Yritysjohtajien pyöreä pöytä: Turvataan sähkön riittävyys kaikille toimialoille ja uusille investoinneille – puhdas sähkö Suomen kasvuvoimaksi
4.6.2026 10:00:00 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Suomi tarvitsee talouskasvua ja puhdasta sähköä käyttäviä investointeja eri sektoreilta. Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan kunnianhimoinen sähköistymisen visio, jolla varmistetaan investointien eteneminen ja sähkön riittävyys sekä ennaltaehkäistään sähköjärjestelmän pullonkaulat. Näin todettiin EK:n koolle kutsumalla eri toimialoja yhdistävällä foorumilla.
Suomessa on kevään mittaan käyty keskustelua puhtaaseen energiaan perustuvista investoinneista ja sähkön riittävyydestä. Yritykset eri sektoreilla varautuvat vuosikymmenten päähän ulottuviin investointeihin ja samaan aikaan datakeskushankkeita julkistetaan ennätysmäärin eri puolille Suomea. Teollisuus, palvelut ja koko yhteiskunta sähköistyvät – kuinka varmistamme puhtaan sähkön riittävyyden ja kohtuuhintaisuuden jatkossakin?
Tähän haettiin yhteistä näkemystä 1.6. EK:n koolle kutsumassa pyöreässä pöydässä, jossa oli edustettuna sähköä käyttäviä toimialoja, energian tuottajia ja infrastruktuuriyhtiöitä sekä valtionhallintoa. Toimialaliitoista läsnä olivat muun muassa Teknologiateollisuus, Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Palvelualojen työnantajat Palta ja Elintarviketeollisuusliitto.
Nostoja pyöreästä pöydästä
- Pyöreän pöydän äärellä vallitsi vahva yksimielisyys tärkeimmästä: Suomi tarvitsee talouskasvua ja se edellyttää investointeja kaikilta toimialoilta.
- Yksi maamme keskeinen valttikortti rakentuu puhtaan sähkön varaan: meillä on eurooppalaisittain erinomaiset olosuhteet lisätä päästöttömän sähkön tuotantoa ja tehdä se kilpailukykyisesti. Suomen tulee tarttua kunnianhimoisin tavoittein tämän kilpailuedun hyödyntämiseen myös tulevaisuudessa. Varmistetaan, että kohtuuhintainen, toimitusvarma ja puhdas sähkö säilyy Suomen valttina jatkossakin. Suomen valtio ei saa omilla päätöksillään kasvattaa sähkön hintaa, kun valtiontukien laajentuminen haastaa Suomen hintakilpailuasemaa.
- Pullonkaulat on tunnistettava ja ratkaistava ennaltaehkäisevästi. Verkkoinfraan liittyviä investointeja on vauhditettava, jotta investoinnit niin sähkön käyttöön kuin tuotantoonkin voivat edetä sujuvasti. Keskeisinä huolina nousivat esille sähkön hintavaihtelu, huoltovarmuus ja sähkön riittävyys huippukulutus- ja häiriötilanteissa sekä sähköliittymien oikea-aikainen saatavuus. Rakennettua verkkoa pitää pystyä hyödyntämään tehokkaasti: saada kulutus ja tuotanto sijoittumaan lähemmäs toisiaan sekä sijaintiriippumaton kapasiteetti verkon kannalta vähemmän kuormittaviin kohtiin. Investointien ja verkkojen ripeästä luvituksesta ja viranomaiskäsittelyistä on huolehdittava.
- Markkinaehtoisuus ja eri toimijoiden tasaveroinen kohtelu on tärkeää. Sen sijaan että sähkönkäyttäjiä laitettaisiin priorisointijärjestykseen, tulee mieluummin mahdollistaa kaikkien investointien toteutuminen ja poistaa pullonkauloja kaikkien tieltä.
- Datakeskuksilla on tärkeä asema Suomen digi- ja datatalouden kehittymisessä. On tärkeää, että datakeskusten ympärille rakentuu monipuolista uutta liiketoimintaa ja myös vientiä.
Suomi tarvitsee sähköistymisen vision – puhdas sähkö Suomen kasvuvoimaksi
Suomen tulee tavoitella asemaa puhtaan sähkön suurvaltana, jonka valttikorttina on kohtuuhintaisen, toimitusvarman ja puhtaan sähkön saatavuus.
Johtopäätöksenä pyöreässä pöydässä peräänkuulutettiin Suomelle pitkäjänteistä sähköistymisen visiota, joka mahdollistaa investointien etenemisen kunnianhimoisessa aikataulussa niin teollisuudessa, palvelusektorilla kuin energiantuotannossa ja -infrastruktuurissa. Visiolla on haettava ratkaisut sekä pitkän että lyhyen tähtäimen pullonkauloihin.
Seuraavaan hallitusohjelmaan tähtäävässä visiossa tulisi paneutua energian saatavuuteen ja toimitusvarmuuteen. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti tehon riittävyyteen ja säätövoimakapasiteetin rakentumiseen, energiajärjestelmän joustojen tukemiseen, siirto- ja jakeluverkon investointeihin ja saatavuuteen. Pullonkauloja tulee poistaa ja ehkäistä proaktiivisin, ei rajoittavin toimin. On tärkeää, että myös kuluttajien luottamus kohtuuhintaisen sähkön saatavuuteen säilyy.
EK on valmis ottamaan vastuuta elinkeinoelämän esityksen valmistelusta visiota varten, osallistaen jatkossakin eri toimialojen sähkön käyttäjiä, sähkön tuottajia ja infrastruktuurin tarjoajia.
Lisätiedot:
vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen, puh. 040 550 6982
johtava asiantuntija Janne Peljo, puh. 040 528 5754
etunimi.sukunimi@ek.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Ukraina, jälleenrakentaminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK:n yrittäjien vaalitavoitteet: Suomi pohjoismaiseen kasvuvauhtiin12.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
EK:n yrittäjät esittävät Suomen seuraavalle hallitukselle keinoja kasvuyritysten osuuden tuplaamiseen, yrittäjävetoisten mittelstand-yritysten määrän kaksinkertaistamiseen sekä vientiyritysten määrän merkittävään kasvattamiseen vuoteen 2031 mennessä. Tehdään Suomesta yrittäjähenkisten osaajien, vahvojen pääomamarkkinoiden ja sujuvan sääntelyn Pohjoismaa, jossa pk-sektorin yritykset skaalautuvat kasvuun, luovat työpaikkoja ja laajentuvat kansainvälistymällä. Tarve Suomen kasvukäänteelle on akuutti, korostaa yrittäjyydestä ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Petri Vuorio: ”Suomen hiipuessa keskeisimmät verrokit Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Kasvun potentiaali on kuitenkin huomattava: meillä on jopa 70 000 pk-yritystä enemmän kuin Tanskassa mutta 40 prosenttia vähemmän yli 10 hengen yrityksiä. Suomen pk-yritysvetoinen kasvuaalto vaatii paitsi rohkeutta ja riskinottoa, myös Pohjoismaiden parasta toimintaympäristöä yrittää, investoida ja kasvaa. Vastineeksi S
Uusi selvitys: Sairauspoissaolot maksavat Suomelle miljardeja11.6.2026 11:32:48 EEST | Tiedote
Sairauspoissaolot aiheuttavat Suomelle noin 5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset menetettynä työpanoksena. Poissaoloja kertyy vuosittain noin 25 miljoonaa työpäivää. Yhden poissaolopäivän hinta on työnantajalle keskimäärin 257 – 420 euroa. Esimerkiksi rokotusohjelmissa ja ehkäisevissä toimissa tulisi huomioida terveyshyötyjen lisäksi myös työpanos- ja verovaikutukset, ei vain terveydenhuollon kustannuksia. Raportin mukaan pelkästään leikkausjonojen vuoksi Suomessa menetetään vuosittain noin 3300 henkilötyövuotta ja noin 257 miljoonaa euroa työpanoksena.
Teollisuuden investoinnit kääntyvät selvään kasvuun – myös palveluiden näkymät kohentuneet11.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden investointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna noin kuudella prosentilla. Investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2026 nousisi noin 10,7 miljardiin euroon.
KUTSU: EK:n Investointitiedustelun teams-julkistus 11.6. klo 108.6.2026 12:55:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkistaa Investointitiedustelun tulokset teams-tilaisuudessa torstaina 11.6.2026 klo 10. Miten taloudessa näkyvät piristymisen merkit vaikuttavat yritysten investointihalukkuuteen? Miten investoinnit eroavat eri toimialoilla? Millainen usko yrityksillä on tulevaisuuteen? Tilaisuudessa taustoitetaan suomalaisten yritysten investointikehitystä sekä esitellään teollisuuden ja energia-alan arviot vuoden 2026 investointikehityksestä. Tuloksissa ovat mukana sekä kiinteät investoinnit että tutkimus- ja tuotekehityspanokset. Lisäksi arvioimme palvelualojen investointikehitystä. Investointitiedustelun tuloksia esittelee pääekonomisti Penna Urrila. Linkki teams-yhteydellä pidettävään tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittautumiset 10.6. mennessä teemu.lindfors@ek.fi Tervetuloa! Lisätietoja: Teemu Lindfors, viestinnän asiantuntija, p. 0400 284 764
Luonnonarvomarkkinoiden vauhdittaminen on järkevää ympäristön, yritystoiminnan ja julkisen talouden kannalta29.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
EK kannattaa hallituksen tavoitetta vauhdittaa luonnonarvomarkkinoita. Luonnonsuojelulain muutoksella yritykset saisivat luotettavan varmennuksen luontovastuullisuustoimilleen. Paljon työtä jää kuitenkin seuraavalle hallituskaudelle, jotta yrityksille kyetään tarjoamaan taloudellisia kannusteita ja prosessista saadaan mahdollisimman sujuva. Eduskunta käsittelee paraikaa luonnonsuojelulain muutoksia, joilla halutaan vauhdittaa luonnonarvomarkkinoiden käynnistymistä. Jatkossa viranomaisen varmentamia luonnonarvoyksiköitä olisi mahdollista käyttää nykyistä laajemmin: vapaaehtoisen ekologisen kompensaation lisäksi myös muissa yritysten ympäristövastuullisuutta osoittavissa luontoteoissa. Yritysten kiinnostusta vapaaehtoisiin luontotekoihin ovat lisänneet esimerkiksi sijoittajien ja asiakkaiden vaatimukset sekä liiketoiminnan hyväksyttävyyden vahvistaminen. Kynnys vapaaehtoisille luontoteoille on syytä pitää matalana EK:n johtavan asiantuntijan Minna Ojanperän mukaan luonnonarvomarkkinat ov
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme