Tutkimus kurtturuusun biologisesta torjunnasta purppuranahakkasienellä jatkuu Varsinais-Suomessa

Kurtturuusua esiintyy mm. teiden ja katujen varsilla, kaupunkien viheralueilla, metsissä ja merenrannoilla. Kyseistä lajia on pyritty torjumaan mekaanisesti kaivamalla kasvustot maasta, mutta ongelmaksi on muodostunut se, että ruusu pystyy kasvattamaan tehokkaasti uusia versoja maahan jääneistä kasvin osista. Koska kurtturuusu on vaikea torjuttava mekaanisesti, voi biologinen menetelmä olla hyödyllinen, sillä sieni pystyy leviämään myös kasvien maanalaisiin osiin ja lahottamaan ne.

Biologinen torjuntamenetelmä perustuu Suomen luonnossa yleisenä esiintyvän purppuranahakkasienen (Chondrostereum purpureum) käyttöön. Kyseinen sieni kykenee lahottamaan tehokkaasti lehtipuita, joissa on tuore vaurio, ja tällöin lehtipuiden vesominen estyy.

Kurtturuusututkimus on aloitettu vuonna 2024 ja sitä jatketaan vuoteen 2028 saakka. Tutkimuksessa ovat mukana Lounais-Suomen ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukset sekä Helsingin, Espoon, Lahden ja Kotkan kaupungit. Kohteet sijaitsevat liikenneväylien varsilla ja merenrannoilla.

Kurtturuusuja torjutaan ensi viikolla Kaarinassa, Piikkiössä ja Paimiossa

Tutkimusalojen käsittelyä tehdään maanantaina ja tiistaina 8.-9.6.2026. Työ aloitetaan Kaarinassa maantien 110 (Uudenmaantie) varren kurtturuusupensaista ja jatkuu Piikkiössä bussipysäkin vieressä sekä Hadvalantiellä Kirismäessä. Käsiteltäviä pensaita on myös Paimiossa Alvar Aallontie (mt 2343) ja Kaaritie (mt 2352) kiertoliittymässä jalankulku- ja pyöräilyväylän varrella.

Työn aikana on toinen kaista ajoliikenteeltä suljettuna työmaan kohdalla välillä Piispanristi–Saaristotien risteys. Autoilijoilta pyydetään varovaisuutta työmaan kohdalla. Pyörätieltä käsin tehtävissä kohteissa pyörätien käyttäjiä on ohjaamassa liikenteenohjausmerkit.

Kurtturuusukasvustot katkaistaan raivaussahalla ja katkaisupinnoille ruiskutetaan vesiliuoksessa olevaa purppuranahakan sienirihmastoa. Osa kurtturuusupensaista katkaistaan ainoastaan verrokiksi, mutta kantopinnoille ei levitetä purppuranahakkasienen rihmastoa. Biologisen vesakontorjunnan tehoa kurtturuusukasvustoissa seurataan syksyisin vuoteen 2028 saakka.

Yhteystiedot:

• Johtava tutkija Leena Hamberg, Luonnonvarakeskus, leena.hamberg@luke.fi, p. 029 532 5400
• Liikenteen ympäristöasiantuntija Alina Mustikkamaa (tavoitettavissa 4.6. ja 8.–12.6.) ja maanteiden hoidon projektipäällikkö Markus Salminen (tavoitettavissa 8.6.–9.6.), yhteydenotot Liikenteen asiakaspalvelun kautta, p. 0295 020 600
• Viheraluepäällikkö Terho Marttila, Kaarinan kaupunki, terho.marttila@kaarina.fi, puh. 02 588 2143