Pakkauspinnoitteisiin uusi materiaali puunkuoresta
1.6.2026 06:56:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Oulun yliopiston koordinoimassa COCOBIN-hankkeessa kehitetään pinnoitemateriaaleja suberiinista, joka on luonnollinen yhdiste esimerkiksi koivun kuoressa. Kasveissa suberiini toimii suojaavana kerroksena ja estää veden haihtumista. Tutkimushankkeen kokeissa on valmistettu jopa 1500 metriä biopohjaista pinnoitemateriaalin prototyyppiä semi-pilottimittakaavassa.

Yksi keskeinen käyttökohde on elintarvikepakkaukset, joissa pinnoitteen tehtävänä on estää kosteuden kulkeutuminen pakkausmateriaalin läpi ja suojata tuotetta.
”Materiaalia voidaan hyödyntää erityisesti kuitupohjaisissa pakkausmateriaaleissa, kuten paperissa tai kartongissa, kosteuden suojana sekä muissa tuotteissa, joissa tarvitaan kestäviä ja toiminnallisia pintoja,” sanoo professori Henrikki Liimatainen Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksiköstä, Oulun yliopistosta.
“Suberiinipohjaisia pinnoitteita voidaan käyttää vesihöyryä estävänä kerroksena elintarvikepakkauksissa. Nykyiset pinnoitemateriaalit ovat tyypillisesti fossiilipohjaisia ja voivat aiheuttaa haasteita kierrätykselle. Suberiinipohjaiset pinnoitteet voivat tarjota vaihtoehdon saavuttaen samalla vastaavan suorituskyvyn,” täydentää VTT:n vanhempi tutkija Rajesh Koppolu.
Kohti kestävämpiä materiaaleja
Pinnoitteen kehittäminen on edennyt vaihe vaiheelta kohti käytännön sovelluksia. Lähtökohtana oli koivun kuori, josta suberiini uutettiin semi-pilottimittakaavassa. Uutettu suberiini saatiin kosteana materiaalina, joka kuivattiin ja käsiteltiin edelleen hienoksi jauheeksi. Tämä mahdollisti sen sekoittamisen tasaiseksi pinnoiteseokseksi.
Tästä jauheesta valmistettiin vesipohjainen pinnoite, jossa suberiinihiukkaset jakautuvat tasaisesti nesteeseen. Seokseen lisättiin myös komponentteja, jotka auttavat pinnoitetta levittymään tasaisesti ja saavuttamaan halutut toiminnalliset ominaisuudet. Reseptiikka perustuu noin puolentoista vuoden mittaiseen tutkimus- ja kehitystyöhön. Työ toimii demonstraationa menetelmän toimivuudesta semi-pilottimittakaavassa.
Pinnoitetta valmistettiin ja testattiin semi-pilottimittakaavan laitteistolla, joka vastaa teollista tuotantoa pienemmässä mittakaavassa. Tämä mahdollisti materiaalin toiminnan tarkastelun olosuhteissa, jotka ova samankaltaisia kuin todellinen tuotanto.
Pinnoite levitettiin kahdelle erilaiselle kuitupohjaiselle paperisubstraatille (UPM ja Metsä Board), ja kokeita tehtiin useissa ajokerroissa. Yhdessä ajossa syntyi satoja metrejä materiaalia, ja kokonaisuudessaan pinnoitettua materiaalia valmistettiin noin 1200–1500 metriä.
Koeajot osoittivat, että pinnoite on prosessoitavissa vastaavalla tavalla kuin tavanomaiset pinnoitteet ja että sen valmistus onnistuu myös laboratoriota suuremmassa mittakaavassa. Pinnoitettuja materiaaleja analysoidaan parhaillaan, jotta niiden ominaisuuksia ja suorituskykyä eri sovelluksissa voidaan ymmärtää paremmin.
Suberiinia saadaan esimerkiksi koivun ulkokuoresta, jota on perinteisesti hyödynnetty energian tuotannossa. Uusien sovellusten myötä siitä voi muodostua arvokkaampi sivuvirta metsäteollisuudelle.
“Tämä kehitysaskel on tärkeä, koska se tuo biopohjaiset materiaalit lähemmäs käytännön sovelluksia. Samalla se tukee siirtymää pois fossiilipohjaisista materiaaleista ja mahdollistaa metsäteollisuuden sivuvirtojen tehokkaamman hyödyntämisen,” Koppolu lisää.
Lisätietoja hankkeesta:
COCOBIN on Business Finlandin osarahoittama ja Oulun yliopiston koordinoima kaksivuotinen tutkimus- ja innovaatiohanke, jossa on mukana 15 tutkimus- ja yrityspartneria. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 8,7 miljoonaa euroa.
Hankkeessa kehitetään biopohjaisia pinnoitteita, sideaineita ja liimoja esimerkiksi kuitupohjaisiin pakkauksiin, tekstiileihin ja hiontamateriaaleihin. Tavoitteena on vähentää fossiilipohjaisten materiaalien käyttöä, pienentää tuotteiden hiilijalanjälkeä sekä parantaa kierrätettävyyttä kehittämällä uusiutuviin luonnon raaka-aineisiin perustuvia materiaaleja.
COCOBINissa yhdistetään ja testataan erilaisia biopohjaisia raaka-aineita sekä arvioidaan kehitettyjen materiaalien ominaisuuksia, suorituskykyä, turvallisuusnäkökohtia ja soveltuvuutta teolliseen käyttöön.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Henrikki Liimatainen, henrikki.liimatainen@oulu.fi, +358505659711
Ville WittenbergViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: tekniikan alat, tieto- ja sähkötekniikka, 6G Flagship, 6G-testikeskus (NATO DIANA)
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Korkeakoulutus ei suojaa rasismilta – tutkimus paljastaa maahanmuuttajien arkitodellisuuden17.6.2026 06:58:00 EEST | Tiedote
Korkeakouluopinnot eivät takaa hyvää elämää, vaan monet maahanmuuttajat joutuvat toistuvasti kohtaamaan rasismia ja työelämän esteitä.
Arto Maaninen eroaa Oulun yliopiston rehtorin tehtävästä16.6.2026 13:49:17 EEST | Tiedote
Arto Maaninen on ilmoittanut eroavansa Oulun yliopiston rehtorin tehtävästä ja irtisanoutunut Oulun yliopiston palveluksesta henkilökohtaisista syistä.
Oulun yliopiston tutkimusvararehtori Matti Latva-aho: ”Arktisen alueen turvallisuus edellyttää rajat ylittävää vuoropuhelua”16.6.2026 11:49:50 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkimusvararehtori Matti Latva-aho avasi Oulussa järjestettävän Arktisen turvallisuuden foorumin korostamalla neljää seikkaa, joita ilman pohjoisten yhteiskuntien kokonaisturvallisuus on vaarassa jäädä ohueksi.
Äidin paino voi vaikuttaa mikrobiston viestintään lapsivedessä15.6.2026 05:50:00 EEST | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan äidin painoon liittyvät tekijät näkyvät äidin mikrobiston tuottamissa viestintähiukkasissa paitsi suolistossa myös lapsivedessä. Havainto viittaa siihen, että mikrobiston vaikutukset voivat ulottua sikiön kehitysympäristöön asti. Tulos on kiinnostava, koska mikrobiston viestintään vaikuttavista tekijöistä sikiön kehitysympäristössä ei tiedetä vielä paljon.
Tutkimus: Vauvan ylähuulijänteen rakenteella ei yhteyttä imetysvaikeuksiin – äidin aiempi imetyskokemus tukee imetyksen sujumista11.6.2026 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston ja yliopistollisen sairaalan yhteinen tutkimus kyseenalaistaa käsitystä, jonka mukaan vastasyntyneen ylähuulijänne olisi merkittävä syy imetysongelmiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme