Suomessa on vain 1 kunta, jossa valinnanvapauskokeilua ei ole vielä käytetty – näissä kunnissa käyttö on ollut yleisintä ja harvinaisinta
21.5.2026 06:00:00 EEST | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Valinnanvapauskokeilun käyttö painottuu määrällisesti suurimpiin kaupunkeihin, koska siellä on eniten potentiaalisia asiakkaita. Suhteellisesti yleisintä käyttö on kuitenkin ollut pienemmillä paikkakunnilla. Yli 200 kunnassa ei ole ollut yhtäkään kokeilun vastaanottoja pitänyttä lääkäriä, mutta on silti asukkaita, jotka ovat hyödyntäneet kokeilua.

65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun asiakkaita on lähes kaikissa kunnissa. Kelan tuoreiden tietojen perusteella ainoastaan Kaskisissa ei ole vielä yhtäkään kokeilun käyttäjää. Kaikissa muissa kunnissa vähintään joku eläkeikäinen on käyttänyt kokeilun palveluita joko omassa kunnassaan tai jonkun muun kunnan alueella tuotettuna ajanjaksolla 1.9.2025–31.3.2026.
Kokeilun käyttö keskittyy määrällisesti tarkasteltuna suuriin kaupunkeihin, koska niissä on paljon myös ikääntynyttä väestöä ja runsaasti palvelutarjontaa. Samaan aikaan käyttöaste, eli kokeilun asiakkaiden osuus 65 vuotta täyttäneestä väestöstä, vaihtelee huomattavasti kunnittain eikä seuraa suoraan väestön kokoa.
Kokeilun käyttöasteen kärjessä on myös pieniä ja keskisuuria kuntia
Valinnanvapauskokeilun käyttöaste suhteessa kunnan 65 vuotta täyttäneeseen väestöön on ollut suurin pienessä Sievin kunnassa, jossa kokeilua on hyödyntänyt lähes viidennes (19 %) eläkeikäisistä. Muut kunnat käyttöasteen viiden kärjessä ovat keskisuuria kaupunkeja: Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää ja Valkeakoski.
Isossa kuvassa kokeilun käyttö on vilkkaampaa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa verrattuna pienempiin kuntiin. Käyttöasteella mitattuna valinnanvapauskokeilun kymmenen kärkeen yltävät kuitenkin suurista kaupungeista vain Jyväskylä ja Espoo. Helsinki ei mahdu vilkkaimman käytön joukkoon, vaan löytyy 8 % käytöllä sijalta 22 käyttöasteen mukaan.
– Paikalliset ilmiöt korostuvat erityisesti pienissä kunnissa. Esimerkiksi Helsingissä on yli sata kertaa enemmän väkeä kuin Sievissä, ja siksi paikalliset erot hajautuvat suureen väkilukuun. Kaupunkien sisäiset erot tulisivat esiin, jos käyttöä voisi tarkastella vaikkapa postinumeroalueen tarkkuudella, sanoo Kelan erikoistutkija Riina Hiltunen.
Taulukko: Valinnanvapauskokeilun käyttöaste niissä 10 kunnassa, jossa käyttöaste on ollut korkein (% 65 vuotta täyttäneistä)
|
Kunta |
Käyttöaste (%) |
Kokeilun palveluita käyttäneiden asukkaiden määrä |
|
Sievi |
18,9 |
190 |
|
Järvenpää |
16,9 |
1 680 |
|
Tuusula |
14,0 |
1 159 |
|
Hyvinkää |
13,0 |
1 534 |
|
Valkeakoski |
11,7 |
696 |
|
Jyväskylä |
11,5 |
3 451 |
|
Rauma |
11,3 |
1 206 |
|
Espoo |
11,2 |
5 619 |
|
Orivesi |
10,8 |
311 |
|
Kokemäki |
10,7 |
236 |
Matalin kokeilun käyttöaste on ollut Kaskisen lisäksi Närpiössä ja Kihniössä. Matalimman käyttöasteen 10 kuntaa sijaitsevat eri puolilla Suomea: Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Kainuussa ja Lapissa.
Yhteistä matalimman käyttöasteen kunnille on, että ne ovat pieniä tai pienehköjä kuntia, jotka sijaitsevat verrattain kaukana suurista kaupungeista tai maakuntakeskuksista. Palveluita käyttäneitä asukkaita on vain yksittäisiä, ja missään näistä kunnista ei ole ollut valinnanvapauskokeilun palveluita tuottanutta toimipistettä.
Yli 200 paikkakunnalta on matkustettu hoitoon, kun omassa kunnassa ei ole toimipistettä
Valinnanvapauskokeilun vastaanottoja tuottaneita lääkäreitä ja toimipisteitä on yli 100 kunnassa. Eniten niitä on suurimmissa kaupungeissa, joissa on eniten asiakaskuntaa. Kaikista eläkeikäisistä neljä viidestä (78 %) asui sellaisessa kunnassa, jossa oli valinnanvapauskokeilun toimipiste.
Helsingissä valinnanvapauskokeilun vastaanottoja on pitänyt 277 lääkäriä 30 eri toimipisteessä. Seuraavaksi eniten kokeilun lääkäreitä on toiminut Tampereella ja Espoossa, molemmissa yli 100.
Eniten kokeilun palveluita tuottaneita yrityksiä on ollut Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Kaikissa kolmessa vähintään 10 eri yritystä on tuottanut kokeilun palveluita.
Yli 200 kunnassa ei ole ollut yhtään valinnanvapauskokeilun käyntejä hoitanutta lääkäriä, mutta silti asukkaat ovat hyödyntäneet kokeilun palveluita. Vaikka näitä kuntia on paljon, niissä asui yhteensä vain viidennes (22 %) eläkeikäisistä. Näistä kunnista asukkaat ovat joko matkustaneet toiseen kuntaan kokeilun palveluiden äärelle tai käyttäneet etäpalveluita.
Palvelukäyttö oli näissä kunnissa myös vähäisempää. Niissä kunnissa, joissa oli valinnanvapauskokeilun toimipiste, palveluita käytettiin yli kaksi kertaa enemmän. Monilla pienillä paikkakunnilla kokeilua ovat käyttäneet vain yksittäiset henkilöt. Tämä herättää tutkijoissa kysymyksen siitä, miten voisi parantaa palvelun saatavuutta.
– Yrityksissä käytetään jo nyt luovuutta esimerkiksi tarjoamalla palveluja siirrettävissä olevissa konteissa. Joka kunnassa kysyntä ei kuitenkaan riitä kiinteään toimipisteeseen. Näissä kunnissa matkustamisen tai etäpalvelujen tukeminen ovat tärkeitä saatavuuden parantamiseksi, pohtii Hiltunen.
Taulukko: Valinnanvapauskokeilua tuottaneiden lääkäreiden ja toimipisteiden lukumäärä niissä 10 kunnassa, joissa lääkäreitä on toiminut eniten
|
Kunta |
Lääkäreitä (lkm) |
Toimipisteitä (lkm) |
|
Helsinki |
277 |
30 |
|
Tampere |
115 |
16 |
|
Espoo |
106 |
11 |
|
Oulu |
81 |
14 |
|
Turku |
73 |
10 |
|
Vantaa |
68 |
8 |
|
Jyväskylä |
49 |
6 |
|
Kuopio |
47 |
7 |
|
Hämeenlinna |
39 |
5 |
|
Pori |
38 |
5 |
Yritykset ovat lähteneet aktiivisesti mukaan kokeiluun
Yksityiset palveluntuottajat ovat lähteneet aktiivisesti mukaan valinnanvapauskokeiluun. Yhteensä kokeilun palveluita tuottaneita yrityksiä on ollut 62, joista 73 % on ollut mukana kokeilun ensimmäisestä kuukaudesta alkaen.
Kokeilun lääkäripalveluista noin 71 % on tuotettu alan kolmessa suurimmassa yrityksessä. Kuitenkin markkinoille on tullut myös muutamia uusia yrityksiä.
– Yritysten kiinnostus valinnanvapauskokeilua kohtaan viittaa siihen, että korvausmalli on ollut yritysten näkökulmasta perusrakenteeltaan toimiva ja kokeilun toimeenpano onnistunut. Seuraamme kiinnostuksella, miten kokeilun laajentaminen ensi vuoden alussa näkyy palveluiden käytössä, sanoo Hiltunen.
Lisätietoa
Tiedotteessa esitetyt luvut koskevat ajanjaksoa 1.9.2025–31.3.2026 ja perustuvat korvausten maksukuukausiin.
Kelan tutkimusblogi: Yksityiset palveluntuottajat lähtivät innokkaasti valinnanvapauskokeiluun mukaan, mutta alueelliset erot ovat vielä suuret (tietotarjotin.fi)
Kelan datasovellus: Valinnanvapauskokeilun tuottajat (tietotarjotin.fi)
Yhteyshenkilöt
Riina HiltunenerikoistutkijaKela
Puh:020 635 9627riina.hiltunen@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiLiitteet
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Ökning av regionala skillnader i arbetsoförmåga – samtidigt ökar också diabetes och sömnapné i hela landet11.6.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetsoförmågan minskar inom befolkningen i Nyland samtidigt som arbetsoförmågan ökar på många andra håll i landet, enligt de senaste resultaten i det nationella hälsoindexet. Sjukfrekvensen å sin sida utvecklas på olika sätt inom olika sjukdomsgrupper. Exempelvis kranskärlssjukdom minskar i hela landet, medan diabetes och sömnapné ökar. Den psykiska hälsan ger fortsättningsvis orsak till oro.
Työkyvyttömyyden alue-erot kasvavat – sairastavuudessa puolestaan valtakunnallista kasvua diabeteksessa ja uniapneassa11.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Uudenmaan väestön työkyvyttömyys vähenee samalla, kun työkyvyttömyys muualla maassa pääosin lisääntyy, kertovat Kansallisen terveysindeksin uusimmat tulokset. Sairastavuus puolestaan kehittyy eri sairausryhmissä eri tavoin. Esimerkiksi sepelvaltimotauti vähenee koko maassa, kun taas diabetes ja uniapnea lisääntyvät kaikkialla. Mielenterveys huolestuttaa edelleen.
Regional differences in rates of work disability growing – morbidity statistics show rise in occurrence of diabetes and sleep apnoea nationwide11.6.2026 06:00:00 EEST | Press release
According to the latest results from the National Health Index, rates of work disability are on the decline among the population in Uusimaa while primarily increasing elsewhere in Finland. Morbidity, however, is changing in different ways in different diagnostic categories. For example, the occurrence of coronary disease is declining in all of Finland while diabetes and sleep apnoea are on the rise nationwide. Mental health also remains a concern.
FPA:s fickstatistik 2026: förmånsutgifterna väntas öka10.6.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Fickstatistiken innehåller de viktigaste sifferuppgifterna om de förmåner som FPA betalar ut. Den innehåller också en uppskattning av förmånsutgifterna för innevarande år. Publikationen utkommer nu i omarbetad form.
Kelan etuusmenojen odotetaan kasvavan tänä vuonna, kertoo Kelan taskutilasto 202610.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Taskutilastosta löytyvät keskeisimmät luvut Kelan maksamista etuuksista. Julkaisu sisältää myös arvion kuluvan vuoden etuusmenoista. Julkaisu ilmestyy nyt uudistettuna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme