Pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä nousi ennätykseen vuonna 2025
9.6.2026 08:02:55 EEST | Tilastokeskus | Tiedote
Viranomaisten tietoon viime vuonna tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli kaikkiaan 15 500 uhria, mikä oli viidenneksen enemmän kuin vuonna 2024.
Määrä oli selvästi suurin rikos- ja pakkokeinotilaston kattamalla aikajaksolla 2009–2025. Sekä aikuisten että alaikäisten uhrien määrä kasvoi huomattavasti edellisvuodesta.
”Täysi-ikäisten uhrien määrä kasvoi peräti neljänneksellä edeltävästä vuodesta. Alaikäisiä uhreja oli puolestaan reilut seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Aikuisista uhreista selvästi suurin osa oli naisia, kun taas alaikäisissä poikia oli hieman tyttöjä enemmän”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas kertoo.
Tyttöuhrien määrä kasvoi 1,3 % ja poikauhrien 13,8 % vuodesta 2024.
”Poikien osuus uhreista on tyypillisesti suurin kaikkein nuorimpien lasten joukossa. Tyttöjen osuus alkaa puolestaan kasvaa, kun lähestytään täysi-ikäisyyttä”, Haapakangas sanoo.
Poikien kohdalla tekijä oli viime vuonna lähes 90 %:ssa tapauksista uhrin vanhempi. Tytöillä vanhempien osuus oli 80 %.
Epäilty tyypillisesti mies
Pari- ja lähisuhdeväkivallasta epäilty on useimmiten mies. Viime vuonna miesten osuus epäillyistä oli 75 %.
”Täysi-ikäisiin kohdistuneissa rikoksissa miesepäiltyjen osuus oli vielä tätäkin suurempi. Naisten tekemissä rikoksissa uhri oli tyypillisimmin alle 13-vuotias.”
Naisepäiltyjen osuus alle 13-vuotiaisiin kohdistuneissa lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli viime vuonna 36 %.
”Vaikka naisepäiltyjen osuus oli näissä rikoksissa keskimääräistä suurempi, se oli silti miltei puolet pienempi kuin miesten osuus”, Haapakangas toteaa.
Aikuisiin kohdistuneissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa yleisin tekijä on nykyinen avo- tai aviopuoliso. Viime vuonna nykyisen puolison osuus epäillyistä oli 47 %. Noin neljäsosassa tapauksista epäilty oli uhrin entinen puoliso.
”Sekä nykyisten että entisten puolisoiden osuus epäillyistä on laskenut hieman 2010-luvun keskiarvoon verrattuna. Kasvua on nähty puolestaan tapauksissa, jossa epäilty on vanhempaansa väkivaltaa kohdistanut lapsi.”
Valtaosa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksista on pahoinpitelyjä. Viime vuonna pahoinpitelyrikosten osuus oli 76 %.
”Useampi kuin joka toinen pari- ja lähisuhdeväkivaltarikos oli perusmuotoinen pahoinpitely. Törkeiden pahoinpitelyjen osuus kaikista pahoinpitelyistä oli 2,5 prosenttia ja lievien osuus noin 25 prosenttia. Lievien pahoinpitelyjen osuus on pysynyt viime vuosina suurin piirtein ennallaan, kun taas törkeiden osuus on laskenut”, Haapakangas sanoo.
Miesten osuus uhreista kasvanut
Miesten osuus täysi-ikäisistä pari- ja lähisuhdeväkivallan uhreista oli viime vuonna 26 %. Tämä oli vajaan prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna 2024.
”2010-luvun alkuun verrattuna täysi-ikäisten miesuhrien osuus on kasvanut kuitenkin selvästi, jopa noin kuusi prosenttiyksikköä.”
Täysi-ikäisiin miehiin kohdistuneissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa epäilty on useimmiten nainen.
”Naisten osuus oli viime vuonna noin 70 prosenttia. Vuosien 2009 ja 2025 välillä osuus on vaihdellut 62:n ja 70 prosentin välillä. Siten noin 30–38 prosentissa tapauksista tekijänä on ollut toinen mies”, Haapakangas kertoo.
Nainen sen sijaan kohdistaa vain harvoin pari- ja lähisuhdeväkivaltaa toiseen täysi-ikäiseen naiseen. Naisepäiltyjen osuus aikuisiin naisiin kohdistuneissa pari- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa on ollut vuosien 2009 ja 2025 välillä vain 2–5 prosenttia.
”Miesten osuus epäillyistä on ollut tarkastelujaksolla keskimäärin 97 prosenttia.”
Yhä useammin uhrina on ulkomaalaistaustainen
Viime vuonna noin joka viides perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhri oli ulkomaalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaisten uhrien määrä kasvoi 26,7 % verrattuna vuoteen 2024.
”Ulkomaalaistaustaisten osuus perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista oli selvästi suurempi kuin heidän osuutensa Suomen väestöstä. Tämä näkyy sekä aikuisten että aivan erityisesti alaikäisten uhrien kohdalla”, Haapakangas toteaa.
Viime vuonna alaikäisistä uhreista 26 % oli ulkomaalaistaustaisia. Osuus oli yli kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista alaikäisistä.
”Kun alaikäisiin kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten määrä suhteutetaan suomalaistaustaisten ja vastaavasti ulkomaalaistaustaisten alle 18-vuotiaiden määrään, nähdään, että ulkomaalaistaustaisiin lapsiin kohdistuu yli kaksinkertaisesti perhe- ja lähisuhteissa tapahtuvia pahoinpitelyitä verrattuna suomalaistaustaisiin.”
Lue myös Kimmo Haapakankaan Tieto&trendit-blogi “Tunnistaako poliisi pari- ja lähisuhdeväkivallan aiempaa paremmin?”.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo HaapakangasYliaktuaari
Puh:029 551 3252kimmo.haapakangas@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Opastinsilta 12
00520 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Vieraskieliset perheet yleistyneet – ukrainalaisia perheitä jo lähes 7 0001.6.2026 08:04:20 EEST | Tiedote
Suomessa 8 % kaikista perheistä oli vuonna 2025 sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot olivat vieraskielisiä. Osuus on sama kuin vuotta aiemmin. Pitkällä aikavälillä kasvu on kuitenkin ollut reipasta. Vuonna 1995 vieraskielisiä perheitä oli vain 1 % kaikista perheistä.
Suomen talous ampaisi laajaan kasvuun tammi-maaliskuussa – yhtenä syynä puolustusinvestoinnit29.5.2026 08:02:40 EEST | Tiedote
Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa 0,9 % edellisen vuosineljänneksen tasolta. Kysyntää kasvattivat investointien, viennin sekä yksityisen kulutuksen kasvu.
Pahoinpitelystä epäilty yhä useammin alaikäinen – naisuhrien määrä kasvoi voimakkaasti vuonna 202527.5.2026 08:07:14 EEST | Tiedote
Pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäiltyjen alaikäisten määrä nousi vuonna 2025 jälleen uuteen ennätykseen. Alle 18-vuotiaita epäiltyjä oli lähes 7 500, mikä oli noin 17 % enemmän kuin vuonna 2024.
Kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2025 – maankäyttösektori oli jälleen päästölähde22.5.2026 08:01:08 EEST | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektoria (LULUCF) olivat viime vuonna 36,5 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia. Kokonaispäästöt laskivat 2,7 miljoonaa tonnia eli 7 % vuodesta 2024.
Alle 18-vuotiaiden määrä putosi alle miljoonan21.5.2026 08:03:56 EEST | Tiedote
Huhtikuussa alle 18-vuotiaiden määrä laski ensimmäistä kertaa Suomen itsenäisyyden aikana alle miljoonan. Huhtikuun lopussa alle 18-vuotiaita oli 999 232.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme