VIhreiden Pitko: Saamelaisten osallistumista laiminlyöty Nato-prosesseissa

Pitko totesi pitävänsä tärkeänä, että Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta käydään avointa ja laajaa parlamentaarista keskustelua. Nato-jäsenyys on Suomelle vielä suhteellisen uusi tilanne, ja siksi on tärkeää, että päätöksentekoa tukee avoin keskustelu niin eduskunnassa kuin laajemminkin yhteiskunnassa. 

– Tilaa pitää olla myös kriittiselle ja analyyttiselle keskustelulle. Se vahvistaa kansalaisten luottamusta ja ylläpitää vahvaa maanpuolustustahtoa, Pitko huomautti.

Pitko muistutti, että Suomen liittyminen Nato-liittokunnan jäseneksi tapahtui suomalaisten laajalla tuella ja vankan enemmistön turvin. Samoin puolustusyhteistyön vahvistaminen Yhdysvaltojen kanssa DCA-sopimuksen turvin tapahtui melko yksimielisesti.

– Mutta kun puhumme arktisesta alueesta, tulisi mukana olla myös alkuperäiskansa saamelaiset, Pitko totesi.

Pitkon mukaan arktisella alueella tapahtuvalla harjoittelulla ja varautumisella on suuria vaikutuksia saamelaiskulttuuriin, perinteisiin elinkeinoihin ja saamelaisten oikeuksien toteutumiseen Suomessa.

– Saamelaisten osallistumista NATO- ja DCA-prosesseissa on kuitenkin laiminlyöty. Tästä kertovat saamelaisten totuus- ja sovintokomission johtopäätökset, jotka viime joulukuussa pääministerille luovutettiin, Pitko muistutti.

Pitko myös huomautti, että monista erityisesti DCA-sopimuksen yksityiskohdista saamelaiset saivat kuulla median kautta, eikä Saamelaiskäräjiä konsultoitu saamelaisaluetta koskevista järjestelyistä kuten Ivalon kasarmialueiden kuulumisesta DCA-sopimuksen piiriin.

– Neuvotteluvelvollisuuden laiminlyöminen Saamelaiskäräjien kanssa oli vastoin saamelaiskäräjälakia, alkuperäiskansan perusoikeuksia ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Saamelaiskäräjien ainoa mahdollisuus osallistua oli oma-aloitteisen ulkoasianvaliokunnalle jätetyn lausunnon muodossa, todellista neuvottelemista ei ollut, Pitko kertoi.

Pitko totesi, että totuus- ja sovintokomission toimenpidesuosituksissa esitetään, että valtion tulee laatia yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa selkeät ohjeet siitä, miten saamelaisten oikeudet tulee ottaa huomioon puolustuspolitiikkaan liittyvien päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä. 

– Erityisesti Lapissa tapahtuvan harjoitustoiminnan ja puolustusyhteistyön lisääntyessä neuvotteluvelvoitteen oikea-aikaisen toteuttamisen merkitys vain korostuu tulevaisuudessa, Pitko huomautti.

Lue Pitkon puhe täältä >>