Kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2025 – maankäyttösektori oli jälleen päästölähde
22.5.2026 08:01:08 EEST | Tilastokeskus | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektoria (LULUCF) olivat viime vuonna 36,5 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia. Kokonaispäästöt laskivat 2,7 miljoonaa tonnia eli 7 % vuodesta 2024.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kasvihuonekaasuinventaarion pikaennakkoon.
Päästöjen väheneminen selittyy miltei kokonaan energiasektorin päästöjen laskulla: sektorin kasvihuonekaasupäästöt pienenivät 2,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia edeltävään vuoteen verrattuna.
”Suhteellisesti tämä tarkoitti lähes kymmenen prosentin pudotusta. Laskua selittää fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön vähentyminen. Erityisesti kivihiilen poltto väheni edeltävästä vuodesta. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä korvattiin tuulivoimatuotannolla ja sähkön nettotuonnilla”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Päivi Lindh kertoo.
Energiasektorin päästöt muodostivat 66 % Suomen kokonaispäästöistä vuonna 2025. Sektoriin lasketaan mukaan myös liikenne, jonka päästöt olivat niin ikään laskusuunnassa. Liikenteen päästömäärä pieneni 0,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodesta 2024.
”Tämä johtui pääosin moottoribensiinin ja dieselin bio-osuuden kasvusta ja kyseisten polttoaineiden kulutuksen vähenemisestä”, yliaktuaari Tiina Myllymaa sanoo.
Laskua nähtiin myös maatalouden ja jätesektorin päästömäärissä. Maatalouden kokonaispäästöt laskivat noin 2 % edellisvuoden tasolta. Eläinten lukumäärän pieni lasku alensi sekä ruoansulatuksen että lannankäsittelyn päästöjä.
Jätesektorilla pudotusta oli 8 % vuoteen 2024 verrattuna.
”Jätteiden käsittelyn päästöt ovat pienentyneet käytännössä joka vuosi. Viime vuonna päästöjä kertyi enää noin kolmannes vuoden 2000 tasoon verrattuna”, yliaktuaari Kai Skoglund toteaa.
Pikaennakkotiedon mukaan päästöt kasvoivat viime vuonna teollisuuden prosessien ja tuotteiden käytön sektorilla. Sektorin kokonaispäästöt lisääntyivät edellisvuodesta noin 0,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, mikä tarkoittaa suhteellisesti lähes 3 %:n nousua.
”Mineraaliteollisuuden päästöjen kasvu oli lähes 16 prosenttia vuonna 2025. Tämä johtui sementin valmistuksessa tarvittavan klinkkerin tuotannon lisääntymisestä. Kemianteollisuuden päästöt kasvoivat seitsemän prosenttia, kun taas metalliteollisuudessa päästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla”, yliaktuaari Pia Forsell kertoo.
Maankäytön päästöt pienenivät – sektori silti merkittävä päästölähde
Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektori (LULUCF) pysytteli selvänä päästölähteenä myös vuonna 2025.
Pikaennakkotietojen mukaan sektorin päästöjen ja poistumien summa oli 9,4 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia vuonna 2025. Sektorin päästöt pienenivät 0,3 miljoonaa tonnia edeltävästä vuodesta.
Metsämaalla päästöt ylittivät eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrän, eli metsämaa oli nettopäästölähde, kuten muutkin maankäyttöluokat. Metsämaan nettopäästöt olivat 1,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tämä oli 1,5 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia edellisvuotta enemmän.
”Elävän puuston biomassan nettonielu oli 0,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia pienempi kuin vuodelle 2024 aiemmin raportoitu nielu”, yliaktuaari Sini Niinistö sanoo.
Arvio maankäyttösektorin päästöistä ja poistumista tarkentuu kasvihuonekaasut-tilaston seuraavassa julkistuksessa, kun laskentaan saadaan päivitettyä tietoa muun muassa pinta-aloista, puustosta ja puutuotteista.
Taakanjakosektorin päästöt ylittivät EU:n päästökiintiön
Pikaennakon mukaiset taakanjakosektorin päästöt olivat vuonna 2025 yhteensä 24,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Sektorin päästöt laskivat 5 % edellisvuodesta. Vuodelle 2025 annettu päästökiintiö ylittyi päästöjen laskusta huolimatta, koska EU:n taakanjakoasetuksen määrittelemät kiintiöt pienenevät vuosittain.
”Vuoden 2025 pikaennakkotieto Suomen taakanjakosektorin päästöistä on 0,6 miljoonaa tonnia kyseiselle vuodelle määritettyä päästökiintiötä korkeampi”, yliaktuaari Päivi Lindh kertoo.
Taakanjakosektorin päästöt saadaan, kun vähennetään kokonaispäästöistä (ilman maankäyttösektoria) päästökaupan päästöt sekä kotimaan lentoliikenteen CO2-päästöt.
EU:n päästökaupan piiriin kuuluvien laitosten yhteenlasketut päästöt olivat pikaennakon mukaan 11,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Päästökaupan päästöt laskivat 11 % vuodesta 2024.
Vuoden 2025 päästö- ja poistumatiedot on laskettu pikaennakossa karkeammalla tasolla ja karkeammilla menetelmillä kuin sitä edeltävien vuosien tiedot. Ne tarkentuvat, kun kaikki laskennassa käytettävät tiedot valmistuvat. Kasvihuonekaasut-tilaston ennakkotiedot julkistetaan joulukuussa 2026 ja viralliset tiedot maaliskuussa 2027.
Kasvihuonekaasuinventaarion tilastotietojen tuottamiseen osallistuvat Tilastokeskus, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.
Yhteyshenkilöt
Pia ForsellYliaktuaariTilastokeskus
Puh:029 551 2937pia.forsell@stat.fiSini NiinistöYliaktuaariTilastokeskus
Puh:029 551 2954sini.niinisto@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Opastinsilta 12
00520 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Tilastokeskuksen juhannuskertoimen uusi ykköskunta on Luhanka – mobiilidata kertoo mökkeilyn vähentyneen edellisvuosista15.6.2026 09:04:55 EEST | Tiedote
Keskikesän juhla tiivistyy tuoreen juhannuskertoimemme perusteella Keski-Suomen Luhangalle: uuden ykköskunnan alueella on juhannuksena väestöä 4,60 kertaa tavanomaisen päivän määrä.
Konkurssien määrä laski hieman toukokuussa, mutta työpaikkavaikutukset kasvoivat12.6.2026 08:01:48 EEST | Tiedote
Konkurssiin haettiin toukokuussa kaikkiaan 320 yritystä, mikä oli 46 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssien henkilöstövaikutukset olivat kuitenkin selvästi viime vuoden toukokuuta suuremmat.
Suurperheiden äitien työllisyysaste on muita matalampi10.6.2026 08:02:21 EEST | Tiedote
Vuonna 2025 useampilapsisten perheiden äitien työllisyysaste oli matala verrattuna yksi- ja kaksilapsisiin perheisiin. Myös äidin syntyperä vaikuttaa työmarkkina-asemaan: suomalaistaustaisten äitien työllisyysaste on korkeampi kuin ulkomaalaistaustaisten äitien.
Pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä nousi ennätykseen vuonna 20259.6.2026 08:02:55 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon viime vuonna tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli kaikkiaan 15 500 uhria, mikä oli viidenneksen enemmän kuin vuonna 2024.
Vieraskieliset perheet yleistyneet – ukrainalaisia perheitä jo lähes 7 0001.6.2026 08:04:20 EEST | Tiedote
Suomessa 8 % kaikista perheistä oli vuonna 2025 sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot olivat vieraskielisiä. Osuus on sama kuin vuotta aiemmin. Pitkällä aikavälillä kasvu on kuitenkin ollut reipasta. Vuonna 1995 vieraskielisiä perheitä oli vain 1 % kaikista perheistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme