Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa
9.6.2026 07:15:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.

Lintukannat ovat heikentyneet kaikkialla Etelä- ja Keski-Suomessa, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa kannat ovat pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Tuoreet seurantalaskennat paljastavat, kuinka erilainen tilanne on maan eri osissa. Alueellisten kannanmuutosten taustalla ovat etenkin ihmisen maankäyttö, kuten metsä- ja maatalous, ja ilmastonmuutos.
– Maankäyttö on voimakkaampaa etelässä kuin pohjoisessa, jossa on myös enemmän suojelualueita. Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä eteläiset lajit levittäytyvät kohti pohjoista. Lintukantojen kasvu pohjoisessa kertookin ensisijaisesti eteläisten lajien menestyksestä, koska moni Lapille tunnusomainen lintu taantuu, kertoo yli-intendentti ja Luontopaneelin jäsen Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Useilla lajeilla, kuten punakylkirastaalla, pensastaskulla, töyhtötiaisella ja peipolla, kehitys on laskeva laajalti Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa samat lajit ovat voineet jopa runsastua. Varis, harakka ja hömötiainen vähenevät kaikissa maakunnissa.
Odottamattomat häviäjät
Ilmastonmuutoksen pitäisi lähtökohtaisesti hyödyttää eteläisiä lajeja: lämpimämmät olot mahdollistavat leviämisen pohjoisemmaksi. Tilanne ei kuitenkaan vastaa odotuksia. Lehtokertun, sirittäjän, haarapääskyn ja keltasirkun kannat ovat pienentyneet, vaikka niiden pitäisi ilmaston lämmetessä runsastua.
– Monella lajilla esimerkiksi metsä- ja maatalouden tehostumisen aiheuttamat elinympäristöjen muutokset ovat ilmastonmuutosta tärkeämpiä pesimäkantoihin vaikuttavia tekijöitä. Osa lajeista voi kärsiä myös trooppisilla talvehtimisalueilla tapahtuneista muutoksista, kertoo suojeluasiantuntija Tero Toivanen BirdLife Suomesta.
Toisaalta useat eteläiset lajit, kuten peukaloinen, mustarastas, mustapääkerttu ja tiltaltti, ovat selvästi runsastuneet. Niiden menestys ei kuitenkaan riitä kattamaan kokonaislintumäärän laskua kaikilla alueilla.
Peippo ja pajulintu ovat Suomen runsaimmat lajit
Peippo on runsain pesimälaji Lappia lukuun ottamatta kaikissa Suomen maakunnissa. Lapissa runsain laji on pajulintu, joka muualla Suomessa sijoittuu sijalle kaksi. Eri maakunnissa viiden runsaimman lajin joukkoon yltävät metsäkirvinen, keltavästäräkki, mustarastas, räkättirastas, punakylkirastas, punarinta, hippiäinen, harmaasieppo, sinitiainen, talitiainen, järripeippo, vihervarpunen ja keltasirkku.
Suomen maalintujen kannanarviot perustuvat etenkin kesäkuussa tehtäviin linjalaskentoihin. Lintujen alueelliset kannanarviot ja kannanmuutokset julkaistaan tarkemmin kesäkuun puolivälissä ilmestyvässä Linnut-vuosikirjassa.
– Laskentojen tulokset osoittavat, että linnustomme on valtakunnallisesti ja alueellisesti jatkuvassa muutoksessa. Muutokset yleisten lajien pesimäkannoissa kertovat muutoksista ympäröivässä luonnossamme, kokoaa laskentoja koordinoiva museomestari Heikki Helle Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Vapaaehtoiset lintuharrastajat tekevät tänäkin kesänä lintulaskentoja eri puolella Suomea. Alustavat tulokset tämän vuoden lintukantojen tilanteesta saadaan selville juhannuksen jälkeen.
Tausta-aineistoa
Alueelliset kokonaislintumuutokset (excel-tiedosto) Pesimälintujen alueelliset kannanmuutokset jaksojen 2006–2014 ja 2020–2025 välillä. Tiedot perustuvat systemaattisiin linjalaskentatietoihin. Lintujen alueelliset kannanarviot ja kannanmuutokset julkaistaan tarkemmin kesäkuun puolivälissä ilmestyvässä Linnut-vuosikirjassa.
Alueiden top 10 runsaudet ja muutokset (excel-tiedosto). Alueelliset kymmenen runsainta pesimälintua 2020-luvulla ja niiden kannanmuutokset jaksojen 2006–2014 ja 2020–2025 välillä. Tiedot perustuvat systemaattisiin linjalaskentatietoihin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi Lehikoinen, yli-intendentti, luontopaneelin jäsen, Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus), Helsingin yliopisto, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 045 1375732
Tero Toivanen, suojeluasiantuntija, BirdLife Suomi, tero.toivanen@birdlife.fi, 040 7028633
Heikki Helle, museomestari, Luomus, heikki.helle@helsinki.fi, 050 3755626
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiKuvat


Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus on enemmän kuin museo. Helsingin yliopistoon kuuluva Luomus ylläpitää yhtä maailman merkittävimmistä luonnontieteellisistä kokoelmista sekä tekee niihin liittyvää tutkimusta. Kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vihdat ja vastat heilumaan – Kansalliskirjasto tallentaa nyt suomalaista saunakulttuuria kansalliskokoelmaan14.7.2026 09:38:55 EEST | Tiedote
Kansalliskirjaston kesän teemakeräyksessä tallennetaan sauna-aiheista sisältöä Suomalaiseen verkkoarkistoon, joka on osa kansalliskokoelmaa. Keräys keskittyy tällä kertaa suomalaiseen saunakulttuuriin, saunatapahtumiin ja -yhteisöihin vuonna 2026. Ehdotuksia tallennettavista sauna-aineistoista voi tehdä avoimen verkkolomakkeen kautta 31.8.2026 saakka.
Syömishäiriötä sairastavilla ja heidän sisaruksillaan todetaan tavallista useammin autismi, ADHD, nykimishäiriö ja pakko-oireinen häiriö14.7.2026 08:15:29 EEST | Tiedote
Yhteisesiintyvyyden taustalla on jaettua perinnöllistä alttiutta sekä todennäköisesti myös yhteisiä ympäristötekijöitä.
Suurrahoitus biodiversiteetin ja maaperän terveyden yhteyksien selvittämiseen10.7.2026 15:09:26 EEST | Tiedote
Novo Nordisk -säätiö on myöntänyt 10 miljoonan euron rahoituksen Helsingin yliopiston johtamalle tutkimushankkeelle, jossa selvitetään, kuinka maaperän biodiversiteetti vaikuttaa sen terveyteen, tuottavuuteen ja vakauteen.
Yliopistojen C-valintakokeen pisteytyksessä virheitä8.7.2026 17:08:01 EEST | Tiedote
Kokeeseen osallistuneet hakijat voivat tehdä oikaisuvaatimuksen kokeen arvioinnista 16.7.2026 mennessä. Tieto asiasta on lähetetty kokeeseen osallistuneille sähköpostitse.
Aurinkoa vanhempi: tähtitieteilijät ovat löytäneet uusia vihjeitä 3I/ATLAS-komeetan alkuperästä6.7.2026 12:33:00 EEST | Tiedote
Tähtienvälisen 3I/ATLAS-komeetan koostumuksesta on tehty tarkkoja havaintoja Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope -teleskoopilla (ESO:n VLT). Tulokset valottavat komeetan muodostumishistoriaa uudella tavalla ja viittaavat siihen, että se saattaa olla paljon Aurinkoa vanhempi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme