Väitös: Eturauhassyövän muuttuva hormoniviestintä kytkee hoitoresistenssin solujen stressinsietoon ja liikkuvuuteen
18.5.2026 08:30:00 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että eturauhassyöpä voi valjastaa kehon normaaleja molekyylitason mekanismeja selviytyäkseen mm. oksidatiivisesta stressistä ja edistääkseen etäpesäkkeiden muodostamista.

Eturauhassyöpä on yksi yleisimmistä syövistä länsimaissa. Suurimmalla osalla sairastuneista ennuste on hyvä, mutta osalla tauti reagoi huonommin hoitoihin.
Hormonaalinen hoito, joka vähentää miessukuhormonien pitoisuuksia, on keskeinen osa eturauhassyövän hoitoa. Lopulta hormonaalinen hoito usein kuitenkin menettää tehonsa, huolimatta alun hyvästä vasteesta. Tässä vaiheessa nykyiset hoidot voivat hidastaa taudin kulkua, mutta niiden teho on usein rajallinen. Siksi nopeasti etenevään eturauhassyöpään tarvitaan uutta tietoa ja uusia hoitokohteita.
Turun yliopiston väitöskirjatutkija ja syöpätauteihin erikoistuva lääkäri Verneri Virtanen selvitti väitöstutkimuksessaan, millaisilla molekyylitason keinoilla eturauhassyöpäsolut sopeutuvat hormoniviestinnän muutoksiin. Tutkimus keskittyi erityisesti hormoniviestinnän, DNA:n korjauskoneiston ja solutukirangan välisiin yhteyksiin. Näiden järjestelmien avulla syöpäsolut voivat muuttaa toimintaansa tavalla, joka tukee niiden selviytymistä hoitojen aiheuttamassa paineessa ja edistää taudin etenemistä.
Syöpäsolut voivat hyödyntää solujen normaaleja toimintoja
Tutkimuksessa havaittiin uusia tapoja, joilla eturauhassyöpä voi valjastaa solun normaaleja toimintoja oman selviytymisensä, kasvunsa ja leviämisensä edistämiseen.
DNA:n korjaukseen osallistuvan BRCA1-proteiinin todettiin vaikuttavan eturauhassyöpäsolujen valmiuteen vastata hapetusstressiin miessukuhormoniviestinnän muuttuessa. Tulokset antavat merkittävää tietoa BRCA1-proteiinin roolista eturauhassyövän kehityksessä.
Lisäksi tutkimus osoitti, että hormoniviestinnän muutoksiin liittyvät solujen tukirangan muutokset voivat edistää syöpäsolujen muuttumista liikkuvampaan ja etäpesäkkeiden muodostumiselle otollisempaan tilaan. Tutkimuksessa tunnistettiin caldesmon-tukirankaproteiini tähän prosessiin liittyväksi tekijäksi.
Caldesmonin merkitystä terveissä kudoksissa selvitettiin käyttäen seeprakalaa mallieläimenä. Seeprakalat olivat elinkelpoisia myös ilman toimivaa caldesmon-proteiinia, mikä alustavasti tukee sitä olettamusta, että caldesmoniin liittyvät mekanismit voivat olla kiinnostavia myös hoidon näkökulmasta.
– Vaikka syöpäsolujen hoitoresistenssin taustalla tunnetaan lukuisia mekanismeja, kokonaiskuva on edelleen puutteellinen. Tämä tutkimus valottaa aiemmin huonommin tunnettuja mekanismeja eturauhassyövässä ja auttaa osaltaan hahmottamaan, mistä tulevaisuudessa kannattaa etsiä uusia keinoja tunnistaa korkeammassa riskissä olevat potilaat tai löytää uusia hoitokohteita, kertoo Virtanen.
Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä siitä, miten eturauhassyöpä kehittyy kohti huonommin hoitoihin vastaavaa ja nopeammin etenevää muotoa. Löydökset auttavat hahmottamaan uusia molekyylitason haavoittuvuuksia, joita voidaan tulevaisuudessa tutkia mahdollisten täsmähoitojen kohteina. Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan mahdollisesti soveltaa myös muiden syöpätyyppien tutkimuksessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 22. toukokuuta
LL Verneri Virtanen esittää väitöskirjansa ”New Molecular Mechanisms in Castration-Resistant Prostate Cancer” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.5.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-auditorio, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori, tohtori Cory Abate-Shen (Columbian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena dosentti, tohtori Maria Sundvall (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen biokemia ja genetiikka.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Verneri VirtanenVäitöskirjatutkija, syöpätauteihin erikoistuva lääkäriTurun yliopisto
Puh:0453437090vervir@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/verneri-virtanenTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Harva kannabista käyttävistä nuorista hakeutuu hoitoon ongelmallisen käytön vuoksi16.6.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ongelmallisesti kannabista käyttävien nuorten hoitoon hakeutumisen syynä on monipäihteiden käyttöön ja mielenterveysongelmiin liittyvät haasteet. Hoitoon hakeutumiseen vaikuttaa nuoren kyvykkyys, nuoren ja ammattilaisen tietoisuus, stigma ja palvelujärjestelmässä tapahtuva priorisointi. Nuorille suunnattuja palveluja tulisikin kehittää kokonaisvaltaisesti heidän tarpeisiinsa vastaten.
Suomen Akatemialta Turun yliopistolle lähes 17 miljoonaa euroa akatemiahankkeisiin ja akatemiatutkijoille15.6.2026 12:23:38 EEST | Tiedote
Turun yliopisto sai Suomen Akatemian tieteellisiltä toimikunnilta rahoitusta yhteensä lähes 17 miljoonaa euroa, joka myönnettiin yhdeksälle akatemiatutkijalle ja 21 tutkijalle akatemiahankkeisiin.
Lääkehoito hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä myös pitkälle edenneessä MS-taudissa15.6.2026 10:06:56 EEST | Tiedote
Iäkkäiden ja vaikeimmin vammautuneiden MS-potilaiden toimintakyvyn heikkenemistä voidaan hidastaa lääkehoidolla. Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan okrelitsumabi-lääkitys tukee toimintakykyä ensisijaisesti etenevää MS-tautia sairastavilla potilailla.
Kyvykkäät toimitusjohtajat viestivät ilmastoriskeistä johdonmukaisemmin11.6.2026 10:51:19 EEST | Tiedote
Johtamistaidoiltaan kyvykkäiden toimitusjohtajien yritykset käyttävät yhdenmukaisempaa kieltä viestiessään ilmastoriskeistä, osoittaa Turun yliopiston tutkimus.
Monet kotimaiset kasvilajit kertovat ihmisen historiasta11.6.2026 10:07:49 EEST | Tiedote
Suomen luonnossa on runsaasti kasvilajeja, jotka ovat kulkeutuneet tänne ihmisen mukana esihistoriallisella ajalla tai keskiajalla. Uutuusteos esittelee kulttuurihistoriallisesti merkittävät suomalaiset kasvilajit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme