Rasvamaksan riskitekijät voivat alkaa muotoutua jo sikiöaikana ja varhaislapsuudessa

Uusi suomalainen väestötutkimus osoittaa, että rasvamaksan varhaiset merkit lapsilla voivat liittyä sekä äidin raskaudenaikaiseen terveyteen että lapsen ruokavalioon ja aineenvaihduntaan.

Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteensä 488 suomalaislapsen tietoja. Osallistujia seurattiin varhaislapsuudesta nuoruuteen. Tutkijat analysoivat äidin raskaudenaikaista terveydentilaa, lapsen ruokavaliota ja elintapoja sekä kehonkoostumusta ja aineenvaihduntaa. Tavoitteena oli selvittää, millainen yhteys näillä tekijöillä on alaniiniaminotransferaasiin (ALAT), joka toimii varhaisena maksasairauden riskin osoittajana.

– Yksi merkittävä havaintomme oli, että äidin ennen raskautta sairastama verenpainetauti saattaa olla yhteydessä lapsen korkeampiin ALAT-arvoihin sekä lapsuudessa että nuoruudessa. Tämä viittaa siihen, että äidin kardiometabolinen terveys sikiöaikana voi olla merkittävässä roolissa lapsen maksasairauden kehittymisessä. Syy-yhteyden olemassaolo vaatii kuitenkin vielä lisävahvistusta, tutkimuksen vastuukirjoittaja, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Hanna de Ruyter toteaa.

Tutkijat havaitsivat myös, että lapsen kehon rasvakudoksen määrä ja – tämänhetkiseen hypoteesiin sopien – erityisesti sisäelinrasva olivat yhteydessä korkeampiin ALAT-arvoihin jo varhaislapsuudesta alkaen. Lisäksi lyhyempi imetys ja varhaisempi kiinteiden ruokien aloitus liittyivät korkeampiin ALAT-arvoihin nuoruudessa.

Eläinperäinen ruokavalio yhteydessä korkeampiin maksa-arvoihin

Tutkimuksessa nousi esiin myös ruokavalion merkitys. Runsas proteiinin sekä eläin- ja maitotuotteiden käyttö olivat yhteydessä korkeampiin ALAT-arvoihin erityisesti myöhemmässä lapsuudessa ja nuoruudessa. Hedelmien, vihannesten ja marjojen runsas käyttö puolestaan liittyi matalampiin ALAT-arvoihin. Tutkitut metaboliset biomerkkiaineet tukivat ruokavaliolöydöksiä.

Liikunnalla, fyysisellä kunnolla tai unella ei tässä tutkimuksessa havaittu tilastollisesti merkittävää yhteyttä ALAT-arvoihin.

Vaikka suurin osa tutkituista lapsista oli terveitä ja varsinaisen rasvamaksan esiintyvyys oli matala, kohonneita ALAT-arvoja esiintyi kuitenkin noin 12–15 prosentilla. Tämä on tärkeä havainto, koska ALAT-arvojen nousu saattaa ennakoida myöhempiä maksasairauksia ja metabolista oireyhtymää.

– Vaikka löydöksiä tulee tulkita vielä varovasti ja ne on toistettava muissa kohorteissa, tutkimus tarjoaa tärkeää uutta tietoa rasvamaksan kehittymisestä jo varhaisessa elämänvaiheessa. Jatkossa tulokset voivatkin auttaa kehittämään uusia keinoja ennaltaehkäistä maksasairauksia jo ennen niiden puhkeamista, professori Kalle Kurppa Tampereen yliopistosta sanoo.

Tutkimus oli Tampereen yliopiston Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmän ja Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen (PANIC) yhteistyöprojekti.

Artikkeli Perinatal and Lifestyle Factors Associated with Childhood Alanine Aminotransferase Levels as an Early Indicator of MASLD julkaistiin The Journal of Pediatrics -tiedelehdessä 12.5.2026.