tällä hetkellä talouskasvun suurin este. Keski- ja pienituloiset kuluttavat lähes kaikki tulonsa, joten heidän ostovoimansa vahvistaminen on tehokas tapa vauhdittaa taloutta, Nevalainen painottaa.
STTK esittää, että:
-
työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus palautetaan
-
työtulovähennystä kasvatetaan ja kohdennetaan aiempaa selkeämmin keski- ja pienituloisille.
Esitetyt veromuutokset vahvistaisivat keskipalkkaisen palkansaajan ostovoimaa noin 50 eurolla kuukaudessa eli noin 600 eurolla vuodessa. Kokonaiskustannus julkiselle taloudelle olisi arviolta 600–700 miljoonaa euroa vuodessa.
Verokevennykset voidaan rahoittaa kehittämällä verorakennetta esimerkiksi yritys- ja yhteisöveron tasoa tarkistamalla, kaventamalla listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksia sekä korottamalla haittaveroja. Näin julkisen talouden tasapaino ei heikkenisi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Seppo Nevalainenekonomisti
Puh:040 079 8958seppo.nevalainen@sttk.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK haluaa kehysriihestä kasvun vauhdittamista: Epäluottamusta ja eriarvoisuutta luovan talouspolitiikan on loputtava13.4.2026 10:43:30 EEST | Tiedote
Kasvun vauhdittaminen edellyttää työllisyyttä ja luottamusta vahvistavia toimia, vahvaa veropohjaa sekä panostuksia osaamiseen ja julkisiin palveluihin.
STTK: Tasa-arvolain muutosesitykset ovat sumutusta, raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei hallituksen toimin vähene26.3.2026 14:05:07 EET | Tiedote
Hallituksen esitys tasa-arvolain muutoksista raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyen siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn. Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vähentää työelämän raskaus- ja perhevapaasyrjintää. STTK:n puheenjohtajan Else-Mai Kirvesniemen mielestä lakimuutokset ovat silkkaa sumutusta, kun samaan aikaan eduskunnassa käsitellään määräaikaisten työsuhteiden helpottamiseen tähtäävää lakiesitystä. Työsopimuslailla halutaan heikentää määräaikaisissa työsuhteissa olevien turvaa mahdollistamalla perusteettomat määräaikaiset työsopimukset vuodeksi. ─ Toisella kädellä yritetään antaa, mutta toisella otetaan, ja lopputulos jopa heikkenee nykytilaan verrattuna. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei hallituksen toimenpiteillä vähene, Kirvesniemi kiteyttää. Tasa-arvolain muutosesitysten perusteella lakia täsmennettäisiin siten, että syrjintäperusteisiin lisättäisiin määräaikaisuus, vanhemmuus ja perheenhuoltovelvollisuus. Muutoksia tehtäisiin myös esimerkiksi vuokratyöt
Ennusteet kävivät toteen: nuorten epävarmuus työelämään siirtymisessä jyrkässä kasvussa11.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Tänään julkaistu Nuorisobarometri vahvistaa nuorisojärjestöjen pitkään esittämät huolenaiheet: nuorten kokema epävarmuus ja turvattomuus ovat lisääntyneet voimakkaasti. 70 prosenttia nuorista kokee paineita työelämään siirtymisestä, ja yli puolet pelkää jäävänsä ilman koulutuspaikkaa. Kehityksen suunta on hälyttävä.
STTK kansainvälisen naistenpäivän aattona: Nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle työelämässä, uhrille parempi oikeusturva6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Seksuaalinen häirintä ei ole kadonnut työelämästä. Kenen vastuulla häirintävapaa työelämä lopulta on? STTK järjestää tänään 6.3. ennakkoon perinteisen naisten päivän keskustelutilaisuuden, jossa pureudutaan työelämässä tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään ilmiönä ja keinoihin sen kitkemiseksi.
STTK: Palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan 42 työpäivässä3.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien palkkakehitys kulkee eri tahtiin. STTK:n tuore laskelma kertoo, että palkansaajalta kuluu keskimäärin 42 työpäivää ansaitakseen saman verran kuin toimitusjohtaja ansaitsee yhdessä päivässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme