Nato-jäsenyyden taloudellisia vaikutuksia ei ole esitetty riittävän läpinäkyvästi
9.6.2026 06:45:00 EEST | VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto | Tiedote
Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvä valmistelu ja päätöksenteko on ollut kokonaisuutena toimivaa. Nato-jäsenyyden valtiontaloudellisia vaikutuksia on arvioitu vaihtelevasti ja kustannusten kehitystä on vaikea seurata julkisesti saatavilla olevien tietojen pohjalta.
Nato-jäsenyys aiheuttaa valtiolle huomattavia suoria ja epäsuoria kustannuksia. Liittymisvaiheessa hallitus arvioi, että suorat kustannukset ovat 70–100 miljoonaa euroa vuodessa. Naton velvoitteiden toimeenpanosta aiheutuvat epäsuorat kustannukset ovat huomattavasti tätä suuremmat. Niistä ei kuitenkaan ollut liittymisvaiheessa arviota päätöksentekijöiden käytössä.
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan julkisesti saatavilla olevan tiedon pohjalta on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa Nato-jäsenyyteen liittyvien kustannusten määrästä ja kehittymisestä jäsenyyden aikana. Tietoja kustannuksista esitetään valtion talousarvioesityksissä ja julkisen talouden suunnitelmissa.
Jatkossa Natoon liittyvät kustannukset sisältyvät pääosin puolustuksen kasvaviin määrärahoihin, eikä niitä ole tarkoituksenmukaista erottaa omana kokonaisuutenaan kansallisen puolustuksen kustannuksista.
”Natosta aiheutuvien velvoitteiden toimeenpanoon tulee kuitenkin etsiä kustannustehokkaita ratkaisuja, mikä edellyttää valtiontaloudellisten vaikutusten arviointia ja läpinäkyvää esittämistä”, kertoo ylitarkastaja Juho-Matti Paavola.
Valmistelu ja informointi toimivat pääosin hyvin
Tarkastuksen mukaan Nato-jäsenyyden myötä valtionhallintoon muodostetut rakenteet ovat mahdollistaneet Nato-asioiden käsittelyn ja päätöksenteon, mutta niistä löytyy myös kehitettävää. Parhaillaan on käynnissä Nato-asioita koskevien käytäntöjen ja lainsäädännön kehittämistarpeiden arviointi parlamentaarisessa työryhmässä.
Tarkastuksessa todettiin, että valtionhallinto on tuottanut pääosin riittävästi tietoa päätöksenteon pohjaksi ja valtioneuvosto on informoinut eduskuntaa riittävästi Natoon liittyvistä asioista. Kuitenkin Nato-asioiden valmistelussa eri toimijoiden kesken on haasteita.
”Eduskunta on saanut valtioneuvostolta säännönmukaisesti ja runsaasti tietoa Nato-asioista, mutta joissakin tapauksissa informoinnin oikea-aikaisuudessa on ollut parannettavaa”, sanoo ylitarkastaja Juha Kettinen.
Tutustu julkaisuun: Natoon liittyvä valmistelu ja päätöksenteko
Tarkastuskertomus sisältää salassa pidettävä osia. (Käyttö rajoitettu, TL IV, Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 24 § 1 mom. kohdat 2, 7 ja 10). Tarkastusviraston verkkosivuilla on luettavissa kertomuksen julkiset osat sisältävä versio.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho-Matti PaavolaYlitarkastaja
Puh:050 432 7909juho-matti.paavola@vtv.fiJuha KettinenylitarkastajaValtiontalouden tarkastusvirasto
Puh:09 432 5721etunimi.sukunimi@vtv.fiLinkit
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin tuloksellisesti sekä lakeja ja sääntöjä noudattaen. Toiminnallaan VTV tukee läpinäkyvää päätöksentekoa ja demokratiaa. VTV tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja hallinnon toimintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta, avoimuusrekisterin käyttöä ja poliittista mainontaa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
I regeringens propositioner beskrivs användningen av mikrosimuleringsmodeller inte tillräckligt tydligt29.5.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt revisionsverket bör användningen av mikrosimuleringsmodeller i bedömningen av lagändringar rapporteras mer transparent till beslutsfattarna.
Hallituksen esityksissä ei kerrota tarpeeksi selkeästi mikrosimulointimallien käytöstä29.5.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Tarkastusviraston mukaan mikrosimulointimallien käytöstä lakimuutosten arvioinnissa pitäisi raportoida läpinäkyvämmin päätöksentekijöille.
En betydande del av papporna tar fortfarande inte ut någon föräldraledighet alls7.5.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Pappor som hör till de högsta inkomstklasserna och pappor med finländsk bakgrund tar mer sannolikt ut långa familjeledigheter. Efter familjeledighetsreformen har skillnaderna i användningen av de längsta familjeledigheterna ökat ytterligare.
Merkittävä osa isistä jättää edelleen vanhempainvapaat kokonaan käyttämättä7.5.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Pitkiä perhevapaita käyttävät todennäköisemmin korkeimpien tuloluokkien isät ja suomalaistaustaiset isät. Erot pisimpien perhevapaiden käytössä ovat kasvaneet entisestään perhevapaauudistuksen jälkeen.
22 välfärdsområden, 22 olika typer av stöd för närståendevård – äldre personer i ojämlik ställning15.4.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Stödet för närståendevård för äldre varierar mellan välfärdsområdena och även inom välfärdsområdena. Det är svårt att bedöma kostnadsbesparingarna inom närståendevården och välfärdsområdena kan inte producera jämförbar information om frågan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme