Selvitys: Jopa 10 000 nuorta tarvitsee nykyistä vahvempaa tukea ammatillisen opintoihin – Kuntaliitto esittää kuntouttavan opetuksen mallia

Oppivelvollisuuden laajentuminen on tehnyt näkyväksi opiskelijaryhmän, jonka tarpeisiin nykyiset tukimuodot eivät riittävästi vastaa. Nuori esimerkiksi haluaisi opiskella, mutta ei kykene osallistumaan tavalliseen opetukseen mielenterveyden haasteiden, uupumisen tai arjenhallinnan vaikeuksien vuoksi. Samalla hän voi olla liian toimintakykyinen saadakseen raskaita palveluja, mutta liian kuormittunut selvitäkseen opinnoista ilman vahvaa tukea.

Kuntaliiton uusi selvitys nostaa esiin tarpeen kehittää ammatilliseen koulutukseen kuntouttavan opetuksen malli nuorille, joiden toimintakyky on tilapäisesti heikentynyt esimerkiksi mielenterveyden haasteiden, arjenhallinnan vaikeuksien tai uupumisen vuoksi.

Kyse ei ole pienestä erityisryhmästä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät arvioivat, että jopa noin 10 prosenttia oppivelvollisista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista tarvitsee nykyistä vahvempaa tukea opintopolullaan. Käytännössä puhutaan varovaisestikin arvioiden tuhansista, jopa 10 000 nuoresta eri puolilla Suomea. Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi, että kuntouttavan opetuksen kehittäminen on vähintään melko tärkeää.

Kuntaliiton mukaan kyse on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti merkittävästä kysymyksestä.

– Suomessa ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta koulutuksen ja palveluiden väliin. Jokainen väliinputoaminen on inhimillinen tragedia, mutta myös menetetty mahdollisuus koko yhteiskunnalle, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.

Laki ei yksin tuo opiskelijaa kouluun

Nuorten toimintakyky voi olla tilapäisesti heikentynyt esimerkiksi mielenterveyden haasteiden, arjenhallinnan vaikeuksien tai uupumisen vuoksi.

– Oppivelvollisuus on tärkeä uudistus, mutta laki ei yksin tuo opiskelijaa kouluun, jos mielenterveyden haasteet estävät osallistumisen. Tarvitsemme nykyistä joustavampia ratkaisuja nuorille, joiden toimintakyky on tilapäisesti heikentynyt, Huovinen sanoo.

Selvityksen mukaan ongelma ei ole pelkästään yksittäisten palvelujen puute, vaan niiden yhteensovittaminen. Nuoria tuetaan jo nykyisin monin tavoin, mutta tuki rakentuu usein paikallisten ratkaisujen ja yksittäisten toimijoiden varaan. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa kaikkein haastavimmassa asemassa olevien nuorten tuki ei toteudu riittävän systemaattisesti tai yhdenvertaisesti.

Selvitys nostaa esiin myös merkittäviä alueellisia eroja nuorten saamassa tuessa.

– Nuoren mahdollisuudet saada oikea-aikaista tukea eivät saa riippua postinumerosta. Nyt erot palveluissa ja yhteistyön rakenteissa ovat liian suuria, erityisasiantuntija Ilkka Eronen toteaa.

Yhteistyön rakenteet ja käytännöt vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea. Osa koulutuksen järjestäjistä toimii useiden hyvinvointialueiden alueella, samalla kun nuorten työpajatoimintaa järjestävät lukuisat eri toimijat. Hyvinvointialueiden näkökulmasta samalla alueella voi puolestaan toimia useita koulutuksen järjestäjiä, joista osa toimii myös muiden hyvinvointialueiden alueilla.

Pahimmillaan jopa samassa oppilaitoksessa opiskelevien nuorten välillä voi olla merkittäviä eroja siinä, kuinka nopeasti tukea ja palveluja on saatavilla.

Selvitys nostaa esiin myös hyvinvointialueiden ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön katveita tilanteissa, joissa nuori tarvitsee samanaikaisesti sekä opetuksen että kuntoutuksen tukea. Nuoren tarvitsema tuki voi viivästyä, jos koulutuksen, opiskeluhuollon ja hyvinvointialueiden palvelut eivät muodosta toimivaa kokonaisuutta.

Kuntaliitto esittää valtakunnallista mallia

Kuntaliitto esittää ratkaisuksi kuntouttavan opetuksen mallia, jossa pedagoginen tuki, kuntoutus ja valmennuksellinen työote yhdistyvät nykyistä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Tarkoituksena ei ole luoda uutta erillistä koulutusmuotoa, vaan rakentaa toimivampi yhteistyömalli ammatillisen koulutuksen järjestäjien, hyvinvointialueiden ja nuorten työpajatoiminnan välille.

– Tarvitsemme rakenteita, jotka tunnistavat paremmin nuorten moninaiset tilanteet ja estävät väliinputoamisen, sanoo selvityksen tekijä, väitöskirjatutkija Anna-Kaisa Peruskivi.

Selvityksessä tarkasteltiin myös eri puolilla Suomea kehitettyjä toimintamalleja, joissa kuntouttavan opetuksen elementtejä toteutetaan jo nykyisissä rakenteissa. Tämän hetken hyvätkin toimintamallit ovat hyvin kirjavia ja toteutuvat erityyppisissä toimintaympäristöissä TUVA-koulutuksen tai ammatillisen perustutkintokoulutuksen yhteydessä.

– Nykyjärjestelmä on rakennettu tilanteeseen, jossa opiskelijoiden tuen tarpeet olivat toisenlaisia.  Kyse ei missään tapauksessa ole vain koulutuksen kysymyksestä, eikä vastuu opiskelukuntoisuudesta saa valua ainoastaan koulutuksenjärjestäjien harteille, toteaa Eronen.

-Selvitys osoittaa, että toimivia käytäntöjä on jo olemassa eri puolilla Suomea, mutta ne tarvitsevat tuekseen selkeämmät rakenteet ja valtakunnallista yhteistyötä, Eronen jatkaa.

Selvityksen mukaan oikea-aikainen tuki voi ehkäistä opintojen keskeytymistä ja myöhempää tarvetta raskaammille palveluille.

Kuntaliitto esittää, että kuntouttavan opetuksen malli tunnistetaan nykyistä selkeämmin osaksi koulutusjärjestelmää ja sen kehittäminen huomioidaan seuraavan hallituskauden ratkaisuissa.

Kuntaliiton suositukset kuntouttavan opetuksen kehittämiseksi

1. Tunnistetaan ja määritellään kuntouttava opetus
   • Määritellään kuntouttava opetus osaksi koulutusjärjestelmää 
   • Selkeytetään sen suhde muihin tukimuotoihin
2. Vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä
   • Resursoidaan työparimalli
   • Määritellään toimijoiden roolit ja vastuut
3. Mahdollistetaan pienryhmä- ja yksilöllinen opiskelu
   • Tuetaan joustavia opintopolkuja
   • Sovitetaan opiskelu toimintakyvyn mukaan
4. Kehitetään oppimisympäristöjä
   • Mahdollistetaan rauhalliset ja turvalliset tilat
   • Hyödynnetään myös työpajaympäristöjä

5. Tuetaan siirtymävaiheita
   • Rakennetaan vaiheittaiset ja tuetut siirtymät
   • Varmistetaan tuen jatkuvuus siirtymien yli

5. Uudistetaan rahoitusta
   • Mahdollistetaan pitkäkestoinen ja joustava rahoitus
   • Selkeytetään toimijoiden välinen vastuunjako myös rahoituksen osalta

5. Kehitetään vaikuttavuuden arviointia
   • Tunnistetaan etenemistä tukevat tekijät
   • Hyödynnetään vaikuttavuuden arvioinnissa sekä määrällistä että laadullista tietoa

Mitä kuntouttava opetus on?

Kuntouttava opetus on kokonaisuus, joka yhdistää pedagogisen tuen, kuntoutuksen ja arjenhallintaa vahvistavan valmennuksellisen työotteen. Opetus toteutetaan pienryhmissä tai yksilöllisesti, mikä mahdollistaa joustavan etenemisen opiskelijan tilanteen mukaan. Keskeistä on arjenhallinnan, vuorokausirytmin, sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen tukeminen.

Toiminta perustuu tiiviiseen moniammatilliseen yhteistyöhön. Käytännössä tämä toteutuu usein työparimallina, jossa yhdistyvät pedagoginen ja kuntoutuksellinen tai valmentava osaaminen. Lisäksi yhteistyötä tehdään tiiviisti opiskeluhuollon, muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä nuorten työpajojen kanssa.

Lisätiedot ja haastattelut

Ilkka Eronen
erityisasiantuntija, Kuntaliitto
+358 45 138 7389, ilkka.eronen@kuntaliitto.fi

Susanna Huovinen
varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto
+358 50 432 0731, susanna.huovinen@kuntaliitto.fi

Anna-Kaisa Peruskivi
väitöskirjatutkija
+358 40 258 6396, aperuski@ulapland.fi

Julkaisutilaisuus

Kuntouttava opetus ammatillisessa koulutuksessa -selvityksen julkaisutilaisuus
1.6.2026 klo 9.00–11.30

Seuraa etänä: Kuntouttava opetus ammatillisessa koulutuksessa -selvityksen julkaisutilaisuus 1.6.2026 - Studiolinjat.live

Tutustu ohjelmaan: Kuntouttava opetus ammatillisessa koulutuksessa -selvityksen julkaisutilaisuus | Kuntaliitto.fi