Kuntien velkaantuminen uhkaa kiihtyä – tuottavuuden parantaminen osaksi kuntien omia sopeutustoimia
30.3.2026 02:00:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometri, julkaisuvapaa ma 30.3.2026 klo 02.00.
Kuntien talouden tila näyttäytyy tällä hetkellä melko valoisana. Näkymät kuitenkin heikkenevät arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Myös kuntien velkaantuminen uhkaa nousta. Valtaosa kunnista tunnistaakin taloudessaan huomattavan tai kohtalaisen sopeutustarpeen. Pidemmällä aikavälillä kuntakenttä on valmis toteuttamaan sopeutustoimia tuottavuuttaan parantamalla. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometristä.

Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 12.–23. maaliskuuta ja siihen vastasi 203 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.
Talousjohtajat arvioivat kyselyssä myös talouden nykytilaa sekä talouden näkymiä 12 kuukauden kuluttua asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Lisäksi kyselyssä arvioitiin kuntakonsernin lainakannan ja vuokravastuiden kehitystä sekä sitä, kuinka monta prosenttia kuntien sopeutumistoimista voitaisiin toteuttaa tuottavuutta parantamalla.
Talouden näkymät heikkenevät eniten 20 000–100 000 asukkaan kaupungeissa
Puolet Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneista talousjohtajista arvioi kunnan taloudellisen tilanteen olevan tällä hetkellä melko hyvä, hyvä tai erittäin hyvä. Parhaimpana (3,8) talouden tila koettiin pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa. Vastaavasti heikoimmat (2,9) arviot talouden tilasta oli barometrin mukaan yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.
Keskimääräinen arvio kunnan talouden tilasta tällä hetkellä on talousjohtajien mukaan 3,6, mikä on hieman korkeampi, kuin Talousbarometrin pidemmän aikavälin keskiarvo 3,4.
-Mennyt vuosi on ollut kunnille raskas työttömyyden noustessa ja kuntien verokertymien laahatessa miinuksella. Vaikka normien keventämistalkoissa on epäonnistuttu, niin kunnat ovat kuitenkin omilla sopeutustoimillaan helpottaneet menojen kasvupaineita ja vakauttaneet talouden tilaansa. Esimerkiksi vuoden 2025 tilinpäätökset toteutuivat odotettua vahvempina, summaa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Kuntien talousjohtajien mukaan näkymät kuitenkin heikkenevät, kun arvioidaan kunnan talouden tilaa 12 kuukauden päähän. Vastausten keskiarvo painuu 3,1:een, ja tyypillisimmillään kuntien talousnäkymä nähdään melko huonona. Näkymä pysyi kuitenkin varsin tyypillisellä tasolla ja vahvistui hieman viime syksystä. Isot kaupungit ennakoivat ainoana kuntakokoluokkana talouden tilanteen paranevan. Sen sijaan 20 000 -100 000 asukkaan kaupungeissa talouden näkymät heikkenevät eniten (3,4->2,8).
Punakallion mukaan maailmantalouden epävarmuus ja valtionosuusuudistuksen kaatuminen viime vuoden lopussa heijastuvat kuntien talouden pidemmän aikavälin näkymiin.
-Näkymä ei ole kuitenkaan lohduton, kunhan valtio ei enää tee uusia päätöksiä, jotka pienentävät julkisen sektorin tulokertymiä, heikentävät kuntien toiminnanmahdollisuuksia tai lisäävät palvelujen järjestämisen kustannuksia, Punakallio korostaa.
Maakunnallisessa vertailussa positiivisimmat arviot kuntatalouden nykytilasta annettiin Päijät-Hämeessä, kun taas alueellisesti heikoimmat arviot kuntatalouden nykytilasta annettiin Kymenlaaksossa.
Arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden päähän, näyttäytyy kuntatalouden tila Keski-Pohjanmaalla vahvimmalta vastaajien arvioiden mukaan. Sen sijaan Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa näkymät vuoden päähän olivat talousjohtajien vastausten mukaan heikoimmat.
Kunnat valmiita parantamaan tuottavuuttaan osana kuntien omia sopeutustoimia
Vaikka eduskuntaryhmät ovat sitoutuneet julkisen velan pienentämiseen, Kuntaliiton Talousbarometrin mukaan ilman lisätoimia kuntien velkaantuminen jatkuu. Kuntien talousjohtajista noin kaksi kolmasosa arvioi lainakannan ja vuokravastuiden kasvavan lähivuosina.
-Lainamäärät kasvavat investointien vetäminä lähes kaikissa suurimmissa kaupungeissa, kun taas alle 5 000 asukkaan kunnissa lisälainaan turvautuu noin puolet, tiivistää Punakallio.
Talouden näkymien heikentyessä myös sopeuttamisen tarve jatkuu. Talousjohtajien arvioiden mukaan valtaosassa kuntia sopeutustoimien tarve on kohtalaista tai huomattavaa.
Talousbarometrin mukaan lähes koko kuntakenttä on kuitenkin valmis parantamaan pitkällä aikavälillä tuottavuuttaan osana kunnan omia sopeutustoimia. Tuottavuuspotentiaali nähdään suurimpana 20 000–100 000 asukkaan kaupungeissa.
-Vaikka potentiaalia tuottavuuden parantamiseen on, sen mittaaminen kunnissa on aidosti monimutkaista. Vertailukelpoista dataa ja tutkittua tietoa on vähän. On silti selvää, että tarvitaan toiminnan uudistamista ja tuottavuuden johtamista, toteaa kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.
Lehtonen huomauttaa lisäksi, että kuntien palvelujen tuottavuuden parantaminen ei ole ihmelääke, jonka varjolla voitaisiin jo ennakollisesti leikata kuntien tuloja. Tuottavuuden parantaminen vaatii kokeiluja ja palvelujen sekä investointien pitkäjänteistä uudistamista sekä paljon lisätietoa muun muassa toiminnan vaikuttavuudesta.
Lisätiedot:
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio, puh. 040 751 5175
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, puh. 050 575 9090
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Finlands bostadspolitik behöver ses över i sin helhet – Kommunförbundets bostadspolitiska vision publicerad16.4.2026 14:01:35 EEST | Pressmeddelande
I Kommunförbundets vision Med sikte på en ny bostadspolitik som publiceras idag, presenterar förbundet en ny, egen modell för den framtida bostadspolitiken. Den finländska bostadspolitiken genomgår en stor omställning: den nuvarande regeringen har genomfört omfattande förändringar i bostadspolitiken, kommunernas verksamhetsmiljöer och bostadsmarknader har utvecklats i olika riktning, bostadsproduktionen är i en konjunktursvacka och bostadslösheten har ökat kraftigt. Kreditflödet för finansiering har skärpts avsevärt till följd av en stigande räntenivå och ändringar i den finansiella regleringen.
Suomen asuntopolitiikka vaatii kokonaisvaltaista uudistamista – Kuntaliiton asuntopoliittinen visio julki16.4.2026 14:01:15 EEST | Tiedote
Kuntaliitto esittää uuden, oman mallinsa asuntopolitiikan suuntaviivoiksi tänään julkaistussa visiossa Kohti uutta asuntopolitiikkaa. Suomalainen asuntopolitiikka on suuressa murroksessa: nykyhallitus on tehnyt mittavia uudistuksia asuntopolitiikkaan, kuntien toimintaympäristöt ja asuntomarkkinat ovat eriytyneet, asuntotuotanto on lamassa ja asunnottomuus on kääntynyt jyrkkään nousuun. Rahoituksessa luotonsaanti on kiristynyt merkittävästi korkotason noustua ja finanssisääntelyn muututtua.
Kommunförbundet och OAJ: Kommunerna i trångmål när arbetslöshetssituationen fortgår – lösningen står att finna i kompetens16.4.2026 10:47:33 EEST | Pressmeddelande
Den växande långtidsarbetslösheten belastar kommunerna på ett aldrig tidigare skådat sätt och försämrar arbetsmarknadens funktionsförmåga. Kommunförbundet och OAJ föreslår snabba och tidsbegränsade åtgärder som möjliggör både kompetenshöjning och verktyg för att främja sysselsättningen samt förebygger en orimlig ökning av förmånsutgifterna för kommunerna.
Kuntaliitto ja OAJ: Kunnat ahtaalla työttömyystilanteen jatkuessa – ratkaisu löytyy osaamisesta16.4.2026 10:39:15 EEST | Tiedote
Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kuormittaa kuntia ennennäkemättömällä tavalla ja heikentää työmarkkinoiden toimivuutta. Kuntaliitto ja OAJ esittävät kiireellisiä ja määräaikaisia toimia, joilla sekä mahdollistetaan osaamisen vahvistaminen sekä työkalut työllisyyden hoitoon ja ehkäistään etuuskulujen kohtuuton kasvu kunnille.
Alltmer olika förutsättningar att ordna gymnasieutbildning – utmaningarna måste tas på allvar14.4.2026 06:05:00 EEST | Pressmeddelande
En ny utvärdering av Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) visar att förutsättningarna för att ordna gymnasieutbildning blir allt mer olika och att denna utveckling går snabbt. Minskande årskullar och mindre finansiering är en utmaning för kommunerna när utbildningens kvalitet och tillgången till utbildning ska säkerställas i olika delar av landet. Enligt Kommunförbundet kräver situationen bland annat ett tätare samarbete mellan utbildningsanordnarna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme