Pohjois-Pohjanmaalla vesihuollossa katse vuoteen 2040 - aluetoimijat vaikuttaneet vaihtoehtoihin
12.5.2026 10:57:30 EEST | Elinvoimakeskukset | Tiedote
Siikajoki-, Pyhäjoki- ja Kalajokilaaksojen yhteisen vesihuoltosuunnitelman laadinnassa on kevään aikana kuultu kuntia ja vesihuoltolaitoksia vesihuollon nykytilanteen muodostamiseksi sekä alueen vesihuollon tulevaisuuden ennusteiden ja tavoitteiden määrittämiseksi. Suunnittelualue käsittää yhteensä 17 kunnan ja yli 30 laitoksen sekä vajaan 114 000 asukkaan kokonaisuuden. Alueella kunnilla ja laitoksilla on pitkä perinne ylikunnallisesta vesihuoltoyhteistyöstä.

Suunnittelualueen ja koko vesihuoltoalan haasteiksi on kuitenkin tunnistettu vesihuoltolaitoskentän pirstaleisuus ja pienet organisaatioyksiköt sekä huoli laitosten kyvystä tuottaa jatkossa vesihuoltopalveluja. Samaan aikaan on tarve vahvistaa yhdyskunnan vedenhankinnan toimintavarmuutta ja jätevesivaikutusten minimointia. Kehittämistarpeita on muun muassa taajamien vedensaannin varmistamisessa, kuivuusriskeihin varautumisessa ja lietteiden yhteiskäsittelyssä. Vuoden 2026 alusta päivittynyt vesihuoltolainsäädäntö lisää myös entisestään kunnille ja laitoksille velvoitteita ja vaatimuksia.
Kolmen jokilaakson yhteinen vesihuoltosuunnitelma palvelee myös kansallisen vesihuoltouudistuksen toteutusta, joka edellyttää tunnistamaan ja poistamaan kunta- ja laitosyhteistyön ja laitosten rakennemuutoksen kehittymisen hidasteita sekä selvittämään uusia keinoja vesihuoltolaitosten väliseen yhteistyöhön.
Työpajat – Vaihtoehtojen yhdessä ideointia
Kevään aikana on toteutettu kaksi työpajaa, joista ensimmäisessä tarkasteltiin jokaisen jokilaakson vesihuollon nykytilaa ja ennusteita. Toisessa työpajassa tarkasteltiin ja jatkoideoitiin konsultin laatimia alustavia toimia vesihuollon edelleen kehittämiseksi ja yhteistyön syventämiseksi. Työpajoihin osallistui jokilaaksojen kuntien ja vesihuoltolaitosten edustajien lisäksi myös muita sidosryhmätoimijoita. Työpajat tarjosivat erinomaisen alustan eri toimijoiden väliselle vuoropuhelulle ja mahdollisuudelle vaikuttaa ja arvioida eri vaihtoehtoja.
Työpajoissa läpikäytyjen ja konsultin laatimien toimenpide-ehdotusten tarkoituksena on ennakoida ja vahvistaa yhdyskunnan vedenhankinnan toimintavarmuutta, kykyä minimoida jätevesivaikutuksia sekä parantaa lietteiden kokoamista ja jatkokäsittelyä. Toimenpide-ehdotuksilla pyritään myös vesihuolto-organisaatioiden toimintakyvyn lisäämiseen ja myös jokilaaksojen välisen yhteistyön syventämiseen.
Seuraavaksi konsultti käy läpi työpajoista saadut palautteet ja arvioi niiden vaikutuksia eri vaihtoehtoihin. Alkusyksyn aikana toteutetaan vielä lausuntokierros, jossa suunnittelualueen kunnilta, vesihuoltolaitoksilta ja sidosryhmiltä tullaan pyytämään palautetta ehdotettavista vesihuollon teknisistä ja organisatorisista kehittämistoimista. Lausuntojen jälkeen suunnitelma viimeistellään ja julkaistaan loppuvuoden aikana. Valmiin suunnitelman tavoitteena on toimia jokilaaksojen yhteisenä vesihuollon kehittämisasiakirjana vuosien 2027–2040 aikana. Suunnitelman tarkoituksena on myös osaltaan palvella alueen kuntien ja vesihuoltolaitosten yksityiskohtaisempien suunnitelmien laadintaa ja ratkaisujen tekoa. Suunnitelma tulee valmistuttuaan korvaamaan 2000-luvun alussa laaditut jokilaaksokohtaiset vesihuollon yleissuunnitelmat.
Suunnitelman laatimisesta vastaavat jokilaaksojen alueiden kuntien ja kunnallisten vesihuoltolaitosten, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen edustajista nimetyt työ- ja ohjausryhmät. Suunnitelman toteutuksesta vastaa Ramboll Finland Oy.
Tiedote on laadittu Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksessa. Aluehallinnon uudistuksen myötä elinvoimakeskuksille kuuluvat vesihuoltotehtävät hoidetaan valtakunnallisesti Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
- Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, Hanna Hentilä, johtava vesitalousasiantuntija, p. 0295 016 312
- Ramboll Finland Oy, Jyri Rautiainen, liiketoimintapäällikkö, p. 0500 705 337
- Jokilaaksojen kuntien tekniset johtajat
- Jokilaaksojen kunnallisten vesihuoltolaitosten johtajat
Elinvoimakeskukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvia valtion aluehallinnon viranomaisia. Elinvoimakeskukset hoitavat muun muassa elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
Utvärdering av kostnadseffektiviteten hos vattenvårdsåtgärder inom jord- och skogsbruket har publicerats5.6.2026 13:12:42 EEST | Pressmeddelande
Utvärderingen ger en helhetsbild av kostnadseffektiviteten hos vattenvårdsåtgärder inom jord- och skogsbruket. Syftet är att precisera vilka åtgärder som för närvarande används för att minska näringsbelastningen, hur effektiva de är enligt dagens kunskap samt hur de förhåller sig till varandra.
Arviointi maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kustannusvaikuttavuudesta on julkaistu5.6.2026 13:12:42 EEST | Tiedote
Arvioinnissa tarkastellaan maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimien kustannusvaikuttavuuden kokonaiskuvaa. Tavoitteena on täsmentää, millaisia toimenpiteitä ravinnekuormien vähentämiseksi on tällä hetkellä käytössä, kuinka vaikuttavia ne ovat nykytiedon perusteella ja miten ne vertautuvat toisiinsa.
Korvausten maksu Evijärven vedenkorkeuden nostamisesta alkaa (Etelä-Pohjanmaa)4.6.2026 08:10:00 EEST | Tiedote
Evijärven säännöstelyn muuttamiseen liittyvien korvausten maksaminen aloitetaan kesäkuussa 2026. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt valituslupaa, joten Vaasan hallinto-oikeuden vuonna 2025 antama vesilupapäätös on nyt lainvoimainen. Säännöstelyluvan haltija Lounais-Suomen elinvoimakeskus käynnistää hankkeesta aiheutuneiden korvausten maksamisen ja tiedustelee kiinteistönomistajilta maksuyhteystietoja.
Vetelin Haapajärven vedenpintaa on saatu nostettua pysyvästi valtion kunnostushankkeella (Keski-Pohjanmaa)3.6.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Vetelin Haapajärven vedenpinnannostohanke on saavuttanut tavoitteensa: järven vedenpinta on noussut pysyvästi. Valtion hankkeena toteutetun Haapajärven kunnostuksen rakentamistyöt ovat pääosin valmiit. Jäljellä on enää muutamia korjaus- ja viimeistelytöitä. Valtion osuus neljä vuotta kestäneen kunnostushankkeen kustannuksista on tähän mennessä yhteensä noin neljä miljoonaa euroa.
Vattentjänsterna i Vasaregionen blickar mot 2040 – arbetet med en gemensam plan inleds2.6.2026 13:22:20 EEST | Pressmeddelande
I Vasaregionen inleds arbetet med att ta fram en gemensam vattentjänstplan som sträcker sig fram till 2040. Målet med planen som ska vara klar i slutet av våren 2027 är att fungera som ett gemensamt utvecklingsdokument för vattentjänsterna i hela regionen under 2027–2040.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme