Sote-valiokunnan oppositio jätti eriävän mielipiteen poliisilaista – Luottamusta sote-palveluihin ei saa vaarantaa

Eriävässä mielipiteessä opposition edustajat esittävät, että tiedonsaantioikeus rajattaisiin koskemaan vakavia rikoksia, välittömiä henkeä ja terveyttä uhkaavia tilanteita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikoissa tapahtuneita rikoksia.

Opposition mukaan hallituksen esitys laajentaisi poliisin tiedonsaantioikeuksia myös lievien rikosten selvittämiseen jo esitutkintavaiheessa tavalla, jota ei voida pitää oikeasuhtaisena.

Opposition esittämistä muutosesityksistä äänestettiin valiokunnassa äänestyksessä, jossa hallituspuolueet ja keskusta päättivät äänin 11–6 hylätä opposition esittämät muutokset, joilla olisi turvattu tiedonsaantioikeuksien oikeasuhtaisuus. Tätä vastustivat hallituspuolueista Päivi Räsänen, Maaret Castrén, Henrik Vuornos, Henrik Wickström, Jari Koskela, Jaana Strandman, Oskari Valtola, Anne Rintamäki ja Ville Väyrynen sekä keskustasta Hanna-Leena Mattila ja Hilkka Kemppi.

– Asiantuntijakuulemisissa viesti oli poikkeuksellisen yksimielinen: esitys heikentää luottamusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Ihmisten pitää voida hakeutua hoitoon ilman pelkoa siitä, että heidän tietonsa päätyvät viranomaiskäyttöön liian kevein perustein, kansanedustaja Aki Lindén sanoo.

Valiokunnassa esitettiin myös lisäystä valiokunnan lausuntoon: ”Tietopyyntöihin vastaaminen on normaalia arkea kaikessa julkisen hallinnon toiminnassa jo julkisuuslain valossa, eikä kysymys siten ole varsinaisesti uudesta tehtävästä.”

– Valiokunnassa jouduttiin tästä äänestämään, sillä hallituspuolueet eivät halua pitää kiinni siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollolle korvattaisiin tiedonluovutuksesta aiheutuvat kustannukset. Tällaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ahdingossa on ennen kuulumatonta, että hallitus ei pidä oman hallitusohjelmansa sitoumuksesta rahoittaa kaikki sote-tehtävien muutokset täysimääräisesti hyvinvointialueille, korostaa kansanedustaja Kim Berg.

– Rikosten torjunta on tärkeää, mutta oikeusvaltiossa myös perusoikeuksista on pidettävä kiinni. Hallituksen esitys ei ole tasapainossa hyötyjen ja haittojen välillä, ja juuri siksi esitimme siihen merkittäviä rajauksia, kansanedustaja Pia Lohikoski toteaa.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon luottamuksellisuus ei ole sivuseikka vaan koko järjestelmän toiminnan edellytys. Jos ihmiset alkavat vältellä hoitoon hakeutumista, seuraukset näkyvät lopulta koko yhteiskunnassa, kansanedustaja Bella Forsgrén sanoo.

Opposition mukaan myös lainvalmistelun tapa valiokunnassa oli ongelmallinen. Oppositio olisi halunnut jatkaa asiantuntijakuulemisia ja pyytää käyttöönsä sisäministeriöltä uudet pykäläehdotukset, jotka sisäministeriö on antamassa mietintövaliokunnalle, ennen lausunnon viimeistelyä.

– Valiokunta ei saanut käyttöönsä uusia pykälämuutosehdotuksia ennen asian ratkaisemista. Sisäministeriö lupasi toimittaa uudet pykälät suoraan hallintovaliokunnalle, vaikka perustuslakivaliokunnalla oli muutosehdotuksia nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvään tiedonsaantiin. Siten sosiaali- ja terveysvaliokunta ei voinut ottaa mahdollisesti vielä muuttuviin pykäliin kantaa oman hallintoalansa osalta. Työ siirrettiin hallintovaliokuntaan tehtäväksi, vaikka juuri sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on osaaminen arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonsaantioikeuksien laajentamista, sanoo valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru.  

Eriävän mielipiteen jättäneet edustajat korostavat, että poliisilla tulee olla riittävät keinot vakavien rikosten estämiseen ja henkeä uhkaavien tilanteiden torjumiseen, mutta sääntelyn on oltava tarkkarajaista ja oikeasuhtaista.

– Sote-henkilöstöä ei voida asettaa tilanteeseen, jossa heidän pitäisi arvioida poliisin tietopyyntöjen lainmukaisuutta ilman riittäviä edellytyksiä siihen. Esitys lisää sekä henkilöstön että asiakkaiden oikeusturvariskejä, kansanedustaja Ville Merinen korostaa.

Oppositio pitää erityisen tärkeänä sitä, että sosiaali- ja terveysministeriö sekä alan toimijat osallistuvat jatkossa tiiviisti kaikkien sosiaali- ja terveystietoja koskevien lakimuutosten valmisteluun.

– Näin merkittäviä muutoksia ei pidä valmistella ilman sosiaali- ja terveysalan asiantuntemusta. Luottamus palveluihin on turvattava myös tulevaisuudessa. Kun kyse on näin merkittävästä perusoikeuskysymyksestä, valmistelun pitäisi olla erityisen huolellista ja läpinäkyvää, kansanedustaja Krista Kiuru toteaa.

– Valiokunnassa ei voitu enemmistön toimesta hyväksyä edes lausumaa, jossa olisi velvoitettu hallitusta varmistamaan mahdollisissa tiedonsaantioikeuksien jatkomuutoksissa, että sosiaali- ja terveysministeriön edustus on lainvalmistelussa mukana alusta loppuun asti ja sotealan toimijoita kuullaan jo lainvalmistelussa, kansanedustaja Aki Lindén alleviivaa.

– On käsittämätöntä, että tämä kyseinen poliisilain muutosesitys on valmisteltu niin, että sosiaali- ja terveysministeriö ei ole saanut olla mukana kuin lainvalmistelun lopussa. Tällainen on paha pohjanoteeraus hallitukselta, jonka pitäisi noudattaa hyvän lainvalmistelun periaatteita kaikin osin, kansanedustaja Kim Berg päättää.