Kohti puhtaampaa Itämerta kalastusperäistä muoviroskaa vähentämällä
18.3.2026 09:00:00 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Meriroskan ehkäiseminen on huomattavasti tehokkaampaa ja edullisempaa kuin sen kerääminen. Tämä on yksi kolmivuotisen Re:Fish-hankkeen keskeisistä havainnoista. Hanke vähensi vapaa-ajankalastuksesta peräisin olevaa muoviroskaa Itämeren alueella. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli kehittää ratkaisuja hylättyjen, kadonneiden ja poisheitettyjen vapaa-ajankalastuksen pyydysten ongelmaan.

Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma. Suomesta olivat mukana Suomen ympäristökeskus ja Pidä Saaristo Siistinä ry, Ruotsista hanketta koordinoiva Håll Sverige Rent ja Virosta Tarton yliopisto.
Hankkeen aikana puhdistettiin haraamalla ja sukeltamalla yhteensä 225 neliökilometriä Itämeren rannikkoalueita. Merestä poistettiin yli 8,7 kilometriä verkkoja ja yli 2 000 kiloa muita hylättyjä kalastusvälineitä. Osa talteen saaduista kalaverkoista analysoitiin materiaalin kierrätysmahdollisuuksien kartoittamiseksi. Suomeen ja Viroon perustettiin keräyspisteitä elinkaarensa päähän tulleille kalastusvälineille. Lisäksi Itämerestä ja sen rannoilta kerättiin reilut 1 200 kiloa muuta meriroskaa.
Toimet auttavat meriluonnon elpymistä ja ehkäisevät pitkäaikaisia ympäristövaurioita. Hylätyt kalastusvälineet voivat jatkaa kalojen ja eläinten pyydystämistä vuosikymmeniä ja aiheuttaa elinympäristöjen köyhtymistä.
Suomessa kalastusroskaa poistettiin Rauman, Uudenkaupungin, Kustavin ja Helsingin edustalta
Suomessa haamuverkkoja ja muita pyydyksiä poistettiin Rauman, Uudenkaupungin, Kustavin ja Helsingin rannikkoalueilta. Haraukset kohdistettiin 92 alueelle, joilla etukäteen kerättyjen tietojen perusteella on kalastettu tai kalastetaan edelleen aktiivisesti. Haraukset ja sukellukset kattoivat yhteensä 56 neliökilometriä, ja merestä nostettiin kaikkiaan 7,5 kilometriä verkkoja. Se on vain pieni osa kaikista merenpohjaan päätyneistä kalanpyydyksistä, sillä aiemmissa tutkimuksissa on arvioitu, että vapaa-ajan kalastajilta katoaa Suomen merialueilla vuosittain pari tuhatta verkkoa, eli jopa 60 kilometriä verkkoja.
"Vanhimmissa poistetuissa verkoissa oli pyydysmerkkejä vuosilta 1983 ja 1990, ja osa oli jopa puuvillaa. Tämä kertoo selvästi ongelman mittakaavasta ja siitä, miten kauan verkot säilyvät ympäristössä", kertoo vanhempi tutkija Pekka Kotilainen Suomen ympäristökeskuksesta.


Verkkomateriaalia voisi kierrättää
Muovia sisältäviä kalaverkkoja kerättiin vapaa-ajan kalastajilta myös Saaristomerellä kymmenellä Pidä Saaristo Siistinä ry:n Roope-palvelupisteellä. Niihin palautettiin verkkoja yhteensä lähes 1 700 kiloa. Osa verkoista lähetettiin LAB-ammattikorkeakouluun materiaalianalyysiin, jotta saataisiin selville, miten verkkoja voitaisiin hyödyntää turvallisesti ja tehokkaasti uusien tuotteiden raaka-aineena.
”Materiaalianalyysi paljasti, että verkkojen ominaisuudet olivat hyvin lähellä neitseellisten muovityyppien ominaisuuksia. Verkkojen ylä- ja alapauloista puristettiin levymäistä materiaalia, jota voitaisiin käyttää esimerkiksi teollisuudessa”, kertoo projektipäällikkö Carolin Kolmeder Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.
Materiaalianalyysissä kiinnitettiin huomiota myös EU:n kemikaalilainsäädännön turvallisuusvaatimuksiin erityistä huolta aiheuttavien aineiden osalta (SVHC-aineet). Niiden pitoisuus oli alle 0,1 % verkkomateriaalin kokonaispainosta, joten turvallisuusvaatimukset täyttyivät.
Kolmeder huomauttaa, että materiaalianalyysin tulokset ovat vasta alustavia. “Analysoitavaksi lähetettiin vain pieni otanta niistä verkoista, jotka Suomessa voitaisiin kierrättää. Alustavat tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että verkoille on mahdollista antaa uusi elämä uudessa muodossa.”
Tietoisuuden lisääminen tärkeää
Kalastusperäisen roskan keräämisen lisäksi hankkeessa tehtiin yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Vapaa-ajankalastajien näkemyksiä ja käytäntöjä pyydysmenetyksiin liittyen selvitettiin kyselyillä. Tuloksia täydennettiin työpajoissa, joissa kerättiin näkemyksiä viranomaisilta, järjestöiltä sekä kalastusvälineiden jälleenmyyjiltä ja valmistajilta.
Hankkeessa selvitettiin myös EU:n kertakäyttömuovidirektiivin (SUP-direktiivi) toteutusta muovia sisältävien kalanpyydysten osalta. Vuoden 2025 alusta alkaen direktiivi on koskenut myös kalastusvälinevalmistajia ja myyjiä, joiden on huolehdittava elinkaarensa päässä olevien muovia sisältävien kalastusvälineiden keräämisestä ja varmistettava niiden asianmukainen jätehuolto.
Hankkeen järjestämät kampanjat ja erilaiset tapahtumat tavoittivat kaikkiaan yli 8,6 miljoonaa ihmistä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa ja vahvistivat näin vapaa-ajankalastuksen vastuullisia käytäntöjä.
Hankkeen loppuraportit julkaistaan vuonna 2026 Interreg Central Baltic -ohjelman ja hankekumppaneiden verkkosivuilla.
Esimerkki rajat ylittävästä yhteistyöstä
EU:n Interreg Central Baltic -ohjelman sihteeristö on nostanut Re:Fish-hankkeen esiin "vahvana esimerkkinä käytännön ympäristötyöstä, jossa yhdistyvät konkreettiset raivaustoimet, ennaltaehkäisy ja kansalaisten osallistaminen".
Hankkeen vahvuus oli rajat ylittävässä yhteistyössä, joka toi yhteen viranomaisia, tutkijoita, vapaa-ajankalastajia ja nuoria kolmesta eri maasta jakamaan tietoa ja kehittämään ratkaisuja laajempaan käyttöön.
Hankkeessa hyödynnettiin Suomen ympäristökeskuksen Rosgis-verkkopalvelua, jonka avulla kansalaiset voivat ilmoittaa havaitsemistaan hylätyistä pyydyksistä ja muista roskista. Rosgis-palvelu on käytettävissä viidellä eri kielellä: suomeksi, englanniksi, viroksi, latviaksi ja ruotsiksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vanhempi tutkija Pekka Kotilainen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 317, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi
Projektipäällikkö Carolin Kolmeder, PSS ry, p. 040 458 9156, s-posti: etunimi.sukunimi@pssry.fi
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 242, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat



Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 20.–24.4.202616.4.2026 11:10:05 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Comprehensive security is built on a healthy environment15.4.2026 07:02:00 EEST | Press release
Climate change, biodiversity loss and the crossing of tipping points in the Earth system are among the most serious security risks in the coming decades. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute highlights that the environment and nature must be firmly integrated into Finland’s comprehensive security model and decision-making.
Suomen turvallisuus perustuu ympäristön hyvään tilaan15.4.2026 07:01:00 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutos, luontokato sekä maapallon säätelyjärjestelmien keikahduspisteiden ylittyminen ovat vakavimpia tulevien vuosikymmenien turvallisuusriskejä. Suomen ympäristökeskus korostaa uudessa Policy Briefissä, että ympäristö ja luonto on tuotava vahvasti osaksi Suomen kokonaisturvallisuuden mallia ja päätöksentekoa.
Ilmastotavoitteet saavutetaan kohdentamalla rahoitus vaikuttavimpiin toimiin14.4.2026 11:05:24 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen raportti nostaa esiin kustannusvaikuttavimmat ilmastotoimet ja keinot vauhdittaa yksityisiä investointeja.
Gamla skogar binder koldioxid och upprätthåller kolförråd13.4.2026 14:58:18 EEST | Pressmeddelande
Nya forskningsrön har gett mer kunskap om kolbindningsförmågan i skogar i naturtillstånd med gammal åldersstruktur. Observationerna visar att gamla skogar spelar en viktig roll i motverkande av klimatförändringen. Dessutom är de viktiga för att bevara den biologiska mångfalden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

