Johannes Yrttiaho: Esitys sormenjälki- ja kuvarekisterien avaamisesta on vedettävä eduskunnasta
16.4.2026 14:04:49 EEST | Vasemmistoliitto | Tiedote
Perustuslakivaliokunta antoi torstaina lausunnon hallituksen esityksestä, jolla passirekisterin, henkilökorttirekisterin ja Maahanmuuttoviraston rekisterien biometrisiä tietoja, eli sormenjälkiä ja kasvokuvia, voitaisiin niiden alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poiketen käyttää laajasti muun muassa rikostorjunnassa ja sotilas- ja siviilitiedustelussa. Valiokunnan jäsen Johannes Yrttiaho (vas.) jätti valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen.

Yrttiaho katsoo eriävässä mielipiteessään, että esitys on perustuslain vastainen. Myös valiokunnan lausunto edellytti muutoksia, mutta Yrttiaho katsoo lisäksi, että perustuslain vastaisuus koskee myös tiedusteluviranomaisille esitettyjä valtuuksia. Esityksen mukaan tiedusteluviranomaiset voivat käyttää rekisterien biometrisiä tietoja, jos ne katsovat sen olevan välttämätöntä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta.
– Kansallisen turvallisuuden nimissä perustellaan nykyisin paljon, mutta yksilön oikeuksiin puuttuvien toimivaltuuksien sitominen pelkästään näin laveaan käsitteeseen tekee sääntelystä ongelmallisen avointa ja tulkinnanvaraista. Perustuslakivaliokunta on itse lausunnossaan (PeVL 48/2022) katsonut, että kansallinen turvallisuus ei voi olla peruste kuinka laajalle biometristen tietojen käsittelyoikeudelle tahansa ja että käyttötarkoitussidonnaisuudesta poikkeamisten on oltava täsmällisiä ja vähäisiä. Valiokunta jätti nyt tämän aiemman lausuntonsa kokonaan huomiomatta, Yrttiaho sanoo.
Yrttiaho pitää perustuslakivaliokunnan muutoin tiukkaa lausuntoa pääosin hyväksyttävissä olevalta. Valkokunta vaatii merkittäviä muutoksia esityksen perusratkaisuihin. Rajusti yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan puuttuvaa esitystä on perustuslakivaliokunnan lausunnon myötä merkittävästi täsmennettävä ja rajattava. Oikeusturvan takaamiseksi tietojen käyttöä koskeva päätöksenteko on lisäksi annettava viranomaisista riippumattoman elimen vastuulle.
– Kun sormenjälkiä ja kasvokuvia alettiin kerätä käytännössä jokaiselta suomalaiselta passin hankkimisen yhteydessä, oli pelkona, että jonain päivänä pääsy näihin tietoihin annettaisiin viranomaisille tarkoitettua laajemmin. Erityisesti nyt, kun viranomaisten toimivaltuuksia laajennetaan huimaavaa tahtia ja perustuslakiakin ollaan yksityisyyden suojan osalta heikentämässä, on yksilön oikeuksista oltava tarkkana, Yrttiaho sanoo.
– Poliisi ja tiedusteluviranomaiset haluavat tyypillisesti maksimoida valtuutensa, mutta demokraattisessa oikeusvaltiossa tällaiset pyrkimykset tulee kyetä torjumaan, Yrttiaho sanoo.
Yrttiaho katsoo myös, että esitykseen vaadittavat muutokset ovat niin laajoja ja perustavanlaatuisia, että esitys olisi vedettävä eduskunnasta, mikäli se ylipäänsä halutaan säätää.
– Muutokset koskevat esityksen perusratkaisuja, ja hallituksen tulisi tunnustaa, etteivät pikakorjaukset hallintovaliokunnassa riitä. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti katsonut, että esitysten perusratkaisuihin vaikuttavat muutokset tulisi valmistella valtioneuvostossa uudella hallituksen esityksellä, Yrttiaho sanoo.
___
Johannes Yrttiahon eriävä mielipide 16.4.2026:
ERIÄVÄ MIELIPIDE
Perustelut
Yhdyn muilta osin valiokunnan lausuntoon, mutta esitän eriävän mielipiteen valiokunnan lausunnossa kansallisen turvallisuuden käsitteestä ja esityksen jatkovalmistelusta esitettyyn.
Esityksen 1. lakiehdotuksen 21 b §:n mukaan sotilastiedusteluviranomainen saa verrata yksittäisen tehtävän suorittamisen yhteydessä saatavia biometrisia tietoja poliisin rekisteriin talletettuihin henkilökorttilaissa ja passilaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviin biometrisiin tietoihin, jos se on välttämätöntä maanpuolustuksen suojaamiseksi taikka kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta. Lakiehdotuksen 52 a §:n mukaan Suojelupoliisi saa verrata yksittäisen tehtävän suorittamisen yhteydessä saatavia biometrisia tietoja poliisin rekisteriin talletettuihin henkilökorttilaissa ja passilaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi käsiteltäviin biometrisiin tietoihin, jos se on välttämätöntä rikoslain 12, 13 tai 34 a luvussa tarkoitetun rikoksen estämiseksi tai paljastamiseksi taikka kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta.
Valiokunnan lausunto ei viittaa valiokunnan aiempaan lausuntokäytäntöön kansallisen turvallisuuden perusteella tapahtuvaa biometristen tietojen käyttöä koskien. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että kansallinen turvallisuus ei voi olla peruste kuinka laajalle tahansa biometristen tietojen käsittelyoikeudelle. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaan erityisesti arkaluonteisiin tietoihin rinnastuvien biometristen tunnisteiden käsittely on rajattava täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä välttämättömään. (PeVL 48/2022 vp, kappale 15) Vastaavasti EU-tuomioistuin on korostanut myös kansalliseen turvallisuuteen liittyvässä oikeuskäytännössä sitä, että poikkeukset henkilötietojen suojaan ja sitä koskevat rajoitukset toteutetaan täysin välttämättömän rajoissa ja että laki, jolla sallitaan puuttuminen näihin oikeuksiin, määrittelee asianomaisen oikeuden käyttämiselle asetettavien rajoitusten laajuuden (ks. kootusti tuomio 6.10.2020, La Quadrature du Net ym., C-511/18, C-512/18 ja C520/18, erit. kappaleet 65—68, ks. myös C-623/17 Privacy International).
Vaikka kansallinen turvallisuus on henkilötietojen suojan kannalta muun muassa EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntökin huomioon ottaen rajoitusten oikeuttamisperusteena eri asemassa kuin esimerkiksi rikosten estäminen, paljastaminen ja selvittäminen, muodostuu ehdotettu, pelkästään laveaan kansallisen turvallisuuden käsitteeseen yleisesti kiinnittyvä sääntely ehdotetussa muodossaan varsin avoimeksi ja tulkinnanvaraiseksi. Kyse ei tällaisenaan olisi valiokunnan hyväksymästä täsmällisestä ja vähäisestä poikkeuksesta käyttötarkoitussidonnaisuudesta.
Nähdäkseni hallintovaliokunnan on välttämätöntä täsmentää sääntelyä myös tältä osin ja myös tällaisten muutosten tulisi olla edellytyksenä 1. lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Lakiehdotuksiin edellytetyt muutokset koskevat merkittäviltä osin lakiehdotusten perusratkaisuja. Katson, että sääntelyn asianmukainen muuttaminen ei ole mahdollista eduskunnassa, vaan muutos olisi toteutettava hallituksen esityksellä. Perustuslakivaliokunta on pitänyt välttämättömänä ja hyvään lainsäädäntötapaan kuuluvana, että etenkin silloin, kun laajakantoiseen hallituksen esitykseen esitetään tehtäviksi hyvin merkittäviä ja esityksen perusratkaisuihin olennaisesti vaikuttavia muutoksia, asian valmistelu osoitetaan valtioneuvoston tehtäväksi (PeVL 9/2020 vp, s. 3, PeVL 26/2017 vp, s. 76, ks. myös PeVL 75/ 2014 vp, s. 8/II). Lisäksi perustuslakivaliokunta on perusoikeusherkissä sääntelykonteksteissa edellyttänyt perusratkaisuihin olennaisesti vaikuttavien ja merkittävien muutosten saattamista uudestaan perustuslakivaliokunnan arvioitaviksi (ks. esim. PeVL 4/2021 vp, kappale 41). Jos hallintovaliokunta edellä todetusta huolimatta päätyy itse valmistelemaan edellytetyt muutokset, on hallintovaliokunnan mietintöluonnos saatettava perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Katson, että myös tämä on edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitän, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, 1. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan 15 d, 15 e, 15 f, 15 g, 21 b ja 52 a §:stä, oikeusturvasta sekä tarpeesta saattaa hallintovaliokunnan mietintöluonnos perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi esittämät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon.
Helsingissä 16.4.2026
Johannes Yrttiaho (vas.)
Yhteyshenkilöt
Johannes Yrttiaho
Puh:050 440 5204johannes.yrttiaho@eduskunta.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vasemmistoliitto
Pia Lohikoski ja Veronika Honkasalo: Ministeri Rantanen vaikuttaa vähättelevän äärioikeiston turvallisuusuhkaa6.5.2026 15:14:15 EEST | Tiedote
Vasemmistoliiton kansanedustajat Pia Lohikoski ja Veronika Honkasalo vaativat sisäministeriltä ja poliisilta ryhtiliikettä äärioikeistolaisen väkivallan ehkäisemiseksi. Kirjallisessa kysymyksessään edustajat peräänkuuluttavat lisäksi toimia alaikäisten väkivaltaiseen äärioikeistolaiseen toimintaan rekrytoinnin kitkemiseksi.
Jessi Jokelainen: Hallitus kylvää suolaa peltoon ja ihmettelee, kun satoa ei tule6.5.2026 15:00:00 EEST | Tiedote
Vasemmistoliiton kansanedustaja Jessi Jokelainen arvostelee kovin sanoin Orpon hallituksen talouspolitiikkaa, joka typistää talouskasvun sen sijaan, että tukisi sitä. Jokelainen piti vasemmistoliiton ryhmäpuheen, kun eduskunta keskusteli julkisen talouden suunnitelmasta.
Minja Koskela: Hallituksen hyssyttelyselonteko ei pysty myöntämään tosiasiaa: Yhdysvaltoihin ei voi enää luottaa5.5.2026 14:45:00 EEST | Tiedote
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Minja Koskela arvosteli tänään eduskunnassa hallituksen päivitystä ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Hän piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron selonteosta käydyssä keskustelussa.
Laura Meriluoto: Aikuisten on puututtava syihin, jotka ajavat lapsia äärioikeiston pariin4.5.2026 12:03:59 EEST | Tiedote
Vasemmistoliiton kansanedustaja Laura Meriluoto on huolissaan siitä, että äärioikeistolaisuus on noussut viime kuukausina esiin kuopiolaisten lasten ja nuorten keskuudessa. Meriluodon mukaan aikuisten tehtävänä ei ole syyttää lapsia ja nuoria, vaan puuttua juurisyihin, jotka vahvistavat rasismia ja saavat yhä nuorempia hakeutumaan natsitunnuksia käyttävien porukoiden pariin.
Jessi Jokelainen: Hallituksen leikkaukset ovat hyökkäys oikeusvaltiota vastaan4.5.2026 11:59:14 EEST | Tiedote
Eduskunnan lakivaliokunnan jäsen Jessi Jokelainen (vas.) pitää hallituksen kehysriihessä päättämiä leikkauksia valtionhallintoon vaarallisina suomalaisen oikeusvaltion kannalta. Tuomioistuimien osuus valtion menoista on alle 0,5 prosenttia, mutta säästöt iskevät niihin rajusti. Tuomioistuinvirasto on kertonut, että leikkaukset tulevat johtamaan tuomioistuinlaitoksessa ensi vuodelle 110 henkilötyövuoden vähennyksiin ja vuoteen 2030 mennessä vähennystarve kasvaa noin 400 henkilötyövuoteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme