Lukiokoulutus eriytyy nopeasti – haasteet otettava vakavasti
14.4.2026 06:05:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuore arviointi osoittaa, että lukiokoulutuksen järjestämisen edellytykset eriytyvät nopeasti. Ikäluokkien pieneneminen ja rahoituksen kiristyminen haastavat kuntia turvaamaan koulutuksen laadun ja saavutettavuuden eri puolilla maata. Kuntaliiton mukaan tilanteeseen vastaaminen edellyttää muun muassa tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen järjestäjien välillä.
Lukiokoulutus eriytyy Suomessa nopeasti: osassa maata kamppaillaan opiskelijoista, kun taas toisaalla aloituspaikkoja ei riitä kaikille. Samalla rahoitus kiristyy.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuore arviointi vahvistaa Kuntaliiton huolen: lukiokoulutuksen järjestämisen edellytykset eriytyvät nopeasti. Kuntaliitto korostaa, että erityisesti rahoituksen riittävyys ja alueelliset erot on otettava vakavasti.
Kunnat ovat pääasiallisia lukiokoulutuksen järjestäjiä: 88 prosenttia opiskelijoista opiskelee kunnallisissa, joko kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämissä, lukioissa.
Ikäluokkien pieneneminen näkyy jo nyt
Lukiokoulutuksen toimintaympäristö on muuttunut pysyvästi.
”Usein kuvitellaan virheellisesti, että nuorten ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa vasta tulevaisuudessa lukiokoulutukseen. Todellisuudessa kyse on jo pitkään käynnissä olleesta kehityksestä. Pääasiallinen lukiokoulutuksen aloittava 16-vuotiaiden ikäluokka on 2000-luvulla pienentynyt kolmessa neljäsosassa Manner-Suomen kunnista, enimmillään jo 88 prosenttia”, Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri muistuttaa.
Lukiot ovat myös polarisoituneet voimakkaasti koon mukaan. Suurten lukioiden koko on kasvanut lähinnä yhdistymisten vuoksi ja pienten lukioiden koko on pienentynyt ikäluokkien paikallisen ja alueellisen pienentymisen takia.
”Karvin arviointi tuo ansiokkaasti esiin lukioiden ja lukiokoulutuksen järjestäjien toimintaympäristön eriytymisen. Lukiokoulutusta tuleekin entistä enemmän tarkastella paikallisesta ja alueellisesta näkökulmasta. Valtakunnallinen, keskiarvoistava tarkastelu ei enää kuvaa lukiokoulutuksen todellisuutta”, Värri toteaa.
Kunnat ovat suurin lukiokoulutuksen rahoittaja, mutta valtion leikkaukset osuvat silti kipeästi
Toinen keskeinen lukiokoulutuksen järjestämiseen vaikuttava tekijä on rahoitus. Valtio kohdistaa joka vuosi lukiokoulutuksen rahoitukseen yli sadan miljoonan euron leikkauksen.
Kunnat ovatkin lukiokoulutuksen suurin rahoittaja: ne rahoittavat ensinnäkin pääosan valtionosuusrahoituksesta ja sen lisäksi ne kompensoivat valtion rahoitusleikkauksia omalla vapaaehtoisella lisärahoituksellaan. Kunnat vastaavat lähes 70 prosentista lukiokoulutuksen rahoituksesta.
”Kuntatalouden tiukkeneminen tulee vaikuttamaan kuntien mahdollisuuksiin lisärahoittaa lukiokoulutustaan. Nythän vain kymmenen prosenttia lukiokoulutuksen järjestäjistä pystyy järjestämään lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksella. Valtion rahoitusleikkausten jatkuminen uhkaakin lukiokoulutuksen laatua ja saavutettavuutta”, Värri sanoo.
Yhteistyö korostuu muuttuvassa tilanteessa
Karvin arviointi tuo näkyviin lukiokoulutuksen järjestämisen reunaehtojen nykytilanteen. Toimintaympäristöjen eriytyminen haastaa lukiokoulutuksen järjestämisen tulevina vuosina. Arviointi osoittaa myös, että koulutuksen järjestäjät tekevät jo tällä hetkellä yhteistyötä.
”Väestönmurroksen vaikutukset tulevat ulottumaan laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Siksikin on tärkeää, että koulutuksen järjestäjät tekevät jo yhteistyötä. Tahtia ja tavoitteita tässä yhteistyössä tulee kuitenkin merkittävästi tiivistää, jotta voimme taata kaikkien lasten ja nuorten sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisen eri puolilla Suomea. Tässä työssä myös lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyöllä on merkittävä rooli, jotta laadukas ja saavutettava lukiokoulutus voidaan varmistaa”, painottaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus ei ole itsestäänselvyys
Kuntaliitto tulee julkaisemaan toukokuussa laajan lukioselvityksen, jossa lukiokoulutuksen järjestämisen tulevia haasteita tarkastellaan maa- ja seutukunnittain.
Tällä hetkellä jokaisessa Manner-Suomen 66 seutukunnassa ja Ahvenanmaalla on tarjolla lukiokoulutusta. Lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus on siis hyvä. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys ikäluokkien pienenemisen ja julkisen talouden haasteiden edessä.
”Myös valtion tulisi huolehtia omasta osuudestaan. Rahoitusleikkausten lopettamisen lisäksi sen tulee yhteistyössä kuntien kanssa uudistaa rahoitusjärjestelmä, jotta kunnat pystyvät huolehtimaan lukiokoulutuksesta alueellaan joko yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa”, Värri toteaa.
Lisätietoja ja haastattelut:
erityisasiantuntija Kyösti Värri
050 431 1926
kyosti.varri@kuntaliitto.fi
varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen
050 432 0731
susanna.huovinen@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Rapport: Allt mer olika framtidsutsikter för gymnasierna i Finland – i vissa ekonomiska regioner halveras antalet studerande18.5.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
En omfattande rapport från Kommunförbundet visar att Finlands gymnasier står inför stora regionala förändringar. År 2040 kommer antalet gymnasiestuderande att vara drygt 21 000 färre, och i fem sjättedelar av de ekonomiska regionerna håller antalet unga redan på att minska. I vårens gemensamma ansökan fick 24 gymnasier högst tio ansökningar. Kommunförbundet varnar för att tillgången till högklassig gymnasieutbildning kan försämras i många regioner om inte nya samarbetslösningar införs. – Befolkningsförändringen påverkar gymnasieutbildningen snabbare än vad många ännu insett. Därför behöver vi införa nya lösningar tillsammans och proaktivt, inte först när det blir ett nödtvång, säger Susanna Huovinen, vice verkställande direktör vid Kommunförbundet.
Selvitys: Lukioiden tulevaisuus eriytyy rajusti Suomessa – osassa seutukunnista opiskelijamäärät puolittuvat18.5.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton laaja selvitys osoittaa, että Suomen lukioverkko kohtaa rajun alueellisen murroksen. Lukio-opiskelijoiden määrä vähenee vuoteen 2040 mennessä yli 21 000 opiskelijalla, ja viidessä kuudesosassa seutukunnista nuorten määrä on jo laskussa. Kevään yhteishaussa 24 lukioon haki korkeintaan kymmenen opiskelijaa. Kuntaliitto varoittaa, että ilman uusia yhteistyöratkaisuja laadukkaan lukiokoulutuksen saavutettavuus voi heikentyä monilla alueilla. – Väestönmurros muuttaa lukiokoulutusta nyt nopeammin kuin moni vielä ymmärtää. Siksi ratkaisuja pitää tehdä ennakoivasti ja yhdessä, ei vasta pakon edessä, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Simkunnighetsveckan lyfter fram utmaningarna med att ordna simundervisning – Kommunförbundet föreslår lösningar för att stärka simkunnigheten13.5.2026 11:02:08 EEST | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundet kan det ändå inte vara enbart skolans ansvar att stärka simkunnigheten, utan träning behövs också på fritiden tillsammans med familjer, simföreningar och andra aktörer. – Simkunnigheten utvecklas framför allt genom upprepning. Skolans simundervisning skapar en viktig grund, men färdigheten stärks också på fritiden: i simskolor, i simhallar, på stränder och under familjers gemensamma vattenaktiviteter. Kommunens uppgift är skapa möjligheter för detta i samarbete med olika aktörer, säger Elsa Mantere, specialsakkunnig i motions-, idrotts- och ungdomsfrågor vid Kommunförbundet.
Uimataitoviikko nostaa esiin uimaopetuksen järjestämisen haasteita – Kuntaliitto esittää ratkaisuja uimataidon vahvistamiseksi13.5.2026 11:02:08 EEST | Tiedote
Kuntaliitto kannustaa kuntia vahvistamaan yhteistyötä uimaseurojen, järjestöjen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa, jotta uimataidon harjoittelu olisi mahdollista myös koulupäivän ulkopuolella. Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi rantauimakoulut, pop up -uimakoulut, uimakorttilainaukset sekä luonnonvesissä toteutettava vesiturvallisuusopetus.
Suomi ei pärjää nykyisillä kunta- ja palvelurakenteilla – Kuntaliitto tarjoaa hallitusohjelmaan rohkeita uudistuksia ja kokeiluja7.5.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Suomen menestys syntyy kunnissa, mutta nykyiset rakenteet eivät kestä väestönmurroksen painetta. Kuntaliitto vaatii hallitusohjelmaan kannusteita vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin sekä kuntien yhteistyön lisäämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme