Turun yliopisto

Väitös: Naiset pääsivät kunnolla mukaan kilpaurheiluun Suomessa vasta 1900-luvun viimeisellä neljänneksellä

5.5.2026 12:00:00 EEST | Turun yliopisto | Tiedote

Jaa

Urheilupiireissä ja jopa naisten omissa liikuntajärjestöissä naisille suositeltiin pitkään pääasiassa esteettisiä, naisellisina pidettyjä lajeja, sanoo kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Seppo Heikkinen. Urheilumenestyksen merkitys Suomen kansallisen identiteetin kehitykselle on tunnustettu, mutta 1900-luvun alun menestys oli pääosin miesten voittokulkua. 

Naisten ja miesten kilpalajimäärissä oli iso ero aina vuosisadan lopulle asti, sanoo kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Seppo Heikkinen.
Naisten ja miesten kilpalajimäärissä oli iso ero aina vuosisadan lopulle asti, sanoo kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Seppo Heikkinen.

FM Seppo Heikkinen tutki väitöskirjassaan kilpaurheilun tasa-arvon kehitystä Suomessa sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Aineistona hänellä oli suomalaisen lehdistön urheilua koskevia uutisia ja artikkeleita kaikkiaan 50 sodanjälkeiseltä vuodelta.

– Urheilu-uutisointi ylläpiti ja vahvisti perinteistä, naisten aktiivista toimintaa rajoittavaa puhetta. Urheilupiireissä ja jopa naisten omissa liikuntajärjestöissä naisille suositeltiin pitkään pääasiassa esteettisiä, naisellisina pidettyjä lajeja, Heikkinen sanoo.

Muutos tuli vasta 1970-luvun naisten kansainvälisen urheilumenestyksen myötä. 1960-luvulta alkaen kirjoitettiin paljon myös dopingista ja sukupuolitesteistä. Dopinguutisointi oli naisten kohdalla erilaista ja pelättiin naisellisuuden katoa kehon piirteiden muuttuessa.

– Keskustelu sukupuolitesteistä taas nosti sukupuolen moninaisuuden laajempaan keskusteluun myös urheilun yhteydessä. Näin tutkimus osoitti urheilukirjoittamisen merkityksen tasa-arvotyölle. Kun positiivista kehitystä tapahtui koko yhteiskunnassa, ei urheilu voinut jäädä erilliseksi linnakkeekseen.

Tasa-arvo vaatii jatkuvaa työtä

Naisten ja miesten kilpalajimäärissä oli iso ero aina vuosisadan lopulle asti. Naisilta puuttui kokonaisia lajeja, kuten nyrkkeily, jääkiekko ja jalkapallo.

– Naiseuden ja varsinkin naisten ulkonäön kontrolli oli tiukkaa.

Sukupuolia eri tavoin kohtelevat tavat ja käytänteet kumpuavat yhteiskunnassa vallitsevista sukupuolirooleista. Niissä muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti. Suomalaisen yhteiskunnan pitkä demokratisoitumis- ja tasa-arvokehitys loivat kuitenkin pohjaa myös naisten urheilun menestykselle, Heikkinen sanoo.

Muutos tapahtui niin valmennuksen, taloudellisen tuen kuin positiivisemman uutisoinninkin kautta. Sukupuolittuneet käytänteet vaikuttavat urheilukulttuurissa.

– Ongelmia on silti edelleen uusien marginaaliryhmien ja taloudellisten leikkausten maailmassa. Jotta kaikki voidaan pitää mukana, vaatii se jatkuvaa ja määrätietoista tasa-arvotyötä.

FM Seppo Heikkinen esittää väitöskirjansa ”Avajaisnäytöksistä kilpailuihin – Suomalaisen lehdistön keskustelu sukupuolten yhdenvertaisesta mahdollisuudesta kilpaurheiluun 1950–2000” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 9.5.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-luentosali, Arcanuminkuja 1, Turku). Vastaväittäjänä toimii dosentti Heikki Roiko-Jokela (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Salmi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kulttuurihistoria.

Väitöskirja Turun yliopiston julkaisuarkistossa 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Naisten ja miesten kilpalajimäärissä oli iso ero aina vuosisadan lopulle asti, sanoo kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Seppo Heikkinen.
Naisten ja miesten kilpalajimäärissä oli iso ero aina vuosisadan lopulle asti, sanoo kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Seppo Heikkinen.
Lataa

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Väitös: Tiedelukutaidon kehittäminen haastaa alakoulua – uusi lähestymistapa tukee opetusta ja oppimista8.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote

Nykypäivän tietotulvassa suunnistamisessa ja monimutkaisten ongelmien ratkaisussa auttaa tiedelukutaito. Se sisältää käsitteellisen tiedon, tiedonhankinta- ja arviointitaidot sekä sitoutumisen tutkittuun tietoon. Yhdessä ne tukevat ilmiöiden ymmärtämistä, kriittistä ajattelua ja vastuullista päätöksentekoa. Tiedelukutaidon opetus ja oppiminen on kuitenkin haastavaa. Väitöstutkimus osoittaa, että eri oppiaineita sekä tietoja, taitoja ja asenteita integroiva opetus voi edistää oppimista.

Punkkipankki-puutiaiskeräys on lähtenyt ryminällä käyntiin – erityisesti taigapunkit ovat nyt liikkeellä7.5.2026 12:23:36 EEST | Tiedote

Suomalaiset ovat lähettäneet kevään aikana jo lähes 3000 puutiaista tutkittavaksi Turun yliopistoon. Etenkin taigapunkkeja tuntuu olevan paljon liikkeellä, mutta niiden aktiivisuuden odotetaan laskevan juhannuksen jälkeen. Tutkijat toivovat lisää näytteitä etenkin Etelä-Savosta, Etelä-Karjalasta, Kymenlaaksosta ja Satakunnasta vielä ennen kesäkuun loppua.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye