HSY

Ennenaikaisesti purettujen rakennusten keski-ikä on vain 37 vuotta pääkaupunkiseudulla

25.5.2026 09:11:14 EEST | HSY | Tiedote

Jaa

Rakennuksia puretaan yllättävän varhain pääkaupunkiseudulla. HSY:n selvityksen mukaan rakennuksia purettiin ennenaikaisesti keskimäärin jo 37 vuoden ikäisinä vuosina 2024–2025. Ennenaikainen purkaminen koskee erityisesti toimistorakennuksia. Purkamisen taustalla ovat kaupungistuminen ja kaupunkirakenteen jatkuva muutos.

Pyöräilijä ajaa rakennustyömaan vieressä, jossa on nostureita ja uusia rakennuksia tekeillä.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien väestönkasvu näkyy rakennuskannassa siten, että rakentaminen on painottunut asuinrakentamiseen. Tilaa uudelle rakentamiselle haetaan usein vanhaa purkamalla. HSY / Vanessa Riki

Rakennuksia puretaan ennen niiden oletettua elinkaaren loppua

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on selvittänyt, kuinka paljon ja miksi rakennuksia päädytään purkamaan jo paljon ennen niiden oletettua elinkaaren loppua. Selvityksessä tarkastellaan rakennuskannan kehitystä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Selvitys on osa Kiertotalot-hanketta.

Selvityksessä on tarkasteltu vuosina 2024–2025 purettuja rakennuksia. Ennenaikainen purkaminen on selvityksessä määritelty alle 50-vuotiaiden rakennusten purkamiseksi. 

”Ennenaikaisesti pääkaupunkiseudulla purettujen rakennusten keskimääräinen ikä purettaessa oli vain noin 37 vuotta”, kertoo HSY:n projektipäällikkö Aino Moisio.

Kaikkien vuosina 2024–2025 purettujen rakennusten keskimääräinen ikä oli noin 60 vuotta.**

Ennenaikainen purkaminen on kasvava kestävyyshaaste

Vuosina 2024–2025 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla purettiin yhteensä 854 rakennusta. Ennenaikaisesti purettuja eli alle 50-vuotiaita rakennuksia oli näistä noin 40 prosenttia eli 345 kappaletta. 

”Kun tarkastellaan purettuja rakennuksia kerrosalana, alle 50-vuotiaat rakennukset muodostivat jo yli puolet puretusta kerrosalasta”, Moisio sanoo. 

Purettuja rakennuksia oli kerrosalana yhteensä 394 000 kerrosneliömetriä. Alle 50-vuotiaana purettuja rakennuksia oli 218 000 kerrosneliömetriä.

”Rakennusten ennenaikainen purkaminen on kestävyyshaaste. Materiaaleja menee hukkaan ja syntyy turhia päästöjä”, Moisio sanoo.

Toimistorakennukset korostuvat purkukohteina

Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla purettavien rakennusten joukossa korostuvat nyt toimistorakennukset. 

”Vuosina 2020–2024 purkulupia on haettu ja myönnetty eniten toimistorakennuksille”, Moisio kertoo. 

Myös opetusrakennuksille myönnettiin paljon purkulupia kaikissa kolmessa kaupungissa.

Ennenaikaisen purkamisen taustalla useita syitä

Rakennusten ennenaikaiseen purkamiseen ei ole olemassa yhtä yksittäistä syytä, vaan taustalla on monitahoinen syiden vyyhti.

”Keskeisinä juurisyinä ennenaikaiseen purkamiseen ovat kaupunkien halu kasvaa ja kaupungistumisen keskeneräisyys”, Moisio kertoo.

Kaupungeilla on jatkuva kilpailu asukkaista, työpaikoista ja investoinneista. Usein kaupungin kasvua pidetään vetovoimatekijänä, ja uudisrakentaminen nähdään keskeisenä ratkaisuna. Tilaa uudelle rakentamiselle haetaan usein vanhaa purkamalla. Jatkuvalla kasvulla ja kaupungistumisen keskeneräisyydellä on kääntöpuolensa: kaupunkirakenne ja rakennuskanta ovat jatkuvassa muutoksessa. 

Muita syitä ennenaikaiseen purkamiseen ovat esimerkiksi rakennusten suunnitteluvirheet muun muassa mitoituksessa, rakentamisen heikko laatu ja rakennusten huollon ja kunnossapidon laiminlyönti.

Tavoitteena pidentää rakennusten elinkaarta ja lisätä rakennusosien uudelleenkäyttöä

Purkamista ei voida kokonaan välttää ja tulevaisuudessakin rakennuksia tullaan purkamaan ennenaikaisesti. 

”Keskeinen kysymys on, millä tavoin purkamista ohjataan. Vaikuttavimmat ohjauskeinot tunnistavat purkamisen taustalla olevat juurisyyt, ottavat huomioon erilaisten rakennustyyppien erilaiset elinkaaret ja kohdistuvat pitkälle tulevaisuuteen”, Moisio sanoo.

Tavoitteena on, että olemassa olevaan rakennuskantaan käytetyt luonnonvarat pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Tähän päästään pidentämällä rakennusten elinkaarta ja edistämällä rakennusosien ehjänä purkamista, mikä mahdollistaa rakennusosien uudelleenkäytön.

Selvitys on toteutettu Kiertotalot-hankkeessa, jossa ovat mukana HSY:n lisäksi Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit. Hanke edistää pääkaupunkiseudun rakentamis- ja kiinteistöalan siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Hankkeen tavoitteena on muun muassa tukea olemassa olevan rakennuskannan mahdollisimman tehokasta käyttöä.

**Tiedotetta korjattu 26.5.2026 ja tekstiin muutettu, että kaikkien vuosina 2024–2025 purettujen rakennusten keskimääräinen ikä oli noin 60 vuotta. Aluperin tekstissä luki 118 vuotta.

Lisätietoa:

Kartta%2C%20joka%20n%E4ytt%E4%E4%20ennenaikaisesti%20puretut%20rakennukset%20Espoossa%2C%20Helsingiss%E4%20ja%20Vantaalla%20vuosina%202024%u20132025.%20Eri%20kokoiset%20ympyr%E4t%20kuvaavat%20purettuja%20kerrosaloja.
Vuosina 2024–2025 ennenaikaisesti puretut rakennukset Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Lähde: HSY:n Rakennuskannan kehitys Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla 1970-luvulta 2020-luvulle -raportti.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Pyöräilijä ajaa rakennustyömaan vieressä, jossa on nostureita ja uusia rakennuksia tekeillä.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien väestönkasvu näkyy rakennuskannassa siten, että rakentaminen on painottunut asuinrakentamiseen. Tilaa uudelle rakentamiselle haetaan usein vanhaa purkamalla.
HSY / Vanessa Riki
Lataa
Kartta, joka näyttää ennenaikaisesti puretut rakennukset Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuosina 2024–2025. Eri kokoiset ympyrät kuvaavat purettuja kerrosaloja.
Vuosina 2024–2025 ennenaikaisesti puretut rakennukset Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Lähde: HSY:n Rakennuskannan kehitys Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla 1970-luvulta 2020-luvulle -raportti.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä.                

Tehdään yhdessä maailman kestävin kaupunkiseutu!

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HSY

Ennakkotiedote HSY:n hallituksen kokouksesta 12.6.2026 – jätehuollon taksa valmistuu kuulutettavaksi10.6.2026 07:45:00 EEST | Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus kokoontuu perjantaina 12.6.2026. Kokouksen esityslista on nähtävissä osoitteessa: https://hsy10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames Kokouksessa käsitellään muun muassa vesihuollon kehittämissuunnitelman hyväksymistä vuosille 2025–2034 sekä jätehuollon alustavan taksan hyväksymistä 1.1.2027 alkaen ja sen asettamista kuultavaksi. Lisäksi hallitus päättää lausuntojen pyytämisestä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeilta HSY:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2027–2029. Esityslistalla ovat myös Helsingin Vuosaaren vesihuollon aluesaneerauksen hankesuunnitelman hyväksyminen sekä Helsingin Nuijamiestentien ja Metsäläntien vesihuollon rakentamisen urakoitsijan valinta. Hallitus saa tiedoksi pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsauksen 2026 ja vastuullisuusraportin vuodelta 2025. HSY tiedottaa kokouksen jälkeen erikseen Vuosaaren vesihuollon aluesaneerauksesta ja Nuijamiestentie-Metsälänti

Biojätteen lajittelulla vahvistetaan Suomen lannoiteomavaraisuutta9.6.2026 08:46:00 EEST | Tiedote

Kotitalouksien biojätteestä voidaan tuottaa kotimaista lannoitetta maatalouden käyttöön aikana, jolloin lannoitteiden saatavuus ja hinta ovat nousseet huoltovarmuuden kannalta keskeisiksi kysymyksiksi. HSY:n Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen biojätteen jalostuslaitos auttaa palauttamaan ravinteita kiertoon, vahvistaa Suomen lannoiteomavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta neitseellisistä raaka-aineista.

HSY:n hallituksen päätökset 29.5.2026 – saneerausvelka hallintaan uudella investointiohjelmalla29.5.2026 10:30:48 EEST | Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus päätti muun muassa hyväksyä vesihuollon ja jätehuollon investointiohjelmat vuosille 2027–2046. Hyväksytyt ohjelmat viedään lausunnoille jäsenkuntiin. Hallitus päätti myös hyväksyä vesihuollon omaisuudenhallintasuunnitelman. Hallitus päätti hyväksyä Espoon Maarinsolmun vesihuollon saneerauksen ja johtosiirtojen hankesuunnitelman ja hankkia valurautaiset vesijohtoputket ja putkiosat Saint-Gobain Finland Oy PAM:lta. Hallitus sai tiedoksi pääkaupunkiseudun vuoden 2025 Ilmanlaadun ja ennakkotiedot kasvihuonekaasupäästöistä sekä Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) seurantakatsauksen vuodelta 2025. Hallitus sai tiedoksi lisäksi HSY:n osavuosikatsauksen tammi-huhtikuulta 2026 sekä omistajaohjaukselle annettavan kvartaaliraportin tammi-maaliskuulta 2026. Kokouksessa käsitellyt muut asiat päätettiin ehdotusten mukaisesti. Lisätietoa aiemmista sekä muista käsitellyistä asioista on saatavilla esityslistalta, ja ne julk

Jukolan viesti 2028 suunnistetaan Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kupeessa27.5.2026 08:55:01 EEST | Tiedote

Kesällä 2028 Espoossa ja Kirkkonummella, Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen läheisyydessä järjestetään yksi Suomen suurimmista urheilutapahtumista, Venlojen ja Jukolan viesti. Maailman suurimman suunnistusviestitapahtuman aikana HSY tuo tunnetuksi ekoteollisuuskeskuksen monipuolista ja modernia jätehuollon ja kiertotalouden keskittymää, jossa käsitellään muun muassa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kodeista kerätty biojäte. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja järjestäjäseura Espoon Suunta ry allekirjoittivat yhteistyösopimuksen 7.5.2026.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye